Kolmen vuoden välein järjestettävä liiton varsinainen kokous on Salibandyliiton ylin päättävä elin. Seuraava järjestetään lauantaina 28. marraskuuta Helsingissä. Silloin valitaan liiton luottamusjohto vuosiksi 2021-23.
Monelle salibandya harrastavalle järjestökoukerot tuntuvat kaukaisilta. Tärkeintä on, että saa pelata ja harrastaa mieluisaa lajia, mitata joukkueensa osaamista kauden aikana sarjapeleissä.
Toimiakseen laaja salibandy-yhteisö tarvitsee struktuureja. Erilaisin valtuuksin toimivia päätöselimiä, jotta salibandy etenee oikeassa suunnassa nyt ja tulevaisuudessa.
Liiton kokous on Salibandyliiton ylin päättävä elin ja se pidetään joka kolmas vuosi loka-marraskuussa liiton hallituksen kutsusta.
Seuraavassa Salibandyliiton seura- ja kehityspalveluiden päällikkö Mervi Kilpikoski avaa liiton kokouksen merkitystä.
– Salibandyliitto on jäsentensä eli seurojen yhteenliittymä, siksi on varsin luontevaa, että päätösvaltaa liiton kokouksessa käyttävät seurojen edustajat.
– Varsinaisia jäseniä ovat liiton hallituksen hyväksymät salibandya ja sählyä harrastavat rekisteröidyt yhdistykset sekä näiden muodostamat rekisteröidyt piiri- ja aluejärjestöt. Salibandyliitolla on noin 800 jäsenseuraa.
Seurojen edustajat valitsevat luottamusjohdon
Liiton varsinainen kokous valitsee luottamusjohdon kokousten väliselle ajanjaksolle. Marraskuussa siis kolmivuotiskaudeksi 2021-2023.
– Luottamushenkilöpohjaisia toimielimiä ovat liittohallitus ja valtuusto, valituslautakunta ja valiokunnat. Kolme ensin mainittua valitaan liiton kokouksessa.
Toimintasääntöjen mukaisesti Salibandyliiton asioita hoitaa liiton kokouksen valitsema hallitus, joka koostuu puheenjohtajasta ja vähintään kuudesta (6) ja enintään kahdeksasta (8) jäsenestä. Hallituksen jäsenten keskuuteen pyritään saamaan kummankin sukupuolen edustus. Hallituksen alaisuudessa toimii liiton toiminnanjohtaja, joka johtaa liiton toimiston työskentelyä.
Liiton kokousten suurin mielenkiinto kohdistuu puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valintaan, joka tapahtuu äänestämällä silloin kun ehdokkaita on enemmän kuin jaossa olevia paikkoja.
– Toki on suotavaa, että ehdokkaita asettuisi siten, että seuraväki pääsee valitsemaan isommasta joukosta. Niin puheenjohtajan kuin hallituksen jäsenetkin.
Kuinka puheenjohtajan ja hallituksen valinta tapahtuu? Entä seurojen äänimäärät?
– Äänestyksellä eli henkilövaaleilla siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. On siis kaksi vaalia. Oma äänestys puheenjohtajasta ja oma hallituksen jäsenistä. Hallitus vahvistaa jäsenten äänimäärät 31.5.2020 tilanteen mukaan.
Äänimäärät on määritelty toimintasäännöissä (8§) seuraavasti:
Liiton kokouksissa on kullakin jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella jäsenellä vähintään yksi varsinainen ääni. Yhden varsinaisen äänen lisäksi voi jäsenellä olla enintään kaksi lisä-ääntä.
Varsinainen jäsen saa yhden lisä-äänen, jos jäseneen on liiton kokousta edeltävän toukokuun viimeiseen päivään mennessä kyseisenä pelikautena lunastettu vähintään sata (100) liittohallituksen vahvistamaan lisenssiluokitukseen kuuluvaa lisenssiä sekä toisen lisä-äänen, kun näin lunastettujen lisenssien määrä on yhteensä viisisataa (500) tai sitä enemmän.
Kuinka henkilö pääsee ehdolle hallitukseen tai sen puheenjohtajaksi?
– Liiton äänioikeutettu jäsen eli seura voi asettaa ehdokkaan hallituksen puheenjohtajaksi sekä hallituksen jäseneksi. Ehdokkaan asettaminen tapahtuu ilmoittamalla ehdokkaasta kirjallisesti hallitukselle viimeistään 30 päivää ennen liiton kokousta. Muilla kuin äänioikeutetuilla jäsenillä ei ole oikeutta asettaa ehdokkaita liiton hallituksen jäseneksi tai hallituksen puheenjohtajaksi, Kilpikoski selventää.
– Määräajan umpeuduttua ehdolle asettuneet henkilöt julkaistaan liiton kanavissa ja heistä laaditaan myös laajemmat esittelyt, joissa kandidaatit voivat kertoa tavoitteensa eli ”vaaliohjelmansa”. Tämä on reilu tapa, jotta kenttäväki voi tutustua paremmin ehdokkaisiin ja heidän näkemyksiinsä.
Milloin kutsut marraskuiseen liiton kokoukseen lähtevät ja kenelle kutsut osoitetaan?
– Kokouksen paikan ja ajankohdan määrää liiton hallitus. Se pidetään lauantaina 28. marraskuuta Helsingissä. Tarkka ajankohta on ilmoitettava toimintasääntöjen mukaisesti jäsenille kirjallisesti viimeistään kuusikymmentä (60) vuorokautta ennen kokousta. Ilmoitus voidaan toimittaa jäsenille myös sähköpostilla. Kutsu toimitetaan seuran viralliselle yhteyshenkilölle.
Liiton kokous valitsee myös 21-jäsenisen valtuuston kokoukseen tuotavan esityksen pohjalta. Valtuusto on Salibandyliiton seitsemään toiminnalliseen alueeseen pohjautuva toimielin, johon alueet nimeävät ehdokkaansa parhaillaan eri paikkakunnilla pidettävissä aluekokouksissa.
– Valtuusto pitää tilikausittain yhden varsinaisen kokouksen maalis-huhtikuussa, jossa se käsittelee mm. Salibandyliiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Koronatilanteen vuoksi kuluvan vuoden valtuuston kokous pidetään poikkeuksellisesti 12. syyskuuta Mikkelissä.
Liiton kokoukseen jäsenet voivat tuoda käsittelyyn tärkeiksi katsomiaan aiheita. Miten asia pääsee kokouslistalle?
– Asioista, joita jäsenet haluavat liiton kokouksen käsittelevän, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen kokousta, Mervi Kilpikoski päättää.
Salibandyliiton viestintä tuottaa ehdokasasettelun umpeuduttua syksyn kuluessa kandidaattien laajemmat esittelyt.
Liiton varsinaisessa kokouksessa käsiteltävät asiat:
1) kokouksen avaus
2) valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja
b) sihteeri
c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
d) tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3) todetaan
a) läsnäolijat
b) kokouksessa edustetut äänioikeutetut jäsenet sekä niiden äänimäärät ja valtuutetut edustajat
4) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5) esitetään hallituksen laatima pitkän aikavälin toimintasuunnitelma ja keskustellaan toiminnan kehittämisestä pitkällä aikavälillä
6) esitetään liiton hallituksen laatima raportti liiton taloudellisesta tilasta sekä keskustellaan liiton taloudesta ja sen kehityksestä
7) päätetään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkioista ja palkkioperusteista kolmeksi seuraavaksi tilikaudeksi
8) päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä kolmeksi seuraavaksi tilikaudeksi
9) valitaan 16 §:n mukaisesti asetettujen ehdokkaiden joukosta hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet seuraavaksi kolmeksi tilikaudeksi
10) päätetään valtuuston jäsenten lukumäärä ja niiden alueellinen jakauma seuraavaksi kolmeksi tilikaudeksi
11) valitaan valtuuston jäsenet ja näille alueperusteiset varajäsenet seuraavaksi kolmeksi tilikaudeksi
12) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varatilintarkastajat seuraavaksi kolmeksi tilikaudeksi
13) vahvistetaan jäsenmaksut seuraavaksi kolmeksi tilikaudeksi
14) käsitellään liiton hallituksen esittämät tai jäsenten tämän pykälän mukaisesti vireille panemat asiat
15) kokouksen päättäminen
Teksti: Salibandyliitto
*Pääkallo.fi julkaisee lisäinformaatiota aiheesta lähiaikoina.