ÅIF:n puheenjohtaja Michaela Lindqvist: ”Olemme tehneet kaiken alusta asti ihan itse”

Åif ja O2-jkl F-Liigan ottelussa Sipoon Areenalla 26.9.20220. Kuva: Juhani Järvenpää

Åif ja O2-jkl F-Liigan ottelussa Sipoon Areenalla 26.9.2020. Kuva: Juhani Järvenpää

Kirjoitin jutun, jossa laitoin Divarin haastavimmat vierasluolat Top 5-järjestykseen. Sipoon Areena sai jutussa kohtuutonta kritiikkiä olosuhteista, jotka eivät etenkään nykyään pidä paikkaansa. Siksi on syytä antaa ääni ÅIF:n puheenjohtaja Michaela Lindqvistille.

Halli on avattu vuonna 2000, jonka jälkeen se on uudistunut monta kertaa urheiluseuran talkoovoimilla. Edellinen laajennus ja remontti tehtiin vuonna 2015 ja senkin jälkeen on kohennettu muun muassa hallin ulkonäköä ja julkisivua. Katsomokapasiteetti on tätä nykyä 440, kun virheellisesti sen väitin olevan 270. Pääsarjakenttä on myös täysipitkä eli 20×40 taraflex matolla.

Aikaisemmassa jutussa väitetyt pienet pukukopit ovat kokeneet myös laajennuksen. Allekirjoittanut on saanut myös syödä hallin ylätasanteen kahviossa maittavan makaronilaatikon pelin jälkeen.

– Sipooseen piti saada joku halli, jossa etenkin lapset ja nuoret voivat harrastaa. Heille piti saada jokin paikka tänne, ettei tarvitsisi lähteä Helsinkiin ja Porvooseen. Istuimme muutaman henkilön kanssa alas ja mietimme, että miten olisi, jos tällainen halli laitettaisiin pystyyn. Sipoon kunta ei ollut mukana ja he nauroivat, kun reilu kaksikymppisenä halusin rakentaa salibandyhallin. ÅIF on minulle kuin toinen perhe ja olen antanut tälle koko sydämeni, kertoo puheenjohtaja Lindqvist.

– Alussa hallin paikalla oli metsä ja suo. Olemme tehneet ihan kaiken alusta asti itse ja olen ottanut itsekin lainaa tämän eteen. Alkuun meillä oli viisi joukkuetta ja yksi kenttä. Nyt halli on kokenut muutoksen ja meillä on 17 juniorijoukkuetta, kuusi aikuisjoukkuetta ja olemme päässeet pelaamaan myös liigassa.

Sipoossa ollaan ylpeitä omasta hallista. Talkootyöllä rakennettu halli on ÅIF-perheen koti. Halli tarvitsi laajennusta ja kohennusta, kun urheilullista menestystä alkoi tulla.

– Liigajoukkue ja G-junnut ovat meille ihan yhtä tärkeitä. Tämä on iso perhe ja ihmiset eivät edes tiedä, että olemme rakentaneet meille hallin talkootyöllä. He luulevat, että Sipoon kunta tai jokin muu taho omistaa hallin. Toimihenkilöitä on tänä päivänä 80 ja me teemme yötä päivää hommia, että tämä saadaan toimimaan, ja olen palkannut myös kolmannen työntekijän seuralle.

– Olemme laajentaneet katsomoita ja tehneet uusia kenttiä, koska tietenkin meille on tärkeää, että pääsarjajoukkueitamme palvellaan myös. Laajennukset mahdollistavat myös sen, että saamme lisää lapsia ja nuoria harrastamaan. Paljon uutisoidaan nykyään kiusaamisista ja huumejutuista, siksi teen tätä, koska haluan että etenkin lapset ja nuoret saavat harrastaa. Sadat lapset ja nuoret harrastavat nykyään täällä.

Yli kahden miljoonan euron arvoista hallia pyöritetään intohimolla ja rakkaudesta lajiin.

– Jokainen lainaa ottanut ja omakotitaloa pyörittävä varmasti ymmärtää, että mitä tämä touhu voi olla. Teemme kaikkemme parantaaksemme tätä joka päivä. Haemme tukirahoja ja teemme asioita ilmaiseksi. Voisimme toki nostaa esimerkiksi vuorohintoja, mutta silloin kaikilla ei olisi varaa harrastaa.

– Meille tulee paljon kehuja siitä, että Sipoon Areenalle on kiva tulla pelaamaan, koska täällä on fiilistä.

ÅIF haluaa tulevaisuudessa pysyä hyvänä kasvattajaseurana, mutta parantaa myös omaa kilpailullista menestystä.

– ÅIF on ollut pitkäli kasvattajaseura. Neljä vuotta sitten päätettiin, että meidänkin pitäisi kasvaa kilpailullisesti paremmaksi. Olemme satsanneet kilpaurheilumenestykseen, mutta yhtä paljon myös kerho- ja harrastustoimintaan, jotta saamme ihmisiä enemmän mukaan. Olemme kilpa-harrastaja -seura, Lindqvist päättää.