Complex Floorball

Complex Floorball: Korona ohjaa juniorisarjat kohti paikallisuutta – poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia

02.04.
2020
Complex Floorball

Perttu Kytöhonka ehdottaa erinäisiä muutoksia juniorisarjoihin. Arkistokuva: Juhani Järvenpää

Koronavirus päätti kauden 19-20 ennen aikojaan ja aiheutti niin seuroille kuin Salibandyliitollekin isoja pähkinöitä purtavaksi. Epidemian vaikutukset eivät kuitenkaan lopu tähän, vaan sillä on niin suoria kuin epäsuoriakin vaikutuksia seurojen ja perheiden arkeen myös tulevalla kaudella. Salibandyliiton tulee pohtia miten se huomioi tilanteen – ja ehkä jopa löytää vaikeuksien keskellä myös uusia mahdollisuuksia.

Mikään yhteiskunnassa ei tapahdu tyhjiössä. Urheilu – tai ennen kaikkea sen puuttuminen – on saanut lukuisat fanit, pelaajat ja perheet huomaamaan sen suuren merkityksen oman arjen rytmittäjänä ja rikastuttajana.

Tämäkin hetki menee lopulta ohi ja salibandyä pelataan myös ensi kaudella. On kuitenkin tärkeää huomata, että vaikka elämää rajoittavat rajoitukset aikanaan poistuvat ja salibandykentätkin täyttyvät taas pelureista, mikään ei jatku aivan ennallaan. Perheet ja urheiluseurat tulevat elämään aikaa jälkeen koronan vielä jonkin aikaa.

On tärkeää, että Salibandyliiton juniorisarjat eläisivät ja mukautuisiat tähän uuteen arkeen. Salibandyliitto ilmoitti 1.4. alentavansa osallistumismaksuja, jäädyttävänsä pelipassien hinnan kauden 19-20 tasolle sekä antamalla seuroille osallistumismaksujen osalta maksuaikaa. Nämä ovat hyviä ja tärkeitä kädenojennuksia seurojen suuntaan.

Tämän kirjoituksen tavoitteena on toimia keskustelunavauksena tai -herättäjänä, miten ensi kaudella juniorisarjojen sarjajärjestelmät voisivat tilanteen huomioida. Suuret muutokset ovat normaalitilanteessa melko hitaita prosesseja ja hyvä niin. Tempoilu ei toimintaa kehitettäessä ole hyvä, sillä vaikutukset – niin positiiviset kuin negatiivisetkin – näkyvät usein hitaasti.

Seurojen on syytä normaalitilanteessa tietää mahdollisista muutoksista ajoissa, jotta myös ne voivat reagoida hyvissä ajoin omaa toimintaansa suunnitellessa. Poikkeuksellinen tilanne vaatii kuitenkin poikkeuksellisia toimia ja nopeampaa päätöksentekoa.

Salibandyliiton tähänastiset toimenpiteet vaikuttavat liiton talouteen merkittävästi heikentävästi, mutta vaikutus yksittäisen junioripelaajan kukkarossa on marginaalinen. Lähtisin tekemään tulevalle kaudelle juniorisarjoihin rakenteellisia muutoksia, jotka eivät vaikuttaisi Salibandyliiton talouteen heikentävästi, mutta kokonaisvaikutus harrastajien kuluihin olisi merkittävä.

Juniorien valtakunnallisista sarjoista hybridejä

Esitän, että tulevalla kaudella tehdään seuraavia muutoksia:

1. C2-poikien SM-sarjasta luopuminen
2. SM-sarjat ja 1. divisioonat B- ja C1-pojissa sekä A-C-tytöissä muutetaan hybridimalleiksi

C2-poikien SM-sarjasta luopuminen

C2-poikien SM-sarjan jatkosta on käyty keskustelua jo aiemmin. Vaikka SM-sarja tarjoaa luonnollisesti niitä “kovia pelejä”, linja-autossa istuminen ei kehitä yhtään pelaajaa. Nyt kun perheiden talous kokee kovia koronaepidemian takia, Salibandyliitto voi huomioida tämän tuomalla rakenteellisesti ikäluokan matkustuskuluja reilusti alas.

SM-sarjojen muuttaminen hybridimalleiksi (pl. A-nuorten SM-sarja)

Hybridimallista suomalaisilla salibandyihmisillä on kokemusta noin kymmenen vuoden takaa. Lyhykäisyydessään tarkoitan seuraavanlaista sarjajärjestelmää:

1. Alueelliset alkusarjat
2. Ylialueelliset jatkosarjat
3. Loppusyksystä / alkutalvesta alkavat SM-sarjat
4. Kevätkaudella pelataan yksi täysi SM-sarjakierros + jatkopelit ja pudotuspelit karsintoineen

Perustelut

Taloudelliset syyt

Sekä seurat että perheet tulevat olemaan haasteiden edessä. Valtakunnallisuutta karsimalla syyskaudella Salibandyliitto tukisi sekä perheitä että seuroja epäsuorasti keventämällä matkustamisesta syntyviä kuluja.

Yhteiskunnalliset syyt

Suomalainen salibandy voisi omalla toiminnallaan antaa positiivisen viestin muulle yhteiskunnalle. Salibandyliitto ottaa huomioon perheiden ja seurojen taloudellisen tilanteen ja se rajoittaa omalta osaltaan maan sisäistä matkustamista.

Koronaepidemian jatkumisen epäselvyys ja paikalliset erot

Kukaan ei vielä tiedä kuinka kauan koronaepidemia on päällä ja kuinka kauan se vaikuttaa arjen toimintoihin. Lähitulevaisuudessa paikalliset erot voivat olla suuria ja paikallinen infra eri tavalla käytettävissä. Voi olla, että jossain “normaalihko” harjoittelu voidaan aloittaa kesäkuussa, jossain muualla elokuussa – jos silloinkaan. On odotettavissa, että alkusyksystä voi tulla suurta päänsärkyä sarjajärjestejälle paikallisista epidemioista (ottelusiirrot, tuomaripula, jopa mahdolliset matkustuskiellot maan sisällä). Pitämällä toimintaa paikallisena pidempään, annetaan myös joustavammille paikallisille ratkaisuille tilaa. Joulukuun MM-kisojen aikaan sarjat on suunniteltu olevan tauolla. Tätä ajankohtaa voitaisiin paikallisesti pitää ns. varakuukautena, jolloin voitaisiin mahdollisesti perässä laahaavat alueelliset sarjat saada ajan tasalle.

Urheilulliset syyt – testin paikka

Nykyinen SM-karsintajärjestelmä luo systeemin tasolla suurta tuloshakuisuutta ajankohtaan, jolloin sekä yksilöiden että joukkueiden kehittämisen tulisi olla etusijalla. Nykyinen järjestelmä ohjaa pelaajakehityksen kannalta ei-optimaaliseen suuntaan, sillä kaikki haluaisivat ainakin ajatuksen tasolla keskittyä pelaajien ja toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Tulevana syksynä ollaan parhaassakin tapauksessa tilanteessa, jossa jokaisen joukkueen viimeisestä “tosipelistä” on lähes puoli vuotta aikaa. Hybridimalli olisi toisaalta tässä hetkessä ymmärrettävä epidemian takia, mutta samalla pääsisimme tutkimaan mitä mahdollisia hyötyjä tällainen malli toisi pelaajien kehittämiseen jatkossakin.

Samalla voitaisiin hyväksyä paikalliset erot toiminnan järjestämisessä muullakin tasolla. Pitkien välimatkojen alueilla otteluita voitaisiin järjestää turnausmuotoisesti, kun taas tiheämpään asutuilla alueilla myös yksittäiset pelit tulisivat kyseeseen.

Tilanne voidaan siis nähdä mahdollisuutena – suurin tulospaine alkusyksyyn pois, pelaajat, joukkueet sekä seurat voivat keskittyä pitkäjänteisempään kehitystyöhön. Fundeerataan löytyykö nyt hankalassa tilanteessa meille jotain uutta hyödyllistä sitä normaalitilannetta ajatellen.

Koronaepidemia on osoittanut, että suuretkin muutokset ovat nopealla aikataululla mahdollisia jos näin halutaan. Salibandy voisi toimia malliesimerkkinä muulle urheilumaailmalle siitä, miten se kykenee sopeutumaan ja näkemään vaikeilla hetkillä myös mahdollisuuksia.

”The mind adapts and converts to its own purposes the obstacle to our acting. The impediment to action advances action. What stands in the way becomes the way.” – Marcus Aurelius

Perttu Kytöhonka
Perttu Kytöhonka
Pettu Kytöhonka on toiminut aiemmalla valmennusurallaan pitkään TPS:n organisaatiossa ja piipahti myös Sveitsissä valmentamassa ennen Suomeen palaamistaan. Sen jälkeen Kytöhonka valmensi kolme kautta miesten Divarissa. Nykyään hän on TPS:n valmennuksen kehityspäällikkö, ja kuuluu Ruotsin miesten maajoukkueen valmennusryhmään.