Salibandyliitto kertoi helmikuussa 2016 perustavansa huippu-urheiluohjelman, joka toteutettiin kolmikantayhteistyönä Mäkelänrinteen urheilulukion ja Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kanssa. Ohjelma on nyt lakkautettu. Miten tämä tapahtui ja mistä syistä ovat mutkikkaampia kysymyksiä, joihin Pääkallo pureutui.

Käytännön tasolla huippu-urheiluohjelma on tarkoittanut yhtä lisäharjoituskertaa ja yksilöidympää valmennusta. Märskyssä – kuten Mäkelänrinteen urheilulukio tuttavallisemmin tunnetaan – on käytössä järjestelmä, jossa urheilijat harjoittelevat kahdessa palkissa. Ensimmäinen on aamulla kello 8.00 alkaen, toinen 9.30.

Huippu-urheiluohjelmassa mukana olleet urheilijat ovat muodostaneet tehoryhmän, jossa urheilijat ovat saaneet lajivalmennuksen lisäksi fysiikkavalmennusta. Käytännössä tämä on tarkoittanut yksilöllisempää harjoittelua ja opintojen tasolla muutamaa lisäkurssia lukuvuodessa. Tehoryhmä on harjoitellut tiistaisin ja keskiviikkoisin toisessa palkissa, torstaisin ja perjantaisin muun lajiryhmän kanssa ensimmäisessä.

– Pari vuotta kun olen ollut mukana, niin tästä on ollut iso apu ja se on kehittänyt, EräViikinkejä edustava Oliver Sillanpää sanoo Pääkallolle.

– Kun fyssäri on ollut mukana, niin olen saanut fyysisen puolen harjoittelua ja yksilöllisempää treeniä ja kun treenit ovat alkaneet 9:30, niin on pystynyt palautumaan paremmin, jos on ollut myöhempään joukkueen treenejä.

Ohjelman lakkauttamisen myötä Sillanpäältä putoaa yksi aamuharjoitus pois. Jatkossa hän harjoittelee salibandyn lajiryhmässä kolmesti viikossa kahdeksalta aamulla alkaen. Vuoden poikapelaajana viime kaudella palkittu Sillanpää kertoo olevansa pettynyt ohjelman päättymiseen.

– Luulisi, että mentäisiin parempaan suuntaan, mutta nyt mennään huonompaan suuntaan.

Päätös lakkauttamisesta tehtiin jo keväällä

Todellisuudessa päätös huippu-urheiluohjelman lopettamisesta tehtiin Salibandyliiton toimesta jo keväällä. Virallisesti se lakkautettin 31.5.

Päätöstä ei mitä ilmeisemmin viestitty pelaajille, sillä Sillanpää sanoo kuulleensa lakkauttamisesta vasta keskiviikkona. Toisin sanoen pelaajat luulivat jatkaneensa huippu-urheiluryhmässä, vaikka tosiasiassa he jatkoivat tehoharjoitteluryhmässä, jonka sisältö oli käytännössä sama kuin neljä vuotta toimineessa huippu-urheiluryhmässä.

Salibandyliiton huippu-urheilujohtaja Jarkko Rantala kertoo, että Märskyn ja Pohjois-Haagan yhteiskoulun (PHYK) oli tarkoitus yhdistää voimavarojaan ja jatkaa ryhmän toimintaa tehostettuna toimintona. Rantala lisää, että huippu-urheiluohjelmassa valmentajina toimineiden Lasse Erikssonin ja fysiikkavalmentaja Ari Haapalaisen mukana olo oli liiton puolelta resursoitu.

Rantala kertoo esittäneensä huippu-urheiluryhmän lakkauttamista, mutta tehoryhmän jatkamista. Lopulta päätöksen toisen palkin käyttämisestä salibandyryhmien valmennukseen teki Märsky.

Satsaukseen nähden huippu-urheiluohjelma ei tuottanut toivottua tulosta

Rantala uskoo ohjelmassa mukana olleiden pelaajien saaneen siitä paljon ja ymmärtää heidän olevan päätösten häviäjiä. Huippu-urheiluohjelmaan uponneiden resurssien näkökulmasta panostus ei kuitenkaan ole tuottanut toivottua tulosta.

– Suhteessa siihen, mistä tulee avainpelaajia miesten maajoukkueeseen ja U19-maajoukkueeseen, satsaus Märskyyn ei ole ollut ihan siinä suhteessa, missä sen pitäisi olla.

Ongelmallisena Rantala näkee sen, että ainoastaan Helsingissä toiminut huippu-urheiluohjelma ei kerännyt ikäluokkien kaikkia kärkilahjakkuuksia tai edes suurinta osaa, kuten esimerkiksi koripallon puolella Märskyn yhteydessä toimiva Helsinki Basketball Academy (HBA) tekee.

– Pääkaupunkiseudulla akatemiatoiminta on laajemminkin haaste. Esimerkiksi Espoosta, josta on tullut viime vuosina paljon pelaajia, ei kuitenkaan ole suurta pelaajavirtaa Helsinkiin.

Toinen ohjelman lakkauttamiseen vaikuttanut seikka oli seurojen mielipide. Rantalan mukaan seurat kokivat huippu-urheiluohjelman etäisenä omalle pelaajakehitykselleen. Jatkossa liitto haluaa kasvattaa juuri seurojen merkitystä pelaajakehityksessä strategiansa mukaisella hajautettu-keskitetty-mallilla.

– Pyritään olemaan lähellä omia seuroja. Meidän pitää löytää resursseja parantamaan seurojen toimintaa, Rantala pohtii.

Toisessa palkissa ei enää järjestetty ohjattua harjoittelua, Märskyn apulaisrehtori sanoo

Märskyn urheiluvalmennuksesta vastaava apulaisrehtori Simo Tarvonen kertoo Pääkallolle, että päätös toisen palkin, eli kello 10-12 tapahtuneen tehoharjoittelun sulkemisesta salibandyn osalta tehtiin maanantaina pidetyn kokouksen jälkeen.

Tarvonen sanoo, että koulun saaman tiedon mukaan toisessa palkissa ole ollut enää tänä syksynä ohjattua harjoittelua.

– Maanantaina valmentajien palaverissa minulle kerrottiin, että kakkospalkilla ei ole ollut ohjattua valmennusta. Sanoin siihen, että jos ei ole ohjattua valmennusta, niin oppilaat täytyy ohjata opiskelemaan, ettei tule kahden tunnin tyhjää aukkoa. Tosin luokattomassa lukiossa jokainen opiskelija voi halutessaan itse valita valmennuksen ajankohdan itsenäiseen harjoitteluun,
Tarvonen valottaa.

Tarvonen korostaa, että Märskyssä urheilija on aina keskiössä.

– Mäkelänrinteen lukio haluaa taata mahdollisimman hyvät olosuhteet pelaajille. Koulun puolesta ei ollut tarvetta ottaa kakkostuntia pois. Mutta jos ei ole ohjattuja harjoituksia, niin ohjataan opiskelemaan. Jos joku taho järjestää ohjattua harjoittelua, niin silloin se on mahdollista. Se ei ole ongelma.

Tarvonen lisää, että Märskyssä ja laajemmin Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urheassa lajeilla on suuri autonomia. Apulaisrehtori kertoo Salibandyliiton linjanneen, että seurat hoitavat aamuharjoittelun. Malli on kuitenkin lähtenyt onnahdellen käytiin, kun tehovalmennusryhmän pelaajat tulivat omilla ohjelmillaan Märskyn valmennukseen.

– Se on ollut turhauttavaa meidän valmentajien kannalta, kun pelaajat hajaantuvat useaan pisteeseen ja jokaisella on erilainen ohjelma. Koulun valmentajille on jäänyt lähinnä rooli valvoa toimintaa.

– 25 urheilulukiovuoden kokemuksella voin sanoa, että se ei tule olemaan kovin tehokasta, jos jokainen tekee omaa ohjelmaansa ilman valmentajan ohjausta. Jollain on oltava selkeä vastuu. Jos se menee seuroille, niin seurojen täytyy kantaa vastuuta. Koulu kyllä joustaa.