Salibandyliiton hallituksen liittokokous järjestetään Helsingissä 28. marraskuuta, jossa valitaan hallituksen jäsenet sekä puheenjohtaja. Liittokokous on lajin ylintä suomalaista salibandyvaltaa osoittava kokoontuminen, jossa valitaan lajin merkittävimmät päätökset vahvistavat tai kumoavat toimijat.
Liittokokous järjestetään aina kolmen vuoden välein. Viimeksi vuonna 2017 hallitukseen valittiin kaikki ehdokkaiksi asettuneet ja puheenjohtajaksi Risto Kauppinen ilman vastaehdokasta.
– Ainakaan meidän tietojemme mukaan ei vielä ole, kommentoi Salibandyliiton viestintäpäällikkö Jussi Ojala kysyttäessä, onko Kauppiselle ilmaantunut vastaehdokasta.
Salibandy on jäsenmäärältään suuri laji, ja liittoon kuuluu yli 800 jäsenseuraa ja noin 65 000 pelaajaa. Hallituksen käsittelemien asioiden merkittävyys ei näkynyt kolme vuotta sitten merkittävänä kiinnostuksena hallituspaikkoja kohtaan. Aikaa ehdokkaaksi asettautumiselle on lokakuun loppuun asti.
– Salibandyliiton edustajana en voi spekuloida ehdokkaiden määrällä. Seurojen tulee asettaa ehdokkaat 30 päivää ennen liittokokousta. Ehdokkaan voi toki tuoda vielä suoraan liittokokoukseenkin, mutta liittokokouksen täytyy siinä tapauksessa hyväksyä ehdokas kokouksessa. Näin kävi 2017 Seinäjoen kokouksessa yhden ehdokkaan kohdalla.
Hallitukseen valitaan puheenjohtajan lisäksi kahdeksan jäsentä, mutta vähintään kuusi. Hallituspaikkojen lopullinen määrä riippuu ehdokkaiden määrästä.
– Kolme vuotta sitten Seinäjoen liittokokouksessa tilanne oli se, että meillä oli ennakolta tiedossa puheenjohtajan lisäksi seitsemän ehdokasta. Ei missään tapauksessa mitään nykyhallituksen jäseniltä pois ja iso hatunnosto heille, että olivat ja ovat olleet valmiita kääritään hihat lajin eteen, mutta tietysti lajin kannalta olisi hienoa, että olisi mahdollisimman suuri kiinnostus näitä hallituspaikkoja kohtaan. Vaali toisi tärkeää keskustelua lajin ympärille.
– Kiinnostus hallituspaikkoja kohtaan kertoo asian tärkeydestä ja merkityksestä. Salibandyliiton hallituksessa on aito mahdollisuus vaikuttaa lajin arkeen ja tulevaisuuteen. Lajiliittona emme voi tietenkään soitella ihmisille, että hae nyt paikkaa. Se on Salibandyliiton jäsenien eli seurojen tehtävä. Salibandyliitolla ei myöskään ole ehdollepanotoimikuntaa, kuten ehkä jollain muilla yhtä isoilla järjestöillä tai lajiliitoilla saattaa olla.
Salibandyliiton hallituksen kokouksia järjestetään noin kerran kuukaudessa, mutta tänä vuonna koronakriisin takia kokouksia on ollut jonkun verran enemmän.
– Salibandyliiton viestintä on pyrkinyt lisäämään yleistä tietoisuutta ja avoimuutta hallitustoimintaa kohtaan viimeiset pari vuotta. Asiaa on nostettu tasaisesti esiin liiton eri kanavissa. Videomuotoiset ehdokasesittelyt tehtiin 2017 kokoukseen, niin tehdään nytkin. Lisäksi esimerkiksi jokaisesta kokouksesta on julkaistu hallitustiedote. Toki jo ihan viime päivien yhteydenottojen perusteella meillä on vielä tekemistä, että seurat ja ehdokkaat ovat paremmin kärryillä hallitustoiminnasta ja ehdolle asettumisesta, sanoo viestintäpäällikkö Ojala.