Suomen urheilu eettisen keskuksen (SUEK) tällä viikolla julkaisema kattava tutkimus häirinnästä suomalaisessa kilpaurheilussa ei maalaa ruusuista kuvaa salibandystä.

Salibandyn osalta tutkimukseen osallistui 677 vastaajaa, selviää salibandyn osaraportista. Vastausprosentiksi muodostui kaksi, mikä oli tutkimuksen alimpia. Vastaajista valtaosa (473) oli alueellisen tason pelaajia. Vastaajien enemmistö oli iältään nuoria, 16-22-vuotiaita.

Tutkimukseen salibandyn osalta vastanneista 29 prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää. Miehistä seksuaalista häirintää oli kokenut 27 prosenttia, naisista 33 prosenttia. Koko tutkimuksen keskiarvo oli 26 prosenttia, joten salibandy on muutaman prosentin keskiarvon yläpuolella.

Yleisin seksuaalisen häirinnän muoto oli häiritsevä puhe, jonka mainitsi 171 vastaajaa. Toiseksi yleisimmäksi nousi sanallinen seksuaalinen häirintä, joka oli mainittu 60 vastauksessa. Fyysistä häirintää oli kokenut 16 vastaajaa. Seksuaaliseen kanssakäymiseen oli pyydetty tai painostettu kahdeksaa vastaajaa.

Naiset kokevat sukupuolista häirintää

Tasa-arvolajina itseään markkinoivan salibandyn näkökulmasta erityisen ikävää oli naisten kokema sukupuolinen häirintä. Naispuolisista vastaajista 30 prosenttia kertoi kokeneensa sukupuolista häirintää. Koko tutkimuksen keskiarvo oli naisvastaajien osalta 23 prosenttia. Miehissä sukupuolista häirintää oli kokenut vain viisi prosenttia vastaajista.

Selvästi yleisin sukupuolisen häirinnän muoto oli ominaisuuksien väheksyminen tai kyseenalaistaminen sukupuolen perusteella. Sen mainitsi 84 vastaajaa. Seuraavaksi yleisimmät häirinnän muodot olivat syrjiminen tai huonompaan asemaan asettaminen sukupuolen perusteella (36 vastaajaa) ja sukupuolen tai tavan ilmaista sitä halventaminen sanoin, teoin tai elein (29 vastaajaa).

Yleisin väärintekijä on toinen urheilija

Seksuaaliseen häirintään syyllistyy yleisimmin toinen urheilija (38%). Toiseksi yleisin ryhmä on yleisö, fanit ja someseuraajat (18%). Kolmantena oli omat valmentajat (15%).

Sukupuolisen häirinnän osalta lukemat ovat hieman tasaisempia, joskin toinen urheilija on selvästi yleisin 28 prosentin osuudellaan. Toisena tulee oma valmentaja (14%) ja kolmantena yleisö, fanit ja someseuraajat (13%).

Miespuoliset henkilöt syyllistyvät seksuaaliseen häirintään huomattavasti naisia useammin. Seksuaaliseen häirintään syyllistyneistä 53 prosenttia oli miehiä, 19 poikia, 17 naisia ja kahdeksan tyttöjä. Sukupuolijakaumaa arvioidessa on kuitenkin hyvä huomata, että neljä viidestä salibandyn pelaajasta edustaa miessukupuolta.

Salibandy oli yksi seksuaalista häirintää lisäävistä lajeista

SUEK:n tutkimuksessa tehtiin erillinen tilastollinen analyysi, jossa tarkasteltiin onko seksuaalinen häirintä joillekin lajeille ominaisempaa kuin toisille. Analyysissä oli suljettu pois yleisesti häirinnän määrään vaikuttavat tekijät (esim. nuorten naisten painottuminen vastaajissa) ja katsottu jääkö jäljelle lajin omaa vaikutusta.

Salibandy oli yksi neljästä lajista, joiden havaittiin lisäävän seksuaalisen häirinnän vaikutusta. Tutkimuksessa todetaan, ettei siinä kyetty selvittämään syitä sille, miksi muun muassa salibandyssa seksuaalinen häirintä on muita lajeja yleisempää. Tutkimuksessa korostetaan, että mahdollisia syitä on monia, eikä moniulotteisten ilmiöiden taustalta löydy yksioikoisia vastauksia.

Salibandylla riittää tekemistä seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi myös liittotasolla. 60 prosenttia vastasi ”en osaa sanoa” kysyttäessä: Onko oma lajiliittosi puuttunut häirintään urheilussa/ tehnyt töitä häirinnän ehkäisemiseksi urheilussa? 14 prosentta vastasi ”jonkin verran” ja 10 prosenttia ”melko vähän”.

Tulokset suuntaa antavia

Tutkimuksessa huomautetaan, että tulosten yleistävyyttä arvioidessa täytyisi huomioida vastaajajoukon edustettavuus: miten ikä- ja sukupuolijakauma edustaa kokonaisjoukkoa. Salibandyn vastaajien osalta varsin heikosti. Tutkimuksessa kuitenkin huomautetaan, että 677 urheilijan vastaajajoukon olevan suuri ja edustavan sitä kautta merkittävän suurta urheilijajoukkoa.

Salibandyliitolta ja SuomiSport-tietokannasta saatujen tietojen perusteella salibandypelaajista 81 prosenttia on miehiä ja 19 naisia. SUEK:n tutkimukseen vastanneista taas 58 prosenttia oli miehiä ja 42 naisia. Myös nuoriin painottuneen vastaajien ikäjakauman sanotaan täsmäävän melko heikosti kokonaisjoukkoon.

Näin ollen salibandyn osalta saatuja tuloksia tulisi tutkimuksen mukaan tarkastella suuntaa antavina. Niitä ei siis voi yleistää koskemaan koko lajia.

SUEK:n tutkimuksen perusteella on kuitenkin selvää, että salibandylla riittää tekemistä niin häiritsevän käytöksen kuin tasa-arvokehityksen kanssa.

Lähde: Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa – Salibandyn osaraportti