Ulkomaat

Esittelyssä länsinaapurin kirjeenvaihtaja Kristian Krogius: ”Ruotsissa tunnetaso vie ajoittain voiton järjestä”

26.09.
2020
Ulkomaat

Kristian Krogius vartioi aikoinaan SSV:n maalisuuta. Arkistokuva: Anssi Koskinen

Ruotsin pääsarjasalibandy palaa tänä viikonloppuna pitkältä koronatauolta. Onkin hyvä aika esitellä tulevalla kaudella Ruotsin salibandyskenestä Pääkallolle raportoiva Kristian Krogius, 27.

Krogius on pelannut Salibandyliigassa 58 ottelua ja saavuttanut yhden hopean sekä kaksi pronssia SSV:ssä. Ura käynnistyi aikoinaan Espoossa.

– Päädyin Oilersin ja Loiskeen junioriputkien kautta SSV:hen B-juniorikäisenä. SSV:ssä jatkoin fuusioon asti. SSV:ssä ammensin myös ensimmäiset maalivahtivalmennusoppini Tony Bäcksbackan apukätenä. Sain myös valtavasti ideoita Henri Toivoniemeltä. Fuusion jälkeen oli virityksiä jäädä Suomeen, mutta seikkailu Saksaan houkutteli. Red Devils pystyi tarjoamaan muutakin sisältöä elämään kuin salibandya, joten päätin lähteä Saksan Wernigerodeen, Krogius avaa peliuraansa.

Ulkomaanreissu ei tyssähtänyt Saksaan. Ruotsin kirkkaat sählyvalot houkuttivat, ja elämässä oli sopivasti muutakin pohdittavaa. Krogius ei pelkästään pelaa Ruotsissa, vaan on myös SSL-joukkue Siriuksen maalivahtivalmentaja. Krogius meneekin melko harvalukuiselle listalle suomalaisluotseja, jotka ovat valmentaneet Ruotsin pääsarjassa salibandya.

– Saksassa ollessani ymmärsin ottaa enemmän vastuuta itsestäni ja omasta tulevaisuudesta. Samaan aikaan kartoitin myös tulevia opiskeluvaihtoehtoja ja päädyin lähettämään paperit Ruotsin yliopistohakuun. Sain opiskelupaikan Uppsalan yliopistolta vuoden 2017 syyslukukaudelle.

– Entinen joukkuekaveri, nykyinen kämppis, Kevin Söderling päätti myös lähteä Uppsalaan pelaamisen ja opiskeluiden perään. Yksin olisi ollut haasteellisempaa lähteä. Kaupungin kolmen isoimman salibandyseuran maalivahtipaikat oli jo täytetty, joten oma pelipaikka löytyi IBK Uppsala Teknologereiden maalilta. Ensimmäistä kertaa hallille tullessani, huomasin, että puitteista täällä ei jää mikään kiinni. Parempaa paikkaa kuin IFU Areenaa ei ole harrastaa tätä lajia, Krogius muistelee.

Lapsuudessa Ruotsi näyttäytyi Krogiukselle eräänlaisena salibandyn eldoradona. Osa pilvilinnoista on kuitenkin sittemmin romahtanut.

– Ruotsissa salibandyn harjoittaminen ollut oma unelma jo pitkään. Siitä lähtien kun ala-aste ikäisenä Oilers kannattajana kuulin Jaakko Hintikan lähtevän Oilersista AIK:hon ”koska vain parhaat lähtevät Ruotsiin”, ajattelin että joskus vielä teen samoin.

– Kolmen vuoden jälkeen on ehkä syytä kysyä, onko kaikki paremmin Ruotsissa? Vastaus on, että kaikki ei ole paremmin. Kaipaan aika ajoin suomalaista tapaa ajatella salibandysta ja suomalaista salibandykulttuuria. On sanomattakin selvää, että eroavaisuuksia löytyy.

– Se ei kuitenkaan tarkoittaisi, etten viihtyisi. Ruotsissa tunnetaso vie ajoittain voiton järjestä ja räiskyvän intohimon lajia kohtaan annetaan näkyä. Suomessa taas ollaan enemmän pidättyväisempiä ja fokusoituneita tavoitteeseen. Molemmilla on puolensa. Ruotsiin tullessa on välttämätöntä sopeutua ympäristöön ja vallitsevaan kulttuuriin. Uskallan väittää, että suomalaiset ovat siinä parempia kuin ruotsalaiset ja siinä on yksi syy miksi ruotsalaiset pelaajat Suomessa ovat aito harvinaisuus, Krogius pohtii.

Kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla pelaamisen ja pääsarjatasolla valmentamisen voisi tulkita jo peliuran jäähdyttelyksi, mutta asia ei ole niin yksinkertainen.

– Peliura jatkuu edelleen täysin tosissaan, vaikka myös valmennan. Minun filosofiassani toinen ei poissulje toista, vaan pikemminkin peliura ja valmennus elävät rintarinnan symbioosissa. Valmentaessani opetan myös itselleni tekniikkaa. Ja treenatessani pystyn kokeilemaan erilaisia tekniikoita käytännössä, jotta pystyn opettamaan ne maalivahdeilleni mahdollisimman tarkasti. Jos kalenteriin sattuu tuplabuukkaus, priorisoin omaa pelaamista.

– Kesätreenit olen vetänyt Siriuksen kanssa. Teknologereiden kanssa pelataan Herr Division 1 -sarjaa, eli maan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. On todella vaikea verrata Division 1 -sarjaa ja vastaavaa Suomisarjaa (ent. 2 div).

– Herr 1 on urheilullisesti kohtalaisella tasolla. Ruotsin hyväksi on kuitenkin todettava todella laaja pelaajamassa, joka nostaa Herr 1 -tasoa huomattavasti. Se näkyy eri joukkueiden ykkös- ja kolmoskenttien välisissä eroissa, joka on suhteellisen pieni. Sarjasta löytyy vino pino SSL:ssä pelanneita pelaajia, jotka haluavat edelleen kilpailla, mutta eivät siviilikiireiden takia pysty panostamaan täysipainoisesti lajiin, Krogius avaa.

Ruotsissa ei ole yhden, vaan kahden joukkueen dynastia

Miten SSL-joukkueen valmennusryhmään päädytään? Mukana oli sattumaakin.

– Ruotsiin muuton jälkeen, aloin pohtimaan, että voisin tehdä töitä opiskeluiden ja pelaamisen ohella. Näin sattumalta ilmoituksen, että Siriuksen vastaavat A-juniorit olivat yhtä valmentajaa vailla. Ilmoitin kiinnostuksestani ja että erityisesti maalivahtien valmentaminen kiinnostaa. Tehtiin kuukauden kokeilusopimus.

– Viihdyin hyvin ja joukkue oli tyytyväinen tekemiseeni, joten päätimme jatkaa sopimusta. Pari päivää ennen sopimuksen allekirjoittamista, SSL-joukkueesta ilmoitettiin, että heilläkin on tarve maalivahtivalmennukselle ja Jarno Ihmeen lähdettyä takaisin Suomeen, kaksi SSL-tasolle melko kokematonta maalivahtia.

– Olisin ollut enemmän kiinnostunut pelaamisesta, mutta tiedän että olisin katunut myöhemmin, mikäli olisin kieltäytynyt. Sain pikavauhtia vastuualueekseni Siriuksen A-poikien ja SSL-maalivahtien kehittämisen. Ensimmäisen vuoden jälkeen jätin A-pojat ja viimeiset kaksi vuotta olen vain keskittynyt Siriuksen SSL-maalivahtien kehittämiseen.

– Olen siis mukana jokaisessa harjoituksessa, jos ei oma peli tai treenit Teknologereiden kanssa paina päälle. Maalivahtien vastuualueen lisäksi olen kolmoskoutsin roolissa ja satunnaisten treenien vetämisen lisäksi, keskityn myös kenttäpelaajien henkilökohtaiseen kehitykseen, Krogius kertoo roolistaan seurassa.

Naisten Superliiga käynnistyy jo tällä viikolla ja miesten sarja lokakuun alussa. Valtavaa innostusta ei ole kuitenkaan ollut vielä ilmoilla.

– Klassisin ”odottavin mielin” kohti kautta. Toivoin, että kevään pelaamattomuuden takia liitto (ja media) olisi rakentanut kaikkien aikojen ”hypen” kauden alkamisen ympärille, mutta sitä ei ole ainakaan vielä näkynyt.

Ruotsissa koronavirustilanne on ollut vaikeampi ja vakavampi kuin Suomessa keväästä lähtien. Elokuussa keskusteltiin vielä siitä, että aloitetaanko kausi tyhjille katsomoille, vai otetaanko yleisöä katsomoon.

– Naisten liiga alkaa tosiaan jo tällä viikolla tyhjille katsomoille. Miesten liigan avausta siirrettiin lokakuun puolelle, koska lokakuun alusta alkaen saataneen ottaa 500 silmäparia lehtereille.

– Olettamushan on, että mitä isompi katsojakeskiarvo seuralla on aikaisemmin ollut, sitä suurempi kolaus seuralle osuu budjetoituihin tuloihin. Monella seuralla sponsorirahat kutistuvat, joten huhujen mukaan moni seura onkin nyt taloudellisesti todella tiukoilla. On myös puhuttu, että ne seurat, jotka selviävät vallitsevasta tilanteesta hyvin, saavat todella ison etumatkan toisiin seuroihin verrattuna, Krogius spekuloi.

Jos Suomessa on puhuttu miesten puolella Classicin ylivoimasta niin Ruotsissa ”dynastia” on jakautunut kahdelle joukkueelle. Falun ja Storvreta ovat vieneet kaikki mestaruudet jo yli 10 vuoden ajan.

– Kaikki muu vaihtoehdot paitsi kahden ison, eli Storvretan ja Falunin kohtaaminen finaalissa olisi sensaatio. Mutta onhan ”isot” ennenkin kompuroineet täällä. Jos katsoo pelkästään kokoonpanoja niin ”silly seasonin” jälkeen vahvistuneita ovat Linköping, Storvreta ja pienellä varauksella Jönköping. Paperilla heikentyneet ovat Växjö, Falun ja maajoukkuesentteri Jonas Svahnin menettänyt Dalen. Henkilökohtaisesti veikkaan, että sarjan keskikasti tulee olemaan tänä vuonna erittäin tasainen.

Pelijärjestelmää on muutettu tulevalle kaudelle.

– Aiemmin SSL:ssä pelattiin 32 ottelua. Siihen sisältyi kerran vieraissa ja kotona kaikkia vastaan. Sen lisäksi SSL oli karkeasti ottaen jaettu pohjoiseen ja eteläiseen ”divisioonaan”, joita vastaan pelattiin yksi ekstraottelu (eli 13+13+6).

– Viime kaudella pohjoinen puolisko oli paljon kovempi tasoltaan kuin eteläinen ja esimerkiksi Pixbo (etelä) hyötyi tästä systeemistä sijoittuen kolmanneksi runkosarjassa. Nyt tästä järjestelmästä on luovuttu ja siirrytty takaisin 26 ottelun sarjajärjestelmään. Tämä tulee vaikuttamaan runkosarjasijoituksiin viime kauteen verrattuna, Krogius arvelee.

Tuleva opettaja

Ruotsin koronatilanne on nähty Suomessa käsin erittäin vaikeana ja tilastollisesti se on toki sitä ollutkin.

– Omaan arkeen korona ei ole täällä hirveästi vaikuttanut. Opiskelut ovat toisaalta siirtyneet täysin Zoomiin ja en ole syksyn aikana kertaakaan edes käynyt campusalueella. Itse olen taudilta välttynyt, mutta tuttavapiirissäni on muutama, jotka ovat taudin sairastaneet.

– Tosin täytyy sanoa, että yksilöiden suhtautuminen tilanteen vakavuuteen ja vastuunkantoon omasta tekemisestä on paljon paremmalla tasolla Suomessa kuin Ruotsissa yleisellä tasolla. Mitä salibandyyn tulee, niin pitäisin todella isona yllätyksenä, mikäli otteluita ei tulla peruuttamaan kauden aikana, Krogius kommentoi.

Ei Krogiuksen elämä sentään pelkästään salibandyn ympärillä pyöri. Penkkiurheilusuosikeista löytyy yksi yllätyssuosikki perinteisten lajien selustasta.

– Tarkoitus on valmistua luokanopettajaksi kesään mennessä, jos mitään ihmeellistä ei tapahdu. Tällä hetkellä arki pyörii pääsääntöisesti kodin, koulun ja hallin ympärillä. Vapaa-aikani kuluu penkkiurheillessa. Klassisten lajien kuten jääkiekon ja jalkapallon lisäksi olen seurannut dartsia viime aikoina niin tiiviisti kuin korona-aikaan on voinut. Kesät olen aina viettänyt Suomessa jolloin ”arki” ollut hieman monipuolisempaa.

Peliuran päätös ei ole ainakaan vielä mielessä, ja ura ei lähtökohtaisesti tule päättymään Ruotsissa.

– Pelaamista aion varmasti jatkaa niin pitkään kuin kroppa kestää. Pidemmällä tähtäimellä Ruotsiin ei ole tarkoitus jäädä. Toisaalta Sveitsikin kiinnostaa, mutta tulevaisuudessa aion muuttaa Suomeen. Tulevaisuuden määrittelee pitkälti myös se, että ei tarvitsisi ylläpitää etäsuhdetta, vaan asuisimme tyttöystävän kanssa samassa maassa ja saman katon alla, Krogius päättää.

Kristian Krogius toimii ensi kaudella Pääkallo.fi:n Ruotsin kirjeenvaihtajana ja kommentoi ajankohtaisia sekä vähemmän ajankohtaisia aiheita tarvittaessa.

Joel Siltanen
Joel Siltanen
Pääkallo.fi:n päätoimittaja

Asemapaikka: Helsinki

Twitter: @joelsiltanen