Täplätaulu täyttyi Classic-kapteeni Pihan perheessä: ”Tytöt ovat olleet innoissaan”

Pokaalin nostaminen on tullut Jussi Pihalle tutuksi viime vuosina. Kuva: Esa Takalo

Pokaalin nostaminen on tullut Jussi Pihalle tutuksi viime vuosina. Kuva: Esa Takalo

Classic päätti kautensa neljännen kerran peräjälkeen Suomen mestaruuteen, kun TPS kaatui Tampere Areenalla maalein 4-2 1757 katsojan edessä. Ottelusarjassa Tampere-Turku -asetelma kääntyi tamperelaisten hyväksi luvuin 4-1.

Classic-kapteeni Jussi Piha oli myös kolmena edellisenä keväänä juhlimassa Suomen mestaruutta Hartwall Arenalla. Tampere Areenalla voitettu mestaruus tuntui hiukan erilaiselta.

– Tällä hetkellä tuntuu jollain tavalla vielä isommalta ja siistimmältä. Superfinaaleissa oli aina iso tukijoukko, mutta jos määrällisesti puhutaan, niin silloin kyse oli sadoista, nyt tuhansista ”familylaisista”. Täällä on aina käynyt paljon porukkaa kauden aikana, mutta ei välttämättä Superfinaaleissa. Nyt he jotka ovat olleet mukana matkan varrella olivatkin täällä tänään.

– ”Family” ansaitsi sen, että saatiin hoidettua mestaruus kotiin tänään. Ikinä ei halua hävitä, mutta jälkikäteen ajatellen oli ehkä hyvä hävitä se yksi peli, että saatiin mestaruusjuhlat tänne. Iso fiilis koko ”familyn” puolesta, Piha iloitsi.

Pihalta löytyy kotoa se perinteisempi perhe, johon kuuluu vaimon lisäksi 3- ja 5-vuotiaat tyttäret, sekä alle vuoden ikäinen poika. Piha on sosiaalisessa mediassa esitellyt ”täplätaulua” (kts alempana), johon tyttäret ovat täyttäneet täpliä aina Classicin voittojen jälkeen. 12 kohdan taulu täyttyi maanantaina, ja taideteos sai viimeisen silauksensa.

– Tytöt ovat olleet innoissaan, ja menevät kohta kotiin laittamaan sen viimeisen täplän sinne. Se on ollut semmoinen meidän oma hauska juttu, ja viime vuonna oli itse asiassa samanalainen hiukan eri tyylillä. Muuten aika vähän puhutaan peleistä. Enemmän tytöt kannustavat ja huutavat Eetu Sikkisen sekä Konsta Tykkyläisen puolesta, ja tykkäävät olla mukana kyllä.

– Tuo juttu antaa vähän perspektiiviä ja merkitystä siihen, että mitä tämä urheilu on. Iso juttu kaikkiaan, Piha avasi.

Vaikka Classic juhli mestaruutta kolmena viime keväänä, niin nyt kyseessä oli joukkueen ensimmäinen mestaruus finaalisarjan myötä.

– Sarjana nyt voitettiin, ja nyt sekin on saavutettu, kun aiemmat mestaruudet tulivat Superfinaalin kautta. Merkityksellisyys tuli erityisesti siitä, että voitettiin nyt täällä. Se on se iso juttu, mutta onko se sarja tai Superfinaali, niin en tiedä onko sillä merkitystä.

– Se täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka on pyttyä tullut ja voitettu, niin aina on uusi kausi ja lähdetään siihen nollista. Ei me saatu tähänkään sarjaan mitään siitä alle, että ollaan aikaisemmin voitettu. Ensi kaudella Classic, ja keitä ikinä siellä pelaakaan lähtee taas nollista kauteen, Piha tiesi.

Finaalisarjasta ei uupunut ainakaan intensiteettiä, ja altavastaajana TPS laittoi kaiken likoon. Mestarista ei jäänyt kellään mitään jossiteltavaa.

– Oli fyysinen joukkue vastassa, mikä on joskus ollut haaste Classicille. Sillä fyysisyydellä yritetään horjuttaa taitopeliä. Moni on mennyt eteenpäin sillä saralla ja pelannut isoja pelejä, jonka kautta ymmärtää sen, että se vaatii henkistäkin kanttia. Tänäänkään ei päästy pallollisesti sille tasolle mitä haluttiin, mutta tehtiin tarvittava, löydettiin kovuus ja kestettiin tietyllä tavalla TPS:n fyysinen peli.

– Varmasti TPS onnistui omalla sarallaan siinä, ja tuli tiukkoja pelejä, mutta ei lähdetty siihen turhaan mukaan. Se oli mielestäni ratkaiseva tekijä. Edellisessä pelissä löydettiin vähän sitä otetta mitä pitää olla. Tässä ratkaisupelissä oli erilainen tilanne, mutta taisteluilme oli hyvä, Piha pohti.

Fyysinen peli esiintyi ainakin osin siten, että kolmannessa pelissä nähtiin kaksi ulosajoa, ja viiden minuutin jäähyjäkin vislattiin melko monta sarjassa. Pelikentän ulkopuolella Miko Kailialan, Juha Kivilehdon ja Olli Kinnusen tekosia tutkittiin kurinpitäjän toimesta. Ainoastaan Kinnunen sai pelikieltoa lopulta.

Pihan mukaan ”kabinettiasioita” ei ole pohdittu pelaajiston kesken.

– Aika vähän mietittiin. Tulee se tieto päätöksestä ja sitten katsotaan mikä on tilanne. Yleensä kaukaloon tulee viisi vastustajaa ja veskari kentälle, ja sitten lähdetään pelaamaan. Totta kai ne aina vähän vaikuttaa, ja luo tietynlaista henkeä. Joku miettii niitä varmaan enemmän ja joku vähemmän.

– Tietyllä tavalla se on tylsää, että niitä tulee. Sitä toivoo, että kaikki parhaat pelaisivat aina, eikä tulisi loukkaantumisia. Onneksi tässä ei kellekään mitään hengenvaaraa tullut, mutta pahoja loukkaantumisia, ja se on ikävää sekä tylsää pelaajien kannalta. Näistä meidän Krister Savonen ei voinut pelata sarjaa loppuun, ja vastustajaltakin tippui muutama pelaaja. Tylsiä juttuja nuo kabinettihommat, mutta kentällä oli kyllä hyvä meininki.

Pihan kausi oli täysosuma siinä missä monen muunkin Classic-pelurin. Sentteri juhli maailmanmestaruutta, Champions Cupin voittoa, Suomen Cupin voittoa ja Suomen mestaruutta. Joku voisi ajatella suorasukaisesti, että kyseessä oli sentterin uran paras kausi, mutta hän itse pohti asiaa hiukan monimutkaisemmin.

– Pakko kait se on myöntää, kun pääsi kuitenkin kisoihin. Tässä kuitenkin vaatii itseltä paljon, ja haluaisi parantaa tiettyjä juttuja. Toisaalta kun mietin taaksepäin, niin pelillisesti tuntuu, että menee vuosi vuodelta eteenpäin. Itselle tärkeää on se, että pystyn olemaan isossa roolissa koko ajan, eikä tule niin isoja heittoja tason suhteen, kuten aiempina vuosina. Esimerkiksi viisikkotasolla tekeminen on plussavoittoista pääsääntöisesti, ja saa pelata muun muassa alivoimaa.

– Toisaalta olen myös itsekriittinen ja taustalla on myös epävarmuutta sekä epäilyä itseäni kohtaan, kun on ollut painoa ja muuta. Edelleenkään en mikään fitness-urheilija ole, joten joutuu keksimään muita apuja, että pärjää tuolla kentällä. Kyllä se on sellaista henkistä kamppailua itsensä kanssa, että kuuluuko tänne ja ansaitseeko paikkansa. Kyllä nyt kuitenkin pitäisi osata ottaa se fiilis, että on mennyt hyvin.

– Jos pelit jatkuu, niin pitää tehdä hommia vielä kahta kauheammin ja löytää itsestään vielä parempi Jussi Piha…

Onko siis vaihtoehto, että pelit eivät jatku?

– Kaikki on aina mahdollista, että tässä mennään aina vuosi kerrallaan. Nyt oli nuo MM-kisat. Nälkää olisi laittaa vielä isommin kiinni tuohon urheilijan arkeen ja nauttia siitä, ja edetä siitä kotikisoja kohti. Mitään ei ole kuitenkaan julkaistu tai lyöty lukkoon, joten katsotaan, Piha vastasi.

Piha on Classicin kapteeni, mutta lähtökohtaisesti hän ei aio olla mestaruusjuhlien seremoniamestari.

– Yleensä annan tässä vaiheessa vastuun muille tyypeille. Tuolla on tuota nuorisokaartia ja muita, jotka hoitaa tuota hommaa. Yleensä siinä ensimmäisenä iltana on ollut mukana heti tuota ”Family”-porukkaa, ja se on siisti juttu. Ensin saadaan olla vähän joukkueen kanssa. Tukijoilla ja yhteisön jäsenillä on iso merkitys tässä hommassa, sisältäen sponsorit ja vapaaehtoiset. Se on se iso juttu miksi seura menestyy tällä hetkellä. Heidän kanssaan pidetään tänään hauskaa.

– Itse en ole varma pitääkö olla aamulla heidän kanssaan jossain (osoittaa lapsiaan). Toivottavasti tämän illan saa nautiskella jossain ja olla poikien kanssa. Sitten pitääkin katsoa nuo muut päivät, kun mukana on virallisiakin tapahtumia. Nuoret pitävät hommaa varmaankin vireillään tämän viikon tai mitä ikinä tässä tapahtuukaan. Yritän osallistua ainakin välillä yksin tai lasten kanssa, milloin nyt vain pääsenkään. Arki koittaa kuitenkin, ja itselläni on suunnitelmissa rento ja leppoisa juhliminen, kolmen lapsen isä päätti.

Pihojen täplätaulu varhaisemmassa vaiheessa:

Lue myös:
Classicin huikea kausi sai kruununsa neljännen perättäisen Suomen mestaruuden muodossa