Ulkomaat

Saksassa ei pelata salibandya enää tänä vuonna: ”Päivittäin tulee sellaiset 15 000 tartuntaa lisää”

03.11.
2020
Ulkomaat

Saksan salibandypelit on laitettu tauolle. Kuva: Matthias Kuch / SIMON-WERBUNG

Koronaviruspandemian vaikutukset urheilumaailmaan ovat olleet merkittäviä. Näin on ollut myös Saksassa, missä amatööriurheilu on hankalassa tilanteessa.

UHC Weissenfelsin suomalainen päävalmentaja sekä valmennuspäällikkö, ja Pääkallo.fi:n ex-toimituspäällikkö Ilkka Kittilä avasi haastattelussa Saksan tilannetta koronaviruksen suhteen. Haastattelu tehtiin viime viikon lopulla, joten osa tilastotiedoista saattaa olla vanhentuneita.

– Päivittäin tulee sellaiset 15 000 tartuntaa lisää ja koronakartassa suurin osa maasta heloittaa punaista, eli riskialueita riittää. Koko Saksaan tulee vähintään marraskuun kestävä lockdown. Toki ei niin raju kuin keväällä. Kaupat, koulut ja teollisuus pysyvät auki. Erinäiset liikkeetkin tietyin rajoituksin. Ravintoloista saa ainoastaan noutaa mukaan ja ilmeisesti jotkut liikkeet saavat olla auki tiukoin rajoituksin. Tavata saa enintään 10 henkilöä maksimissaan kahdesta kotitaloudesta, Kittilä avasi Saksan yleistä koronatilannetta, mikä on Suomea selkeästi vakavampi.

Miten korona on vaikuttanut (ja vaikuttaa) omaan elämääsi?

– Tässä ihan viime aikoina olen huomannut, että olen tiedostamattanikin elänyt viime kuukaudet aika hissukseen minimoiden kontakteja treenien ja pelien ulkopuolella normaaliin nähden. Työn suhteen saa olla kiitollinen, että seura on vakavaraisessa tilanteessa, eikä elannon suhteen ole tarvinnut pelätä. Työn luonnehan muuttuu nytkin, kun harjoituksien monitorointi tapahtuu etänä, mutta siihen on onneksi meidän seurassa hyvät työkalut, Kittilä kertoi.

Siinä missä keväällä koronavirustilanne sai ihmiset toiminaan varsin hyvin yhteisymmärryksessä, on keskusteluiden sävy osin muuttunut ajan kuluessa. Taiteilu rajoitusten ja erilaisten säännösten välimaastoissa ei ole helppoa. Näin on myös Saksassa.

– Kyllähän keskustelussa ristiriitoja on. Eritoten hallintohimmeli, jossa osavaltioilla ja vapaasti suomennettuna seutukunnilla, sekä vielä kaupungeilla on oma autonomiansa aina toistaan isomman instanssin sisällä. Säännöt eivät aina ole olleet kovin loogisia, eivätkä ne ole olleet samanlaisia joka paikassa. Ehkä sellainen kokonaisvaltainen linjattomuus on aiheuttanut eniten keskustelua.

– Vaikka olen itsekin huolissani esimerkiksi urheilun, viihteen ja taiteen tulevaisuudesta, itse näen niin, että tässä tilanteessa on mahdotonta tehdä oikeita ratkaisuja. Paine päättäviä elimiä kohtaan on älytön ja edelleen tässä ollaan päivästä toiseen tietyllä tavalla vähän tuntemattoman edessä.

Miten se on mielestäsi eronnut Suomesta?

– Vaikea sanoa keskustelusta Suomessa kokonaisuutena, kun sitä on seurannut lähinnä median kautta. Vähän sellainen kuva on jäänyt kuitenkin esimerkiksi maskikeskustelusta, että ajoittain Suomessa ollaan pienissä yksityiskohdissa kiinni ison kuvan sijaan. Se voi kertoa siitäkin, miten hyvä tilanne Suomessa vielä on Keski-Eurooppaan verrattuna.

Amatööriurheilulla ei ole helpot ajat

Amatööriurheilulle, kuten salibandy, koko loppuvuosi vaikuttaa hyvin synkältä.

– Keskiviikkona tuli päätös, että maanantaina alkaa koko marraskuun kestävä lockdown, joka sisältää kaiken amatööriurheilun. Ammattilaisurheilu jatkuu tyhjille katsomoille.

– Torstaina taas tuli salibandyliitolta päätös, että kaikki sarjat ovat tauolla vuoden loppuun saakka. Joukkueena harjoitteleminen ei ole mahdollista ainakaan ennen joulukuun alkua. Pelejä jouduttiin perumaan jo edeltävänä viikonloppuna, kun yhä useammasta liigapaikkakunnasta tuli riskialuetta, mukaan lukien oma asuinalueeni, Kittilä harmitteli.

Koronaviruspandemia katkaisi kauden keväällä ja salibandyn suhteen oli pitkään melko hiljaista. Ainakaan saksalaisseurassa epävarma tilanne ei aiheuttanut pelaajakatoa.

– Itse asiassa meille on tullut syksyllä ennätysmäärä uusia pelaajia ja lopettaneita ei ole ollut oikeastaan lainkaan. Määrällisesti ei puhuta isoista luvuista jos vertaa Suomeen, sillä seurassa on kuitenkin vain 200 lisenssipelaajaa.

– Olimme tosi aktiivisia juniorijoukkueidenkin harjoittelun suunnittelussa keväällä ja kesällä, joten kontakti jäseniin säilyi. Aiomme olla aktiivisia myös tämän lockdownin aikana. Syynä oli juuri se, ettemme halua kenenkään tippuvan toiminnasta pois vaikeasta tilanteesta huolimatta. Joukkuetreenien alettua loppukesästä huomasi miten niin lapset kuin aikuisetkin selvästi olivat kaivanneet salibandya ja urheilua.

Ilkka Kittilällä on iso rooli UHC Weissenfelsissa. Kuva: Matthias Kuch / SIMON-WERBUNG

Komealta kalskahtavasta nimestään huolimatta Bundesliiga on salibandyssa amatöörisarja. Vaikka koronapandemia vaikuttaa lähes kaikkeen negatiivisesti myös taloudelliselta kantilta, Kittilä ei ole huolissaan ainakaan oman seuran taloudellisesta tilanteesta, vaikka edessä ja takana eivät ole helpot ajat.

– Tähän en osaa ottaa kantaa muiden seurojen osalta. Varmasti tilanne on vaikuttanut kaikkiin seuroihin jollain tasolla. Urheilua tuetaan ja arvostetaan rakenteellisesti yhteiskuntannallisella ja kunnallisella tasolla Suomea enemmän, mikä helpottaa taloudellisesti amatööriurheilua joissain asioissa. Yhteistyökumppaneiden rooli on toki myös suuri ja niiden suhteen seurojen tilanteet varmasti vaihtelevat riippuen paikkakunnasta ja alueesta.

– Meidän seuramme tilanne on kuitenkin hyvä, eikä ole suurta huolta, etteikö tässä selvittäisi. Siitä tässä saa ja osaa itsekin olla todella kiitollinen, miten hyvin ja pitkäjänteisesti Weissenfelsissa on talouspuolta rakennettu ja hoidettu, Kittilä avasi.

Mitä tulevaisuudessa?

Koronavirustilanteen vaikutusta varsinkin pienempiin salibandymaihin voi pohtia huolestuneena, varsinkin jos pelejä ei pystytä juurikaan pelaamaan, eikä toimintaa järjestämään. Saksa ei ole tässä asiassa pienimmästä ja vähiten organisoidusta päästä.

Sen sijaan maajoukkuetoiminnan kannalta tilanne on erikoinen Saksankin kannalta. Joukkue on ollut maailman mittakaavassa pitkälti sijoilla 5-10, ja varmasti tavoitteena olisi pelata jossain vaiheessa mitaleista. Kansainväliset pelit ovat kuitenkin olleet tauolla pitkälti jo helmikuulta asti.

Kittilästä tuli tänä vuonna Saksan maajoukkueen valmentaja. MM-kisojen siirtymisen ja erinäiset muutokset ovat johtaneet sitä, että laivaa ohjaa päävalmentaja Martin Brückner ja tiimiin kuuluu myös Mika Valtonen.

– Onhan tämä eriskummallinen tilanne. Toisaalta tulevaisuus näyttää monin tavoin valoisammalta kuin aikoihin. Liiton uusi sport director (suomalainen Atte Ronkanen) on laittanut hihat heilumaan ja moni asia on ottanut tai ottamassa steppejä eteenpäin kaikkien maajoukkueiden osalta.

– Toisaalta taas jouduimme perumaan tulevan marraskuun leirin, jossa olisi ensi kertaa ollut koko uusi, syksyn aikana kasattu valmennus- ja taustaryhmä koolla. Olemme kuitenkin tehneet suunnitelman, jolla pystymme tukemaan maajoukkuepelaajien toimintaa lockdownin ja pelitauon aikana. Aiomme olla aktiivisessa vuorovaikutuksessa tänä aikana seurojen ja pelaajien kanssa.

Mitä sitten koronan jälkeen? Kysymys on todella hankala, eikä maailman viisaimmatkaan osaa antaa siihen yksinkertaisia vastauksia. Salibandynkin kohdalla pitää vain odottaa, pyrkiä jatkamaan työtä lajin eteen ja katsoa mitä tulevaisuus tuo tulessaan.

Saksassa ei ole kuitenkaan vaivuttu toivottomuuden tilaan.

– En oikeastaan osaa antaa tähän kunnollista vastausta. Oma tuntuma on kuitenkin se, mitä olen keskustellut eri toimijoiden kanssa, että vaikea tilanne on osaltaan vahvistanut yhteistyötä tai vähintään mahdollistaa sen vahvistumista. En ainakaan vielä stressaisi sen suhteen, että salibandyn asema jotenkin merkittävästi heikentyisi. Tietyissä asioissa on mahdollista jopa nyt löytää uusia ratkaisuja Saksan salibandyn kehityksen suhteen ja siitä on ollut viitteitäkin, Kittilä päätti.

Joel Siltanen
Pääkallo.fi:n päätoimittaja

Asemapaikka: Helsinki

Twitter: @joelsiltanen