Liigat

Luomaniemi on päässyt pikku hiljaa valmentamisen makuun: ”Autan niin hyvin kuin pystyn”

17.10.
2020
Liigat

Katri Luomaniemi on löytänyt paikkansa Classic-valmennuksessa. Kuva: Ville Vuorinen/salibandy.fi

Classicin naisten F-liigajoukkueen valmennuksessa on kaksi todellista legendaa. Päävalmentajana toimii maalivahti-ikoni Pekka ”Nupi” Nieminen (400 liigaottelua, 0+32, 1 SM-hopea ja 2 SM-pronssia), ja huhtikuussa valmennukseen liittyneen Katri Luomaniemen meriitit ovat myös kiistattomat (296 liigaottelua, 168 + 213 = 381, 5 SM-kultaa ja 2 SM-hopeaa).

Luomaniemi oli pohtinut ajatusta valmentamisesta jo pitkään, mutta hän odotti oikeaa hetkeä pelaajauran jälkeen. Ajatus iltojen viettämisestä hallilla ei heti lopettamista seuranneina vuosina kiehtonut, mutta keväällä naisten liigajoukkueen urheilutoimenjohtaja Nina Rantanen (o.s. Rantala) sai suostuteltua Luomaniemen mukaan valmennukseen. Päätös on tuntunut hyvältä.

– Minulla on ollut pehmeä lasku tähän. Nupi on päävalmentaja, enkä ole ihan joka treeneissä ollut mukana. Roolini on hyvin avustava, yhdessä jutellaan, ja olen saanut tulla pikkuhiljaa mukaan.

Yhteistyö päävalmentajan kanssa on lähtenyt saumattomasti käyntiin.

– Meitä on kaksi pelaajaa, toinen on maalivahti ja toinen sentteri. Meillä on yllättävän samanlaisia näkemyksiä pelistä, ajattelemme samalla tavalla ja yhteistyö on helppoa. Jos pelaajilla on kysyttävää, autan niin hyvin kuin pystyn. Ei ole kuitenkaan tiettyä osa-aluetta, josta vastaisin, Luomaniemi kuvailee.

Nousujohteinen kauden avaus

Classic sai kauteen shokkialun, kun EräViikingit jyräsi tamperelaiset näiden kotiareenalla lukemin 1-8. Katri Luomaniemi on kuitenkin tyytyväinen tapaan, jolla kausi on lähtenyt käyntiin alkujärkytyksen jälkeen.

– Olemme koko ajan löytäneet tapaamme pelata. On tullut sellainen fiilis, että tiedämme, mitä haluamme, ja miltä haluamme näyttää. Treeneissä tytöt ovat näyttäneet, että he haluavat kehittyä. Haluamme kehittää pelaajia ja katsoa, kuinka pitkälle pääsemme. Mahdollisuuksia on vaikka mihin.

Torstai-iltana Classic kohtasi vieraspelissä Nurmijärven SB-Pron. Pro oli tyly emäntä ja piti pisteet kotonaan maalein 8-3. Ottelun käännekohdaksi muodostui toinen erä, jossa vieraat saivat vain yhden laukauksen Juulia Katajan vartioimaa maalia kohti. Samaan aikaan kotijoukkue hiipi jo neljän maalin karkumatkalle Meri-Helmi Höynälän ja Aino Tuokkolan oivalluksilla. Vierasjoukkueen näyttävimmästä osumasta vastasi Aino Viskari, joka laukoi päätöserässä matalan vedon takatolpan kautta sisään mallikkaan syöttelykuvion päätteeksi. Classic-valmentaja löysi pelin tahmeudelle selkeän syyn.

– Haluamme olla aktiivisia, voittaa kaksinkamppailuja ja olla teräviä. Tänään emme keskittyneet ihan alusta asti, ja tuli helppoja virheitä. Kyllähän sen tietää, että jos ei keskittyminen ole tapissa, niin se vaikuttaa joka osa-alueeseen. Olimme vähän jäljessä. Vastustaja oli hyvä, mutta meillä ei ollut pää mukana alusta asti.

Torstain kohtaamisessa Classic paineisti aktiivisesti omien pallonmenetystensä jälkeen, ja erityisesti ottelun alkupuolella tamperelaiset saivat rakennettua näin useita maalipaikkoja. Joukkueen peli oli loppulukemista huolimatta ennakkoluulotonta ja pyrkimys fyysiseen kaksinkamppailuvoittamiseen selkeä.

– Se on se sininen sydän, jota haluamme tuoda kentälle. Taistelemme, raastamme ja riistämme, olemme ärsyttäviäkin välillä. Se ei tule helposti, mutta harjoittelemme kovaa pelaamista, ja sitä ettemme anna periksi. Se on ärsyttävintä sählyssä, kun joku ei vaan tajua lopettaa sitä karvaamista, Luomaniemi tiivistää nauraen.

Paluu vanhoihin askelmerkkeihin

Katri Luomaniemen pelaajaura ei ole kokonaan päättynyt, vaan hän pelaa SBS Rupun paidassa 2. divisioonaa Länsirannikon lohkossa. Luomaniemi nauttii pelaamisesta.

– Se on ihanaa. Ne ovat aina huippuhetkiä, kun pääsee turnauksiin. Mehän emme siis treenaa ollenkaan. Se on meidän vahvuutemme, ettei ole yhteisiä treenejä, Luomaniemi nauraa.

SBS Rupu osallistui myös Suomen Cupiin, jossa joukkueen taival päättyi 3. kierroksen ottelussa FBC Loistoa vastaan luvuin 5-9. Katri Luomaniemi oli liigavauhdissa edelleen elementissään tehoin 3+0. Luomaniemen viisikossa viilettivät sunnuntaina Erja Lötjönen, Nina Rantanen, Hanna Hakala ja Jenni Kutila (o.s. Vahela) – tuttuja nimiä SBS Rupun liigavuosilta (2003-07) ja suomenmestareita Classicin paidasta keväältä 2008.

– Se on vaan tosi kivaa. Siellä on niitä samoja pelaajia, joiden kanssa olen Rupussa pelannut liigaa satoja vuosia sitten. Kummasti sitä edelleen tietää, mihin he liikkuvat kentällä.

Huittisten Tahto Areenalla nähtiin hyväntuulinen ottelu, jossa yleisö eli hyvin mukana ja peli oli tasainen aina kolmanteen erään saakka.

– Mehän roikuimme yllättävän hyvin mukana. Ei niin yllättäen fysiikkamme loppui siinä jossain kohtaa. Loisto oli myös hyvällä fiiliksellä, ja tuomaritkin kehuivat, että ottelu oli hyvähenkinen molemmin puolin.

Kotimaisen liigan huippuvuodet edessä

Viime kauden jälkeen siirtyi naisten liigasta Ruotsiin ennätysmäärä pelaajia. Maajoukkuetason pelaajien yksisuuntainen siirtoliikenne on saanut osakseen huolestunutta huomiota. Luomaniemellä itsellään on pitkän liigauran lisäksi useamman vuoden kokemus Sveitsin liigasta, ja hän näkee asiassa kaksi puolta.

– Asia on vaikea. Yksilön kannattaa totta kai lähteä kehittymään, kun siihen on mahdollisuus. Se on silloin pois omasta liigastamme, mutta kun pelaajat tulevat parempina takaisin, nostamme liigan tasoa. Samaan aikaan Suomessa tehdään monessa joukkueessa todella hyvin töitä. Kyllä meidänkin liigamme saadaan nousuun.

Kokemuksen siirtyminen Ruotsiin on lisännyt mahdollisuuksia entistä nuorempien pelaajien esiinmarssille, ja osa liigavalmentajista on väläytellyt alaikärajaa naisten liigassa pelaamiselle. Luomaniemi toivottaa fyysisesti valmiit nuoret pelaajat tervetulleiksi, mutta peräänkuuluttaa seurojen vastuuta.

– Olen sitä mieltä, että jos pelaaja on tarpeeksi hyvä ja fyysisesti valmis, niin miksi ei. Mutta on todella tärkeää, mitä seurassa tapahtuu, ja millainen kuormitus nuorella pelaajalla on. En halua, että 17-vuotiaat ovat pelanneet lajin läpi, eikä heille ole jäänyt tavoitteita. Nyt tehdäänkin töitä, että saisimme pelaajia pidettyä pidempään lajissa mukana, eikä heidän innostuksensa lopahtaisi parikymppisenä.

Voitto ei yhtä valmentajaa kaipaa

Vielä haastattelun lopuksi täytyy tiedustella, mitä ratkaisevaa eroa oli Classicin avaustappiolla EräViikinkejä vastaan ja saman taisteluparin sunnuntaisella Cup-mittelöllä, jossa tamperelaiset saivat revanssin lukemin 6-4. Heti vastauksen aluksi Classic-valmentajan raikuva nauru täyttää Arkadia-hallin porraskäytävän.

– Se, että minä en ollut paikalla. Olin tosiaan pelaamassa sitä Loisto-peliä, ehkä se oli se ratkaisu. En keksi mitään muuta. Likat olivat näyttäneet taisteluhenkeä, ehkä avauksesta oli jäänyt myös hampaankoloon. Halusimme näyttää, että emme ole ihan niin huonoja. Emmekä sitten olleetkaan, Luomaniemi virnistää.

Raisa Halonen
Raisa Halonen
Naissalibandyn asiantuntija.

Twitter: @RaisaHalonen