Tuore U23-maajoukkueen päävalmentaja Jussi Huovinen haluaa lisätä yhteistyötä seurojen kanssa: ”Pelaajien pitäisi olla valmiita haastamaan itseään”

Jussi Huovinen avasi Pääkallolle mietteitään U23-maajoukkueesta. Kuva: Tommi Palonen

Jussi Huovinen avasi Pääkallolle mietteitään U23-maajoukkueesta. Kuva: Tommi Palonen

Suomen alle 23-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajana marraskuun alussa aloittanut Jussi Huovinen sanoo, että joukkueen toiminnan ydin on auttaa pelaajia nousemaan miesten maajoukkueeseen.

– Jos mietitään, missä pelaajat tuossa vaiheessa menevät ja mikä on välimatka miesten maajoukkueeseen, niin se hyppy ei ole niin yksinkertainen pelaajille eikä seuroille, Huovinen kuvailee Pääkallolle.

Häneen mielestään olisi tärkeä ymmärtää, miten hypyn alle 23-vuotiaiden maajoukkueesta miesten maajoukkueeseen voi tehdä sekä minkälaista apua pelaajille ja seuroille pystytään matkan aikana tarjoamaan.

Yksilön vastuu

Suomen alle 23-vuotiaiden maajoukkue perustettiin vuonna 2016. Ensimmäiset pelinsä se pelasi saman vuoden syyskuussa Puolassa. Huovinen otti vetovastuun joukkuetta sen perustamisesta asti valmentaneelta Lasse Erikssonilta. Uuteen valmennustiimiin kuuluvat myös Indiansin valmennuksessa vaikuttava Antti Vartiainen sekä Tiikerien pääluotsi Miro Mäkelä.

Yhteistyö A-maajoukkueen kanssa on jatkossakin iso asia ja Huovisen käsityksen mukaan se on toiminut toiminut hyvin aiemminkin, hän sanoo. Jatkossa tarkoituksena on pyrkiä kehittämään yhteistyötä myös alle 19-vuotiaiden maajoukkueen kanssa. Tätä kautta pyritään rakentamaan pelaajilla selkeä jatkumo kohti A-maajoukkuetta. Yhteistyö seurojen kanssa on myös Huovisen mukaan ensiarvoisen tärkeää.

– Arjessa se duuni kuitenkin tehdään. Sitä pitää pystyä tukemaan oikealla tavalla. Tiettyä kaavaa ei ole vielä synnytetty, mutta yksin siitä ei päätetä, vaan yhteistyö rakentuu voimakkaasti seuran kanssa. Riippuen siitä, minkälaista tarvetta seurassa on ja miten valmentaja haluaa sitä toteuttaa. Toisten kanssa se voi olla aktiivisempaa kuin toisten.

Keskiössä ovat ennen kaikkea yksilöt eli potentiaaliset A-maajoukkuepelaajat. Huovinen sanoo, että pelaajilta odotetaan omaehtoisuutta ja siihen annetaan myös tukea valmennustiimin toimesta.

– Heidän pitäisi olla valmiita haastamaan itseään ja valmennusta sekä pelaamisesta että ylipäätään omasta kehittymisestä. Tätä kautta he kykenevät tulevaisuudessa toimimaan oman kehityksensä moottoreina.

Sitoutumisen pitää olla huippu-urheilijan tasolla. Tätä painotetaan myös pelaajavalinnoissa, samoin kansainvälisen pelin lainalaisuuksia.

– Muutos mikä kansainvälisestä pelistä tulee, kun tila ja aika vähenee, määrittää paljon. Myös edustusmaajoukkueen valmennuksen kanssa pitää käydä keskusteluja, mutta uskomme tiimin kanssa, että sinne halutaan pelaajia, jotka näkevät oivaltavat ratkaisut mutta tietävät myös, milloin niitä kannattaa yrittää ja milloin ei. Fyysisesti pelaajien tulisi olla siinä kunnossa, että se ei ole missään pelin vaiheessa haaste ja parhaimmillaan jopa vahvuus.

U23-maajoukkuetta voi kuvailla tietynlaiseksi välimallin joukkueeksi. Joukkue on pelannut erinäisissä turnauksissa, mutta varsinaista tulostavoitetta sillä ei ole, sillä ikäluokassa ei järjestetä arvokisoja.

Liiton uutisessa, jossa Huovisen nimityksestä kerrottiin, U23-maajoukkuetta kuvailtiin pelaajakehitysjoukkueeksi. Joukkueen valmentajalta vaaditaan kykyä kehittää peliä, mutta ennen kaikkea yksilöitä Salibandyliiton valmennuslinjan mukaisesti, liiton uutisessa kuvailtiin.

Huovisen oman valmennusfilosofian mukaan joukkue rakentuu yksilöistä. Hän ei kuitenkaan koe mielekkääksi puhua pelkästään yksilöistä.

– Jos mietitään pallopelien perusperiaatteita sen kautta, että yleinen pelinymmärtäminen on tosi isossa roolissa. Kun mennään pelaajan pelinymmärtämiseen, niin mennään viisikkopelaamiseen. Pelin sisällä ei ole pelkkiä yksilöitä, vaan se linkittyy viisikkopelaamiseen.

– En osaa, enkä halua erottaa näitä kahta. Ne kulkevat käsi kädessä. Joukkue rakentuu yksilöistä, mutta joukkuepelaaminen tulee olemaan iso asia.

Ympäristön kehittäminen

Huovinen on toiminut nyt useamman vuoden liiton valmennustehtävissä, mm. U16-maajoukkueessa ja akatemiavalmentajana. Sitä ennen hän valmensi Indiansissa, missä myös pääsarjaura päättyi kauteen 2013-14.

Seuravalmennus kiinnostaa tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä fokus on vahvasti nykyisissä töissä.

– Tosiasia on se, että olen ollut pitkään poissa seuravalmennuksesta. Pitää kuunnella tarkalla korvalla seuravalmentajia. Siinäkin mielessä meidän tiimi on loistava, kun molemmat (Vartiainen ja Mäkelä) ovat aktiivisesti mukana seuravalmennuksessa.

Huovinen kokee olevansa onnellisessa asemassa saadessaan keskittyä siihen, mitä hän tekee. Tällä hän viittaa luonnollisesti siihen, että saa tehdä valmennusta täysipäiväisesti.

– Toivottavasti pystytään tukemaan seuroja tulevaisuudessa, että ne kasvaisivat vakavaraisiksi ja valmentajat pystyisivät tekemään valmennusta täysipäiväisestä. Ympäristön rakentaminen seuroille ja valmentajille on itselleni sydämen asia tällä hetkellä. Toivottavasti pystyn siihen oman osani antamaan, Huovinen miettii.

EDIT 12.11.2020 klo 10:05. Otsikkoa muutettu. Sitaatin sana ”Heidän” on vaihdettu sanaan ”Pelaajien”, jotta otsikosta ei synny harhaanjohtavaa käsitystä, keiden Huovinen toivoo haastavan itsensä.