Happee on pelannut 11 runkosarjan ottelua, samoin joukkueen sveitsiläisvahvistus Silvan Bolliger. 28-vuotias laitahyökkääjä avasi Pääkallon haastattelussa tuntojaan alkukaudesta.
Viime vuosina ulkomaille suunnanneet sveitsiläishuiput ovat lähes poikkeuksetta siirtyneet Ruotsiin. Bolligerin mielestä F-liigalla ja SSL:llä ei ole suurta eroa. Hän antaa haastattelun englanniksi ja sanoo, että on pelannut koko uransa suomalaisten kanssa ja luettelee muun muassa Niko Juholan, Markus Kulmalan ja Tuomas Iiskolan nimet.
– Pelasin viime vuodet Jonnen (Junkkarinen) kanssa ja Jyri Korsman oli valmentaja. He kehuivat Happeeta ja sanoivat, että Suomen liiga sopisi pelityyliini, Bolliger sanoo Pääkallolle.
Sveitsiläishyökkääjä muutti Jyväskylään elokuussa ja pääsi nauttimaan Suomen loppukesästä. Viime aikoina sää ei ole ollut ihan niin hyvä, Bolliger hymähtää. Hän kertoo kotiutuneensa Keski-Suomeen hyvin ja viettäneensä paljon aikaa joukkuekavereiden kanssa. Etenkin perisuomalaiset saunaillat ovat vauhdittaneet asettumista.
Bolliger asuu yksin ja tekee päivisin töitä etänä kotimaahansa. Hän kertoo työskentelevänsä yrityksessä, joka tekee koneellisesti harjoitusohjelmia.
– Normaalina päivänä herään yleensä kahdeksan ja kymmenen välillä, riippuen kuinka väsynyt olen edellispäivän harjoituksista. Sen jälkeen teen pari tuntia töitä ja käyn lounaalla Roni Laasosen kanssa. Lounaan jälkeen työskentelen vielä pari tuntia ja alan valmistautua harjoituksiin. Illalla joko soittelen kavereilleni Sveitsiin tai vietän aikaa happeelaisten kanssa, Bolliger kuvailee arkirutiinejaan Suomessa.
Bolliger ehti pelata Sveitsin liigaa yhdeksän kauden ajan UHC Üsterissa ja Könizissä. Hän löytää kaksi eroa Suomen ja Sveitsin sarjojen välillä.
– Jos peli ei kulje Sveitsissä, niin siitä keskustellaan ja yritetään löytää aina joku ratkaisu. Suomessa taas reagoidaan enemmän ja mennään pelin virran mukana. Täällä saa myös pelata kovempaa. Tuomarit ovat sallivampia etenkin vartalokontaktien kanssa.
Pelaajaprofiililtaan Bolligeria voisi luonnehtia suoraviivaiseksi voimahyökkääjäksi. Hän on avannut F-liigauransa varsin mallikkaasti summattuaan 11 peliin tehot 7+6=13.
– Olen tottakai tyytyväinen alkukauteeni. Pisteet auttavat aina itseluottamuksen kanssa. Olen kuitenkin myös missannut moni hyviä paikkoja. Kylmäpäisyyttä maalipaikoissa pitää parantaa. Kausi on pitkä ja paljon on vielä töitä edessä.
Bolliger on pelannut suurimman osan alkukaudesta Happeen kakkoskentässä Juuso Heikkisen aisaparina. Roni Laasosen poissaollessa Bolliger on nähty myös ykköskentässä Peter Kotilaisen rinnalla. Heikomman puoleisesta kielipäästä tunnettu Kotilainen veisteli voitokkaan Oilers-ottelun jälkeen Hesarille, että ei puhunut ketjukaverinsa kanssa sanaakaan.
– Luulen, että kommunikoimme enemmän suomeksi, Bolliger naurahtaa.
– Välillä se oli hankalaa, mutta salibandy on kuitenkin salibandya.
– Minä keski, sinä keski, hän antaa esimerkin kommunikoinnista Kotilaisen kanssa ja kertoo Joel Lahden toimineen tulkkina.
Happeeseen siirtyessä Bolligerilla oli alla kaksi yli 40 pisteen kautta Sveitsin liigan kärkijoukkueisiin kuuluvassa Könizissä. Maaotteluita hänen tilillään ei kuitenkaan ole, eikä maajoukkue varsinaisesti ole enää tavoitteissa.
– Jos David Jansson (Sveitsin päävalmentaja) soittaa, olen todella onnellinen. Pelipaikalleni on kuitenkin paljon kilpailua maajoukkueessa, muun muassa Jan Zaugg, Deny Känzig, Manuel Maurer ja Joel Rüegger.
Kaiken kaikkiaan Bolliger on asettunut hyvin Jyväskylään ja Happeeseen. Hän kertoo olevansa onnellinen, että uuteen seikkailuun tuli lähdettyä – etenkin nyt, kun Sveitsin koronatilanne on niin huono. Loppukauden henkilökohtaisia tavoitteita pohtiessa laituri sanoo haluavansa integroitua joukkueeseen vielä paremmin.
– En halunnut tulla tänne pelkästään pelaamaan. Haluan osallistua joukkueen elämään ja tuoda siihen oman persoonani. Olen päässyt hyvin mukaan joukkueeseen, mutta haluaan integroitua vielä paremmin. Se on henkilökohtainen tavoitteeni.