Maajoukkueet

Kytöhonka toimii Ruotsin maajoukkueen silminä ja korvina Suomessa: ”Tärkeää olla paremmin kartalla”

01.06.
2019
Maajoukkueet

Perttu Kytöhonka edusti Latvian maajoukkuetta viime MM-kisoissa. Kuva: IFF

Ruotsin miesten maajoukkueen valmennusryhmä kisaperiodille vuoden 2020 MM-kisoja silmällä pitäen julkaistiin menneellä viikolla. Suomalaisittain ryhmä oli mielenkiintoinen, sillä mukana on suomalaisvalmentaja Perttu Kytöhonka.

Kytöhongan pesti valmennusryhmässä on ”scout”. Ruotsalaiset ovat luottaneet salibandyhistorian saatossa pitkälti omaan osaamiseensa, joten suomalaisluotsin pestaamista voi pitää yllätyksenä. Lietolaisluotsi kertoi Pääkallo.fi:lle mistä työtehtävässä on kyse.

Mitä ”scout” tekee Ruotsin valmennusryhmässä?

– Vastustajien tarkkailu ja oman joukkueen tarkkailu kuuluvat työtehtäviini. Nuo asiat ovat ensisijaisesti minun vastuullani valmennusryhmässä, Kytöhonka kertoi puhelimen välityksellä.

Helsingin Sanomat haastatteli Kytöhonkaa jo aiemmin viikolla. Valmentaja kertoi jutussa, että ”tarkoitus on tuoda ideoita heidän oman kuplan ulkopuolelta”.

– Kaikkiin leireihin ja tapahtumiin osallistun ihan tiimin jäsenenä. Nyt oli ensimmäinen leiri, mutta kevään aikana olen pariin otteeseen ollut paikan päällä, ja olemme työstäneet sisältöjä sekä suunnitelmaa varsinkin tälle pätkälle ennen MM-karsintoja. Myös se on toki mielessä, että mihin suuntaan ollaan menossa vuoden 2020 kisoja ajatellen, Kytöhonka avasi rooliaan laajemmin.

Suomessa asuvana valmentajana Kytöhongalla on paremmat mahdollisuudet seurata suomalaispelaajien edesottamuksia Suomessa.

– Ennen kaikkea pesti on maajoukkueiden tarkkailua. Suomea ajatellen tietyissä joukkueissa on vähän enemmän maajoukkuepelaajia kuin toisissa. Tulee siis katsoa minkänäköistä se toiminta on. Toisaalta voi vähän ennakoida sitä, että keitä pelaajia siihen maajoukkueeseen on tyrkyllä tai tulossa. Ylipäätään on tärkeää olla paremmin kartalla siitä mitä voi olla odotettavissa.

Ruotsin miehillä ja pojilla kuiva kausi – valmennusjärjestelmää uudistetaan

HS:n jutussa selvisi myös, että kontakti Ruotsiin syntyi viime vuonna, kun Kytöhonka oli mukana maan valmennusjärjestelmän uudistusprojektissa. Valmentaja kutsuttiin paikalle oletettavasti miehen valmentamiseen liittyvien kirjoitusten ansiosta.

– Luulen, että aika suoraan voi vetää johtopäätöksen siitä, että kirjoittelimme englanniksi juttuja tuonne Complex Floorball -blogiin. Hännisen Antti oli siellä myös mukana siinä workshopissa. Heillä on ollut useampia workshoppeja ja viime kesäkuussa oli yksi mihin meidät oli kutsuttu. Siellä oli Ruotsin valmennusjohdon ja sen puolen ihmisiä mukana. Kyseessä oli vuorokauden setti, jonka kautta lähempi kontakti valmennusjohtoon muodostui, Kytöhonka valaisi.

Kahdet perättäiset MM-kisat ovat päättyneet pettymykseen ruotsalaisittain. Kuva: Martin Flousek

Mitä valmennusjärjestelmän uudistus pitää sisällään?

– Se on siellä menossa nyt paraikaa. En osaa ihan tarkkaan sanoa, että ovatko he jopa jo julkaisseet sen yhden vaiheen. Ylipäänsä kyse on valmennuskoulutusten sisällöistä, ja siitä mihin suuntaan he itse katsovat, että peli olisi menossa. Heidän ajatuksensa linkkautuivat silloin aika hyvin noihin meidän kirjoituksiin. Se oli varmasti myös se isoin syy miksi olimme silloin kutsuttuina mukana.

Ruotsi voitti miesten MM-kultaa viimeksi vuonna 2014 ja pojissa kultaa tuli edellisen kerran vuotta aiemmin. Ruotsi oli pitkään jopa dominoiva sekä miehissä että pojissa.

– Vialla ei ole mitenkään katastrofaalisesti mitään. Jos kuitenkin katsotaan miehiä ja poikia, niin Ruotsi voi joka kerta lähteä kisoihin, jos ei nyt selkeänä, niin ainakin vahvana suosikkina. Pojissa on ollut kolmet perättäiset kisat, joissa kultaa ei ole tullut, ja miehissä kahdet perättäiset kisat. Sitä ennenkin, eli vuonna 2014 mestaruus oli ihan hilkulla, ja Kettusen Suomi laittoi Ruotsin koville, vaikka silloin Ruotsin odotettiin olevan tosi paljon edellä.

– Siinä on varmaan monta monessa. Yksi seikka on turnausprosessi. Tuossa asiassa ei olla oltu vielä niin paljon kiinni, kun kisoihin on sen verran aikaa. Valmistautumisprosessissa on myös tarkastettavaa. Laajemmin jos katsoo, niin Suomessa on joukkueilla ja valmentajilla ollut enemmän diversiteettiä niissä ajatuksissa minkälaista peliä joukkue pelaa. Toki liigassakin on paljon samantyyppisiäkin joukkueita, mutta kuitenkin.

– Karkeasti yleistettynä joukkueet pelaavat melko samanlaisesti Ruotsissa. Sitä kautta pelaajien kokemukset pelikentällä ovat ehkä vähän suppeampia kuin suomalaisilla pelaajilla Suomen liigassa. Tuo on semmoinen seikka, mikä on tuottanut turnauksissa sellaisia tilanteita vastaan, jotka eivät tule luontaisesti. Kokemus tietynlaisista tilanteista on siis vähän vähissä. Maajoukkuetasolla tällaiseen asiaan vaikuttaminen on tietysti marginaalista. Laajemmin ajatellen se, että Suomessa on laajemmin ajatuksia siitä mitä kannattaa tehdä, hyödyttää Suomea, Kytöhonka pohti.

Pääsarjavalmennuksesta seuratoimintaan

Kytöhonka yllätti toisellakin tavalla tänä keväänä, sillä kauden jälkeen kerrottiin, että hän jättää FBC Turun ja siirtyy TPS:n valmennuksen kehityspäälliköksi. Sitä ennen hän toimi kolme kautta valmentajana Divarissa. Kaksi ensimmäistä kautta menivät NST:n peräsimessä ja viimeisen FBC:ssä.

Uusi pesti ehkä yllätti, mutta sille oli loogiset perusteet.

– Kerroin jo aiemmin, että silloin kun valmensin Lappeenrannassa, niin kotiosoite oli edelleen täällä Liedossa. Se tarkoitti sitä, että pari vuoden ajan olin bussissa minimissään noin 1000 kilometriä viikossa. Alkuun oli henkisesti sellaista kuherruskuukautta, kun sai asua kotona ja valmentaa Turussa. Se tuntui kevyeltä.

– Rasitus iski tuossa kauden aikana. Sen huomasi, että ihan ilmaiseksi se reissaaminen ei tullut sen parin vuoden aikana, ja tuo vaikutti vahvasti. Kun on jonkinnäköisen lähes työuupumuksen käynyt aikanaan läpi, niin sillä tavoin on koettanut olla, että tekee arkeensa muutoksia mieluummin liian aikaisin, kuin liian myöhään, Kytöhonka selvensi.

Joel Siltanen
Pääkallo.fi:n päätoimittaja

Asemapaikka: Helsinki

Twitter: @joelsiltanen