Näkökulma: Helsingin MM-kisoja pitää siirtää – kiinnostavampi kysymys on, koska ne pelataan?

Helsingin MM-kisojen yllä leijuu isoja kysymyksiä. Kuva: Martin Flousek/IFF

Helsingin MM-kisojen yllä leijuu isoja kysymyksiä. Kuva: Martin Flousek/IFF

MM-kisojen pelaaminen joulukuussa tuntuu tällä hetkellä utopistiselta haaveelta, kirjoittaa Pääkallon toimittaja Jaakko Tiira.

Salibandyliitto linjasi tämän kuun alussa suosituksen, ettei elokuun tapahtumien yleisöön otettaisi yli 500 henkilöä. Näissäkin tapahtumissa pitäisi noudattaa 1-2 metrin turvavälejä.

Tässä valossa kuulostaa täysin utopistiselta, että vajaan neljän kuukauden päästä Hartwall Areenalle voitaisiin änkeä yli 13 000 ihmistä istumaan vieri viereen.

Kaukaisemmaksi ajatuksen tekee se, että viime viikkoina Suomen koronatilanne on mennyt huonompaan suuntaan. Vaikka Suomen tautitilanne on globaalisti tarkasteltuna hyvä ja elämä on rullannut viime kuukaudet lähes normaalisti, on tartuntojen määrä kasvussa. Viimeisen kahden viikon aikana Suomessa on todettu 293 uutta tartuntaa ja viisi koronakuolemaa. Edellisen kahden viikon vastaavat lukemat olivat 150 tartuntaa ja yksi kuolemantapaus.

Lienee myös sanomattakin selvää, ettei MM-kisojen järjestäminen ole taloudellisessa mielessä kannattavaa, jos finaaliviikonloppuna täytyy noudattaa turvavälejä.

Perspektiiviä voi hakea Veikkausliigasta. HJK:n loppuunmyydyissä kotipeleissä on käynyt noin 2 500 katsojaa. Töölön jalkapallostadionin kapasiteetti on vajaat 11 000. Klubi on pelannut vieläpä ulkona, jossa pisaratartuntana leviävä virus ei tutkimusten mukaan tartu niin tehokkaasti kuin sisätiloissa.

MM-kisojen näkökulmasta ei kuitenkaan riitä, että Suomen tautitilanne olisi hyvä. Nykyisten Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen matkustusohjeiden mukaan lajin muiden suurmaiden Ruotsin, Sveitsin ja Tšekin pelaajien pitäisi jäädä Suomeen saapumisen jälkeen kahden viikon karanteeniin. Huippu-urheilun näkökulmasta yhtälö on kestämätön.

Ymmärrän, että kisoja järjestävä Suomen liitto ja tuotetta hallinnoiva IFF haluavat seurata tilanteen kehittymistä päivä ja viikko kerrallaan. MM-kisojen kokonaisbudjetti on kolme miljoonaa euroa. Rahalliset panokset ovat korkeat. Siksikin kisat lähes varmuudella siirtävän päätöksen odottelu kestänee syyskuun lopun takarajaan asti.

Nykytiedon valossa päivänpolttava kysymys ei enää ole se pelataanko kisat joulukuussa, vaan se, milloin ne pelataan.

IFF:n pääsihteeri John Liljelund kertoi maanantaina Pääkallolle ensi vuoden elokuun ja joulukuun olevan mahdollisia korvaavia ajankohtia. Kisojen tapahtumajohtaja Hanne Pirkola taas arvioi, että kisat siirrettäisiin syksyyn ja todennäköisemmin loppuvuoteen.

Ensi kesän ja alkusyksyn urheilutarjonta on niin runsasta, että kisoja ei liene järkevää tunkea EM-futiksen ja olympialaisten jatkoksi. Joulukuu olisi muun tarjonnan kannalta optimaalinen. Myös urheilullisesti se olisi elokuuta otollisempi, kun alla olisi kolme kuukautta sarjapelejä.

Kisojen siirtäminen joulukuulle 2021 ei kuitenkaan ole ongematonta, kuten Liljelund Pääkallon haastattelussa sanoi. Tämä käynnistäisi dominoefektin, kuten pääsihteeri asian ilmaisi, mikä luultavasti tarkoittaisi naisten kisojen siirtämistä toiseen ajankohtaan. Todennäköisesti kevääseen 2022.

Yhtenä vaihtoehtona on luultavasti myös kevät 2021. Tosin silloinkin kansainvälisessä kisakalenterissa on tunkua. Ensi keväänä on määrä pelata sekä U19-poikien että U19-tyttöjen MM-kisat.

Ensi kevääseen liittyy riskejä kuitenkin tautitilanteen näkökulmasta. Turvallinen rokote pitäisi olla tuossa vaiheessa markkinoilla ja valtaosa maapallon väestöstä rokotettuna.