Minkälaisia haasteita koronavirus aiheuttaa seuratoimintaan? ”Kaikkien aikojen kovin paikka”

EräViikingeissä yksityisten hallien salimaksut ovat iso kuluerä. Kuva: Juhani Järvenpää

Pasi ”Passo” Peltola toivoo valtion tarjoavan seuroille elvytystukea. Kuva: Ville Vuorinen

Suomen pysäyttäneen COVID-19 koronaviruksen vaikutuksista urheiluun on puhuttu paljon. Minkälaisista haasteista puhutaan käytännön tasolla? Pääkallo jututti neljän eri alueilta tulevien isompien seurojen toiminnanjohtajia.

Pelkistetysti käytännön haasteet muodostuvat siitä, että tulovirta seisahtuu, mutta menot jäävät, ainakin joltain osin. Samaa sanovat EräViikinkien toiminnanjohtaja Jari Oksanen, Classicin Pasi Peltola, TPS Salibandyn Toni Autio sekä OLS:n Samuli Niskanen.

Menoeriä on kaksi: työntekijöiden palkat ja hallimaksut. Salibandyseurojen näkökulmasta tilanne on kuitenkin siinä määrin hyvä, että tulovirrat on pitkälti kerätty, toteaa niin ErVin Oksanen kuin OLS:n Niskanen.

Yksi merkittävä toiminnanjohtajia askarruttava asia joka pitää ottaa varsinkin salibandyn osalta huomioon, on junioreiden salibandyleirien sekä -turnausten kohtalo.

– Ennen kaikkea suuri haaste tulee, kun turnaukset ja leirit ovat suuren uhan alla. Niistä muodostuu akuutein taloushaaste, Pasi Peltola sanoo.

– Jos vertaa muihin seuroihin, niin meillä on siinä mielessä parempi tilanne turnauksen kanssa, että Mestarien cup pelataan alkusyksystä. Monilla ne turnaukset ovat huhti-toukokuussa. Jos se jää väliin, niin puhutaan isosta gapista meidän budjetissa. Se on iso turnaus, johon on pistetty paljon paukkuja, TPS:n toiminnanjohtaja Toni Autio kertoo.

Hallimaksuissa erilaisia tilanteita

Isoin kysymysmerkki liittyy monella paikkakunnalla hallimaksuihin. Monet seurat, etenkin isommissa kaupungeissa, harjoittelevat pitkälti yksityisissä halleissa.

EräViikinkien toiminnanjohtaja Jari Oksanen kertoo seuran maksavan salimaksuja kauden aikana noin puoli miljoonaa euroa. Haastatteluhetkellä pääkaupunkiseudun yksityisiä halleja ei oltu laitettu kiinni, mikä mietitytti helsinkiläisseuran toimistolla.

– Yksityisissä tiloissa kun toimitaan, niin se mietityttää, milloin niistä tulevat kulut jäävät pois. Ei ole vielä tietoa, tuleeko niistä säästöjä, Oksanen toteaa.

– Jäsenpuolelta pyydetään nyt malttia. Jos ollaan vaikka kaksi kuukautta kiinni, mutta maksetaan tyhjistä kentistä, niin jäsenet varmasti ihmettelevät, miksi he joutuvat niistä maksamaan.

Peltola kertoo Classicin maksaneen normaalisti kenttämaksuista, vaikka toiminta on ollut ”totaaliseisahduksessa”. Hän lisää niidenkin tuottaneen mittavaa vahinkoa.

Turussa tilanne on hallimaksujen suhteen parempi. Hallituksen suosituksista halleja on laitettu kiinni ja TPS pystyy sitä kautta osittain säästämään kenttämaksuihin budjetoituja varoja.

Myös Oulussa on onnistuttu luovimaan vaikeassa tilanteessa.

– Meillä on toukokuun loppuun asti maksuvelvoitteita halleihin, missä joukkueet harjoittelevat. Osan kanssa on neuvoteltu ja päästy siihen, ettei käyttämättömistä vuoroista tarvitse maksaa. Osa taas on laittanut omat hallinsa kiinni, koko Oulun Luistinseuran toiminnanjohtajana työskentelevä Samuli Niskanen kommentoi.

Palkkakustannusten leikkaamisen suhteen kukaan ei maininnut lomautuksista. ErVin Oksanen sanoo, ettei helsinkiläisseura ole harkinnut lomautuksia, sillä seurassa on paljon määräaikaisilla sopimuksilla työskenteleviä valmentajia ja ohjaajia, eikä seura ole osannut varautua näin poikkeukselliseen tilanteeseen.

Ei akuuttia konkurssiuhkaa

Poikkeuksellisen tilanteen epämukavin puoli on se, ettei kellään ole tietoa, kauanko pysähtyneisyys kestää. Toiminnanjohtajien suhtautuminen vahinkoja tehneeseen tilanteeseen vaihtelee. Esimerkiksi TPS:n Autio sanoo haluavansa säilyttää positiivisen ajatusmallin.

– TPS on pyörinyt kohta 100 vuotta. Kaikenlaista on tapahtunut ja kaikesta on selvitty. Se on ollut positiivista, kuinka paljon jengi on halunnut ostaa kausikortteja ja kannattajajäsenyyksiä. Myös yritykset, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana, ovat halunneet auttaa.

– Valmennuspäälliköt ovat miettineet erilaisia ratkaisuja ja meillä on tulossa CoachTools käyttöön, että saadaan omia urheilijoita aktivoitua.

Oulussa voimaa antavat monilajisuus ja 140-vuotiaan seuran perinteet. OLS:n tilanne on siinä mielessä erilainen, kuin joillakin muilla monilajiseuroilla, että Oulussa koko Ry:n potti on samassa pinkassa. Koronatilanne koskee kaikkia yleisseuran jäseniä, mutta toiminnanjohtajan mukaan salibandyn tilanne on huomattavasti parempi kuin esimerkiksi jalkapallolla.

– OLS:n kohdalla monilajisuus, tietyt perinteet ja toiminnan vakiintuminen on tässä tilanteessa meidän vahvuus, Niskanen sanoo.

– Joskus kun mietitään, miksei OLS:ssa panostettaisi sinne tänne tai tuonne, mutta nyt seisotaan tukevasti, kun koko seura, seuran verkosto ja talous ovat tukena. Se kestää pieniä juttuja, mutta toki pitää korjausliikkeitäkin tehdä.

EräViikingeissä ei ole toiminnanjohtajan mukaan akuuttia paniikkia. Maailman suurin salibandyseura on kuitenkin siinä mielessä haastavassa tilanteessa, että niin sanottua talouspuskuria pahan päivän varalle se ei ole ehtinyt keräämään.

– EräViikingit Ry on nyt neljä vuotta vanha ja kun se perustettiin, niin ei tullut alkupääomaa, vaan lähdettiin nollapisteestä. Ollaan toimittu niin, että kaikki mitä kerätään, laitetaan suoraan toimintaan. Fuusio oli niin iso projekti, että koettiin paremmaksi laittaa kaikki toimintaan. Jonakin vuonna on tullut voittoa, jonakin tappiota, mutta keskiarvona mitään ylimääräistä ei ole jäänyt, Oksanen toteaa.

– Tämä kevät ei meitä kaada. Jos tilanne pitkittyy pitkälle ensi kauteen, niin se tuo uusia haasteita. Voidaanko uuden kauden osalta laskuttaa mitään? Jos minkäänlaisia vastaantuloja ei tule, niin ahtaalle joudutaan.

EräViikingeissä yksityisten hallien salimaksut ovat iso kuluerä. Kuva: Juhani Järvenpää

Classicin Peltola näkee tilanteen yhdistyksille kestämättömänä. Peltolan mielestä valtion pitäisi tarjota elvytystä myös urheiluseuroille, jotta seurat eivät kaatuisi, eikä niiden toiminnallinen laatu kärsisi liikaa.

– Kaikkien aikojen kovin paikka. Koronan eristämistoimenpiteet aloitettiin urheilusta. Elvytystoimenpiteet täytyy myös aloittaa urheilusta ja elvyttää urheiluseuroja ensimmäisinä. Sveitsin valtio on antanut seuroille 50 miljoonan frangin tukipaketin. Niiden tukien pitää tulla suoraan seuroille, eikä jäädä kattojärjestöihin pyörimään.

Peltolan mielestä on liian aikaista lähteä arvioimaan, kuinka suurta tuhoa poikkeustila on pitkällä tähtäimellä aiheuttanut.

– Valtavan mittakaavan haasteita on edessä. Meillä palkkaa ja palkkioita saavat henkilöt ovat ihailtavalla tavalla hengessä mukana. Ollaan pystytty ja pystytään lähitulevaisuudessakin tekemään hyviä avauksia hyvässä yhteistyössä.

– Uusia luovia tulonlähteitä tarvitaan, samaten ihmisten ja valtion apua.

Kotitalouksien tulojen pieneneminen saattaa näkyä tulevaisuudessa

Välittömien seurausten, eli tulovirran katkeamisen ja joidenkin menojen jäämisen lisäksi oman haasteensa tuo koronaviruksen vaikutukset kotitalouksille. Jos ostovoima pienenee merkittävästi, saattavat harrastukset jäädä.

– Jos tilanne pitkittyy, niin vaikutukset voivat olla suurempia. Miten tilanne puraisee henkilötalouksiin ja miten saadaan jäsenistö pysymään harrastusten parissa, OLS:n Niskanen pohtii.

TPS:n Autio nostaa esiin saman asian ja lisää mahdolliset vaikutukset kumppaneihin. Autio kuitenkin toteaa, että tässä vaiheessa on mahdoton arvioida, minkälaiset koronaviruksen aiheuttamat kokonaisvaikutukset ovat turkulaisseuralle.

Toiminnanjohtajien näkemyksistä huomaa, että tilanne on haastava. Sen pitkittyminen ja venyminen ensi kauteen on seurojen pahin painajainen. Kukaan ei kuitenkaan usko, että koronavirus kaataisi omaa seuraa.

– Vakavasti tässä otetaan ja reagoidaan. Jäsenten eduksi pyrimme kokoajan toimimaan. Pyritään viestimään tämän olevan poikkeuksellinen tilanne, johon toivotaan malttia, jotta seura olisi tulevaisuudessakin olemassa, ErVin Oksanen tuumaa.

– Jos tässä tilanteessa on jotain hyvää, niin ihan silmät kostuvat, kun olen huomannut, kuinka meidän yhteisössä ollaan asiaan suhtauduttu ja kuinka yhteisömme on valmis auttamaan. Ihmiset haluavat myös pitää toinen toisistaan huolta. Uskon ja aistin, että vastaavaa tapahtuu nyt globaalisti, Passo Peltola miettii.