Viikon top 5

Viikon top 5: Liigahistorian pienimmät paikkakunnat – yhden seuran juuret muutaman sadan ihmisen kylässä

03.11.
2019
Viikon top 5

Loviisa on pikkukaupunki, joka on parhaimmillaan lähes hengittänyt Torin tahtiin. Myös nykyjoukkueelle riittää paikkakunnalla tukea, vaikka liigakentät ovat ainakin toistaiseksi muisto vain. Kuva: Juhani Järvenpää

Tämän viikon top 5 -listalla ovat järjestyksessä pienimmät paikkakunnat, joista on ollut seura miesten Salibandyliigassa.

5. Loviisa

Kun Tor nosti Loviisan liigakartalle ensimmäisen kerran kaudella 2001–02, ydinvoimalakaupungin asukasluku oli reilut 15 800. Sittemmin se on tippunut joillakin sadoilla.

Tor on ollut mukana liigassa tähän mennessä kaikkiaan kuuden kauden ajan, toistaiseksi viimeisen kerran 2013–14. Loviisa on salibandypiireissä tunnettu fanaattisesta kotiyleisöstään sekä palosireenistä, jota on kuljetettu tärykalvojen iloksi mukaan myös vierasotteluihin. Nykyisin Loviisan Tor pelaa Divarissa.

4. Pirkkala

Tampereen kehyskunnan seura Pirkat teki ranskalaisen visiitin miesten Salibandyliigaan kaudeksi 2006–07, ja pelasi vieläpä silloin kunnan kanssa tehdyn sponsorisopimuksen vuoksi liigaa nimellä Pirkkala. Noina vuosina Pirkkalan asukasluku puhkaisi 15 000:n rajan.

Reilussa vuosikymmenessä kasvu on ollut kovaa. Tampereen kylkiäisenä myös naapuri on paisunut, ja nykyisin pirkkalalaisia on jo yli 19 500. Tälle kaudelle Pirkat teki paluun valtakunnalliseen sarjaan, kun se pelaa seurahistoriansa 10:ttä kautta Divarissa.

3. Nurmo

Pohjalaispitäjän perinteikkään pesäpallo-, paini- ja lentopalloseuran salibandyjaosto teki vuosituhannen taitteessa kovan harppauksen ja nousi pelaamaan miesten Salibandyliigaa. Kausina 1999–2001 kentällä sujui, mutta taloussyyt pakottivat luopumaan sarjapaikasta.

Jymyn pelatessa liigaa Nurmo oli itsenäinen kunta, jossa oli hieman vajaat 11 000 asukasta. Vaikka Nurmo liitettiin osaksi Seinäjoen kaupunkia jo vuosikymmen sitten, paikallisidentiteetti elää yhä vahvana. Nykyisin Divaria pelaava Jymyn edustusjoukkue esiintyy sosiaalisessa mediassa Nurmo-t-paidoissa ja pelaa kotiottelunsa Nurmohallissa.

2. Maarianhamina

Ahvenanmaan pääkaupunki on ollut edustettuna salibandyn miesten pääsarjassa peräti neljän seuran voimin. Bolla Bolla, VÅSC, NGD ja ÅSC edustivat kaupunkia SM-tasolla historian ensimmäisen 15 kauden ajanjaksolla. VÅSC saavutti jopa SM-hopeaa kaudella 1989-90. Viimeisenä sinnitteli ÅSC, joka pelasi liigassa kuusi kautta putkeen pudoten sarjasta 2000-luvun alussa. Siihen loppuivat oman legendansa muodostaneet liigajoukkueiden vierasreissut Ahvenanmaalle.

Maarianhamina ylitti 10 000 asukkaan rajan vasta 1980-luvun lopussa, ja viimeisinä liigavuosina vuosituhannen taitteessa kaupungissa asui noin 10 500 ihmistä.

Blue Fox Uudestakaarlepyystä on ollut omanlaisensa myönteinen kummajainen suomalaisessa salibandyssa. Tässä mukana tuulettavat myös seuraikonit Jori Isomäki (keskellä) ja Johnny Ojala (vasemmalla). Kuva: Juhani Järvenpää

1. Uusikaarlepyy

Uusikaarlepyyläinen Blue Fox oli Salibandyliigassa mukana vuodesta 1995 vuoteen 2000. Sen jälkeen seura pelasi Divarissa aina kevääseen 2018 asti. Blue Fox onkin Divarin maratontaulukossa omilla luvuillaan. Tällä hetkellä seura pelaa 2. divisioonaa.

Liiga-aikaiset kotiottelunsa ”Siniketut” kylläkin pelasivat kotikaupunkinsa ulkopuolella Pietarsaaressa ja Vöyrissä, sillä Tähtihalli valmistui Uuteenkaarlepyyhyn vasta 2006.

Lähes 90-prosenttisesti ruotsinkielinen Uusikaarlepyy ei ole koolla pilattu: Blue Foxin viimeisenä liigavuonna 2000 siellä asui noin 7500 ihmistä. Mutta salibandyseuran juuret ovat vielä piskuisemmassa paikassa. Liigaan se nousi nimellä Kovjoki Ungdomsförening. Kovjoen kylässä on tällä hetkellä noin 230 asukasta. Se valittiin muuten kesällä Pohjanmaan vuoden kyläksi 2019. Onnittelut!

Iiro-Pekka Airola
Iiro-Pekka Airola
Toimittaja

Twitter: @ipairola