Yksi merkittävä salibandyn syntymäpäivä meni varmasti monelta ohi, kun ruotsalaisseura Sala IBK:n perustamisesta tuli 21.9. 2019 40 vuotta. Vuonna 1979 perustettu seura on salibandyhistorian ensimmäinen lajin erikoisseura.

Vuonna 1999 Sala IBK fuusioitui Silverstaden IBK:n kanssa ja toimii nykyisin nimen Sala Silverstaden IBK -nimellä, joten vanhalla nimellä alkuperäistä seuraa ei ole enää olemassa. Ensimmäisen ison kentän salibandyseuran titteliä Salalta ei vie kuitenkaan mikään instanssi.

Asia nousi esille maanantaina Twitterissä, ja Twiitissä kommentoitiin osuvasti, että ”nuori laji” alkaa keski-ikäistyä. Kommentti herättää kysymyksiä lajin hokemasta mantrasta ”olemme vielä nuori laji”.

Itseäni on ärsyttänyt tuo fraasi jo pidemmän aikaa. Se oikeastaan antaa lajista vähän erikoisen kuvan. Se on sekä tosi että epätosi toteamus, ja antaa laji-ihmisille ikuisen ”vapaudut vankilasta” -pakokeinon todellisuudesta.

Nuori laji vielä kuinka kauan? Nuori laji verrattuna mihin? Nuori laji, koska imago on nuorekas? Nuori laji aina silloin kuin se antaa tekosyyn olla jäljessä tietyissä seikoissa.

On totta, että salibandy on nuori laji verrattuna moniin suurempiin lajeihin. Sen tarina on varsinkin Suomessa ja Ruotsissa hyvin positiivinen kasvua katsottaessa. Varsinkin ruohonjuuritason kasvua ajatellen, ja myös huipputason urheilullista kehityskaarta peilaten. Näistä seikoista laji-ihmiset voivat olla ylpeitä. Tekemistä riittää silti lajin jättiläistenkin suhteen.

Kokonaisuudessaan salibandyn leviäminen ei ole ollut niin hurja menestystarina kuin moni odotti. Suurimpien maiden ulkopuolelta katsoen laji on nimenomaan nuori, ja se ei ole onnistunut saamaan olennaista jalansijaa esimerkiksi isoissa maissa kuten Saksa tai Venäjä, vaikka näissäkin maissa on ollut toimintaa jo parikymmentä vuotta. Puhumattakaan muista Euroopan isommista valtioista.

On totta, että Salan perustamisen jälkeen meni vielä vuosia ennen kuin Kansainvälinen Salibandyliitto IFF perustettiin 12.4. 1986. Suomen Salibandyliitto perustettiin 23.9. 1985 ja Ruotsin Salibandyliitto jo 7.11. 1981. Sveitsin liitto perustettiin samana vuonna kuin Suomen kioski. Ensimmäiset miesten MM-kisat pelattiin toukokuussa 1996, joten siitä tapahtumasta on kulunut jo yli 23 vuotta.

Lajissa on nyt monella tavalla murroskohta kansainvälisen kehityksen suhteen. Olympialaisunelma ei vaikuta saaneen tarpeeksi tuulta siipien alle, eikä lajia tällä tietoa nähdä ensi vuosikymmenellä olympialaisissa. Laji hakee jalansijaa erityisesti Aasiasta, mutta sillä suunnalla kilpailu on kovaa. Myös Afrikassa on löyhää kasvua ja ensimmäinen afrikkalainen maa osallistuu MM-karsintoihin ensi vuoden alussa.

Huippu-urheilu isona kansainvälisenä tuotteena on melko nuori sekin, jos tuota analogiaa haluaa jatkaa. Vakiintuneemmat lajit ovat ehdottomasti päässeet tuohon kelkkaan jo aikaisemmin mukaan, mutta toisaalta se ei auta salibandya millään tavalla, että vedotaan nuoruuteen kun jokin asia ei mene putkeen.

Toisaalta on havaittavissa, että osalla merkittävistä toimijoista on mennyt usko salibandyyn toimivana tuotteena tai ylipäänsä lajina. Muuten on vaikea ymmärtää erinäisiä venkslauksia sääntöjen, pelivälineiden ja muiden seikkojen suhteen.

Nykyisessä hektisen kehityksen maailmassa parikin vuosikymmentä on pitkä aika. Nuori laji -fraasi antaa jo jokseenkin väärän kuvan. Salibandyn ei tarvitse piiloutua nuori laji -verhon taakse enää 2020-luvulle mentäessä. Sen pitää olla paikkansa vakiinnuttanut urheilulaji, joka suhtautuu itseensä tarpeellisella vakavuudella.

Kirjoitus on osana Pääkallon Viikkolehden numeroa 2/2019 (viikko 39).

Jatkamme keskustelua aiheesta tiistaina nauhoitettavassa KalloCastin jaksossa. Keskustelua voi jatkaa myös keskustelufoorumilla, jonne linkki löytyy alta.