Pääkirjoitus: Suomen cupin finaali kertoo kaiken olennaisen peliaikakokeilusta

Classic hakee Tallinnassa kolmatta peräkkäistä cup-mestaruutta. Kuva: Esa Takalo

Classic hakee Tallinnassa kolmatta peräkkäistä cup-mestaruutta. Kuva: Esa Takalo

Suomen cup huipentuu viikonloppuna Tallinnassa. Erikoista pelipaikkaa olennaisempaa on kuitenkin peliaika, jolla cup-mestarit ratkotaan, vanha tuttu 3×20 minuuttia.

Palataan ajassa syksyyn 2018. Salibandypiirit kuohuivat kansainvälisen salibandyliitto IFF:n pyrkimyksestä katkoa arvokisojen peliaika muotoon 3x15min. Samalla kokoonpano olisi pienentynyt. Uudistuksen taustalla oli IFF:n märkä päiväuni olympialaisista. Toiveissa oli – ja on luultavasti edelleen – että lyhyempi peliaika ja sitä kautta pienempi osallistujamäärä kelpaisi korruption tahrimalle olympialiikkeelle.

Kului puolisen vuotta. Sitten uudistusta vastustanut Suomen liitto tiedotti kokeilevansa lyhyempää peliaikaa ja pienempää kokoonpanoa Suomen cupissa – ja HUOM. kokeilevansa. Liiton tiedotteessa puhuttiin jo otsikosta lähtien testaamisesta.

Tämän kauden cupissa lyhyempää peliaikaa kokeiltiin.

Olen kysellyt tuntemuksia lyhyemmästä peliajasta niin pelaajilta kuin valmentajilta. Vastaukset vaihtelevat välillä ”en tykkää” ja ”täysfarssi.” Yhtäkään kehua en ole kuullut.

Jotkut sanovat, että tuntuu kuin peli loppuisi kesken. Joidenkin mielestä sattuman osuus kasvaa liikaa ja esimerkiksi jäähyt sotkevat peliä poikkeuksellisen paljon. Moni pelaaja sanoi, että reissaaminen lyhyen pelin takia tuntuu turhalta. Osa näki, että yleisö on löytänyt huonosti paikalle.

Väkevimmän palautteen tarjosi kuitenkin liitto itse, kun se tiedotti, että cupin finaalit pelataan perinteisellä peliajalla. Jos kaikilla aiemmilla kierroksilla käytetty lyhyempi peliaika ei kelpaa turnauksen kliimaksiin, niin eiköhän se kerro kaiken olennaisen kyseisestä kokeilusta.

Haluaisinkin kiittää Suomen salibandyliittoa. Vaikka liitto vastusti peliaikauudistusta jo IFF:n kyselyssä, uskalsi se testata Suomessa runsaasti vastarintaa aiheuttanutta uudistusta. Toni Lötjösen ”saattohoitopotilaaksi” nimeämä Suomen cup oli kokeiluun juuri oikea alusta. Tällä tavoin maan huiput pääsivät testaamaan lyhyempää peliaikaa kilpailullisissa otteluissa.

Toisin sanoen Suomen liitto teki palveluksen koko lajille. Nyt voidaan perustellusti todeta, että se ei toimi. Tästä tuskin yllätyttiin Kurikassakaan.