Liigat

Paraniko vaihtamalla? Pääkallo vertaili valmentajaa vaihtaneiden liigajoukkueiden kausia

27.02.
2020
Liigat

Jukka Ruotsalainen vaihtui Janne Kainulaiseen TPS:n penkin takana. Kuva: Anssi Koskinen

Viisi joukkuetta vaihtoi valmentajaa viime kauden päätteeksi. Steelers taas vaihtoi käskijää kesken kauden. Pääkallo vertaili näiden joukkueiden kausia.

EräViikingit

EräViikingit luisui kokeneen Mika Ahosen johdolla keskinkertaisuuteen, mutta on piristynyt selvästi tällä kaudella. Ahosen ErVi pysyi pallossa, mutta pelasi turhan varovaisesti ja jäi pyörimään ulkokehälle. Bengt Lodeniuksen ErVi on pyrkinyt yhtä lailla kontrolloimaan peliä pallon kanssa, mutta peliin on löytynyt kaivattua suoraviivaisuutta.

Runkosarjasijoitus koheni viime kevään 6. sijasta kolme pykälää. Pisteitä ErVi keräsi kahdeksan kappaletta viime kautta enemmän. Pelissä suurin kehitys on tapahtunut juuri hyökkäyspäässä. Vantaalaiset päästivät tasan yhtä monta maalia kuin viime kaudella, mutta tekivät peräti 31 osumaa enemmän. Kaiken voittaneen Ahosen vaihtaminen liigatasolla kokemattomaan Lodeniukseen on ollut hyvä ja ainakin tässä kohtaa kurssin kääntänyt peliliike.

TPS

Jukka Ruotsalainen luotsasi TPS:n viime kaudella hopealle ja runkosarjan kolmanneksi. Pisteitä TPS keräsi 56 kappaletta. Yksi ottelu ennen loppua on jo selvää, ettei Janne Kainulaisen TPS tule yltämään samaan pistemäärään ja myös sijoitus putoaa. TPS:n maksimipistemäärä on 51 pinnaa ja paras mahdollinen sijoitus neljäs.

Maalimäärien suhteen TPS on kuitenkin parantanut kentän molemmissa päädyissä. Turkulaiset ovat tehneet 12 maalia enemmän kuin viime kaudella ja päästäneet 12 maalia vähemmän.

Etenkin syksyllä TPS:n pelissä näkyi pyrkimys monipuolistaa aiemmin hieman köykäiseksi jäänyttä hyökkäyspeliä. Tämä näkyi myös tuloksissa, kun TPS hävisi muille pudotuspelijoukkueille.

Vertailu viime kauteen on siinä mielessä epäreilu, että Ruotsalaisella oli Pyry Luukkonen ykkösvahtina ja Kainulainen joutui tulemaan toimeen melkein koko avauspuolikkaan ilman ykköskentän Miko Kailialaa ja Janne Hoikkasta. Se paraniko vaihtamalla, määritellään TPS:n osalta kuitenkin pudotuspeleissä.

Indians

Indiansin osalta voi jo tässä vaiheessa sanoa, että vaihtamalla parani. Toki Petri Timosen joukkuekin on Mikko Laurikaisen viime kauden vastaavaa rahtusen leveämpi ja sitä kautta parempi. Vahvan Indians-taustan omaava Timonen ei kuitenkaan ole tehnyt suuria mullistuksia edeltäjänsä sapluunaan, vaan lähinnä viilannut tiettyjä asioita.

Pistemäärä kohenee viime kauden runkosarjasta vähintään kahdeksalla pisteellä, mahdollisesti enemmänkin. Runkosarjan loppusijoitus on vielä auki, mutta viime kauden seitsemäs sija petraantuu vähintään yhdellä pykälällä.

Etenkin puolustuspelissä on ollut järisyttävä ero viime kauteen. Espoolaiset ovat päästäneet toiseksi vähiten maaleja koko sarjassa, 102 kappaletta, kun viime kaudella omissa kolisi 145 kertaa. Näin ollen kokonaismaalierokin on noussut viime kauden +7:stä huimasti lukemaan +56.

LASB

LASB oli viime kauden pahimpia pettymyksiä, mutta tällä kaudella jopa sarjan positiivisin yllättäjä. Pudotuspeleihin asti lento ei silti kantanut. Ilja Pantzarin edeltäjä Teemu Varis uskoi vahvaan pallokontrolliin, jota Kooveesta tullut Pantzar vei vielä askeleen pidemmälle. Maalisarakkeessa tämä näkyi negatiivisesti, mutta pistepussissa positiivisesti.

LASB voitti yhteensä 13 peliä, mikä oli seuran nelivuotisen liigahistorian voittoennätys. Hyökkäyspeli oli kuitenkin tukkoista, sillä lahtelaiset tekivät vain 104 maalia, mikä on toiseksi vähiten koko sarjassa. Pudotusta viime kauden tehtyjen maalien määrään tuli peräti 36 maalia. Tosin myös päästetyt maalit putosivat 27 maalin verran. Osittain maalimäärien heilahteluun vaikutti hyökkäyksen ykköstähti Rasmus Kainulaisen karkaaminen Oilersiin sekä liigan kärkivahteihin kuuluvan Santtu Pohjosen saapuminen tolppien väliin.

Se tärkein, eli pistepussi venyi kuitenkin komeat 12 pistettä viime kaudesta. Kun Variksen LASB oli lähellä valahtaa karsintoihin, hätyytteli Pantzarin LASB pudotuspelejä. Sijoitus koheni kaksi pykälää.

SB Welhot

Welhot taistelee edelleen suorasta säilymisestä, mutta selvää on, että sijoitus tulee putoamaan, samaten pistemäärä. Kainulaisen alaisuudessa kuopiolaiset nipistivät viime kaudella 28 pistettä. Kainulaisen apurista päävalmentajaksi nousseen Pasi Purhosen johdolla Taikurit ovat keränneet 16 pistettä. Siihen lukema todennäköisesti myös pysähtyy, ellei Classic kaadu vieraskentällä.

Purhosen puolustukseksi on tosin todettava, että joukkue menetti kaksi todella tärkeää palasta, kun Iiro Lankinen ja Eetu Sorvali vaihtoivat maisemaa. Myös Eero Vepsäläinen uupui alkukauden kokoonpanosta.

Welhojen edelleen jatkuva taistelu suorasta säilymysestä johtuu pitkälti siitä, että sarjan häntäpää on huonontunut aiemmista kausista. Kuopiolaisten pistemäärä on kuitenkin pudonnut reippaasti. Myös omissa on soinut viime kautta ahkerammin. Hyökkäyspäässä Purhosen nippu on kuitenkin ollut edeltäjänsä vastaavaa vaarallisempi.

Steelers

Teräsmiesten tilanne eroaa siltä osin muista, että Hämeenlinnassa viikate heilahti kesken kauden, ei kausien välissä. Petri Kemppainen ja Raine Laine raapivat samat kuusi pistettä. Laine on kuitenkin luotsannut Steelersiä viisi ottelua vähemmän. Pistekeskiarvo on sitä kautta korkeampi.

Maalimäärien suhteen Laineen Steelers on parantanut vajaat puoli maalia peliä kohden, mutta vastavuoroisesti omissa on kolissut tasan maalin verran Kemppaisen aikaa useammin. Nuori Steelers on toisin jatkanut valmentajanvaihdoksesta huolimatta tilastojen valossa samaa taaperrusta.

Jaakko Tiira
Pääkallo.fin toimittaja

Asemapaikka: Helsinki

Twitter: @jaakkotiira