Viime kevään hopeajoukkue TPS on julkaissut kauden mittaan Omin sanoin -juttusarjaa, jossa pelaajat kertovat urastaan. Hiljattain debytoineen Teemu Lintusen tarina on todella poikkeuksellinen.

Ottelun loppuhetkillä syntyvää 17–2-maalia harvemmin tuuletetaan railakkaasti koko hallin voimin. Näin kävi kuitenkin Turun Kupittaalla, kun Lintunen, 20, viimeisteli liigauransa avausmaalin reilu viikko sitten Steelersin verkkoon. Kun lukee Lintusen Omin sanoin -tarinan, ymmärtää yleisön ja joukkuekaverien reaktion.

TPS:n sivuilta löytyvässä jutussa Lintunen kertoo polvensa hajonneen B-juniorien SM-sarjan pelissä Hämeenlinnassa. Elettiin joulukuuta 2016.

– Kyseessä oli ihan tavallinen haastotilanne, jossa lähdin hakemaan jotain tosi hienoa kikkaa. Se epäonnistui ja peli kääntyi toiseen päähän. Yritin tulla nopeasti omiin ja suunnanmuutoksessa polvi kääntyi aika lailla täysin ympäri.

– Siinä meni etu- ja takaristisiteet aika pitkälti kokonaan poikki. Lisäksi meni joku noista sivusiteistä, joka irtosi osittain reidestä. Tämän mukana irtosi myös luunpala, jonka vuoksi minulle tuli säären etuosaan hermovaurio. Koska minulle on tästä aiheutunut pysyvä hermovaurio ja sitä kautta aika heikot voimat nostaa jalkapöytää, käytän sellaista erityistä tukea. Tuen ”koukku” pitää jalkapöydän liikkeessä mukana. Ilman sitä se vähän läpsyy.

– Arjessa en sitä enää onneksi joudu käyttämään. Jalkapöytäni osittain halvaantui tuon loukkaantumisen mukana noin puoleksi vuodeksi. Sitä sai painettua alas ja vasemmalle, mutta pitkään aikaan en saanut sitä ylös ja oikealle. Minulle ilmoitettiin heti alussa, ettei tiedetä, miten se hermo paranee, mutta mikäli niin käy, se vie aikaa.

Tällä kaudella TPS:n A-junioreita kipparoiva Lintunen kertoo jutussa paluun kaukaloon tapahtuneen reilua vuotta myöhemmin tammikuussa 2018. Loppukevät meni kuitenkin totutellessa.

Nuori hyökkääjä kiittää seuraa, perhettä, ystäviä ja häntä kuntoutuksessa opastanutta Tiina Laitalaa. Ensimmäiset diagnoosit olivat synkkiä. Loukkaantumisen jälkeen hän kertoo ajatelleensa, että olisi tyytyväinen, jos pääsisi joskus vielä urheilemaan.

– Pitäisi ensin opetella enemmän tai vähemmän kävelemään uudestaan ja esimerkiksi juoksemisesta ei ollut takeita. Vaikka nämä ovat hyvin yksilöllisiä ja mitään ei voitu varmuudella sulkea pois, oli lähtöasetelma silti aika pelottava.

Lintunen kirjoittaa kuntoutumisen edenneen hitaasti. Matkan varrelle mahtui myös muutamia takaiskuja, kuten keuhkoveritulppa. Ilonaihetta Lintunen sai huomattuaan pystyvänsä liikuttamaan varpaitaan.

Tällä hetkellä vaurioituneen hermon kunto on Lintusen mukaan noin 70 prosenttia. Hän kertoo pystyvänsä tekemään harjoituksissa lähestulkoon samat jutut kuin muutkin, muttei ihan kaikkea.

– Rajoittavia tekijöitä ovat tuo hermovaurio ja ettei jalka mene oikein koukkuun. Esimerkiksi aitojen yli en oikein pysty hyppimään. Mutta polvi on todella vakaa ja sen leikanneet lääkärit tekivät todella hyvää työtä. Se ei ollut itsestään selvää, että polvesta tuli näin vakaa, sillä se olisi voinut jäädä paljon löysemmäksi ja sitä kautta aiheuttaa paljon ongelmia jatkossa.

Kammottavasta vammasta toipunut Lintunen on iskenyt A-junioreiden SM-sarjassa tehot 6+10. Liigassa tilillä on yksi ottelu ja yksi maali.

– Liigadebyytin tekeminen oli todella hieno kokemus. Yleisön mieletön reaktio kentälle mennessäni lämmitti. Haluan kuitenkin ajatella myös niin, että se ei olisi tämän kauden kohokohta. Uskon, että keväällä saavutetaan vielä hienompia juttuja. Liigadebyytti kuitenkin osaltaan symboloi sitä, että loukkaantumiset ovat pikkuhiljaa jääneet taakse. Arvostan todella korkealle, miten yleisö reagoi ja miten seura on koko loukkaantumisen ajan ollut tukenani. Se oli hieno merkkipaalu.

Lue Lintusen koko tarina TPS:n sivuilta.