Salibandyväellä vaikeuksia sulattaa liiton rahalinjauksia – seurat vaativat muutosta tai joukkueita ei ilmoiteta sarjaan

Kuvituskuva: Iiro Karesniemi

Kuvituskuva: Iiro Karesniemi

Pääkallo.fi:n saamien tietojen valossa salibandyseurojen sekä Salibandyliiton välillä kipinöi tällä hetkellä kovemmin kuin mitä julkisuuteen on toistaiseksi tihkunut. Kausi päättyi koronaviruksen vuoksi yli kuukauden etuajassa, ja seurat ovat kokeneet tilanteen taloudellisesti haastavaksi.

Ensinnäkin salibandyseurat eivät pitäneet perjantaina julkaistusta tiedonannosta, jonka mukaan Salibandyliitto ei palauta sarjamaksuja peruunteneista peleistä. Sen päälle Salibandyliitto oli aiemmin päättänyt, että erinäiset maksut nousevat kaudelle 2020-21. Nämä molemmat tiedot tuotiin julki perjantaina, vaikka päätökset maksujen nostoista tehtiin jo helmikuussa.

Hallituksen puheenjohtaja Risto Kauppinen kertoi perjantaina, että tulevan kauden maksujen suhteen voidaan tehdä harkinnan mukaan myönnytyksiä, kunhan liiton rahatilanne on tarpeeksi selkeä. Ensi kauden sarjamaksut nousivat 20 euroa, mutta korotuksia tuli myös muihin maksuihin.

Pääkallo.fi:n tietojen mukaan eri seurojen* liitolle lähettämässä vetoomuksessa sanottiin suoraan, että seurat ovat hyvin pettyneitä siihen miten Salibandyliitto on suhtautunut seuroihin. Pääkallo.fi:n tietojen mukaan seurat eivät varsinaisesti ole kuitenkaan halunneet käydä keskustelua julkisesti, vaan selvittää asian lajin sisällä.

Seurat kokevat, että Salibandyliitto ei ole lähtenyt tukemaan seuroja vaikeassa tilanteessa myönnytyksin tai muulla tavoin taloudellisesti. Seuroja on hiertänyt se, että liiton päässä on vedottu siihen, että päätökset eritoten korotuksista oli tehty aiemmin tänä vuonna. Seurojen mukaan asiaa olisi voitu käsitellä poikkeustilanteessa uudessa valossa ja mukana olisi voinut olla enemmän inhimillistä joustoa.

Ehkä isoin ristiriita eri toimijoiden välissä on tullut siitä, että liitto vetoaa sääntöihin, eikä suostu maksamaan seuroille hyvityksiä tai halleille vuokria peruuntuneista varatuista vuoroista. Se näkee, että kauden peruuntumisen vuoksi se ei itse ole velvollinen palauttamaan seuroille rahoja, vaikka seuroille annetussa ohjeistuksessa annettiin tiedoksi, että täysin peruuntunutta toimintaa voidaan korvata harrastajille.

Esimerkiksi ensi kauden sarjamaksujen takarajoja ei ole siirretty pidemmälle, vaikka aihetta olisi. Nyt maksut tulevat seuroille pahaan paikkaan touko-kesäkuulle, jolloin mitään ensi kauden toimintaa on tuskin vielä saatu käyntiin.

Seurojen mukaan Salibandyliiton pitää ohjata loppukaudesta säästyneet rahat suoraan ensi kauden kausimaksujen alentamiseen. Seurat linjasivatkin viestissään, että joukkueita ilmoiteta sarjoihin ennen kuin tilanteeseen on saatu seurakenttää miellyttävä muutos.

Sattuneesta syystä Salibandyliitto tiedotti maanantaina, että sen hallitus kokoontuu tiistai-iltana ylimääräisen kokouksen merkeissä.

Salibandyliiton toinen pulma

Toinen liiton itselleen aiheuttama pulma liittyy salivuokriin. Se käytti niin sanottu “force majeure” -pykälää linjatessaan, että kausimaksuja ei palauteta seuroille. Kuitenkin se ilmoitti perjantaina myös, että ei tule maksamaan hallien omistajille peruuntuneesta pelikuukaudesta vedoten samaan pykälään.

Tämä ei ole miellyttänyt suomalaisia halliyrittäjiä. Pääkallo.fi:n lähteen mukaan yrittäjät ympäri Suomen ovat käyneet keskustelua siitä, että miten liiton toimintaan pitäisi suhtautua. Tällä hetkellä on pohdittu muun muassa sitä, että pitäisikö hallivuokria korottaa tai olla myymättä vuoroja liitolle ollenkaan, jollei sopuratkaisuun päästä.

Halliyrittäjiä on ärsyttänyt asiassa erityisesti Salibandyliiton tyyli, sillä he kokevat sen sanelleen asiat osapuolia kuulematta. Kuuleman mukaan Suomen Palloliitto on hoitanut omat loppukauden maksuvelvoitteensa futsalin osalta.

Summauksena todettakoon, että kyse on melko hankalista kokonaisuuksista tällä hetkellä, ja liitolta odotetaan vastaantuloa molemmissa seikoissa. Kokonaisuuden kannalta on hyvä muistaa, että Salibandyliiton hallitus on seurojen valitsema luottamuselin. Hallituksen jäsenet eivät ole siis varsinaisesti Salibandyliiton palkollisia, eivätkä ole mukana Salibandyliiton jokapäiväisessä työssä. Hallitus lähtökohtaisesti käsittelee sille osoitettuja aihealueita.

Artikkelia varten haastateltiin aiheita lähellä olevia henkilöitä, mutta he eivät halunneet kommentoida asiaa nimellä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Päivitys 30.12. klo 21.12:
*Artikkelia on täsmennetty siltä osin, että vaikka kirjelmän takana on pääosin liigaseurat niin mukana on muutama muukin isompi seura. Seurat haluavatkin täsmentää, että kyse on kaikista seuroista, eikä vain maan kärskiseuroista. Liigaseuroja on mukana kaikkiaan 13. Otsikkoa on myös korjattu siltä osin.

Lue myös:
Näin voit tukea salibandyseuroja – katso päivittyvä lista keinoista
Minkälaisia haasteita koronavirus aiheuttaa seuratoimintaan? ”Kaikkien aikojen kovin paikka”
Pääkallogallup: Salibandyliigan pudotuspelit jäivät kesken – ”Mittavat tulonmenetykset”