Pääkirjoitus: Salibandy tarvitsee kolmannen tuomarin, mutta videoyhteyden päähän

Rainer Ehro teki maalitarkastuksia vuoden 2016 Superfinaalissa. Arkistokuva: Jussi Ojala

Rainer Ehro teki maalitarkastuksia vuoden 2016 Superfinaalissa. Arkistokuva: Jussi Ojala

Viikolla 51 tapahtui salibandykentillä melkein enemmän kuin koko vuonna yhteensä.

Alkuun ihmeteltiin Rasmus Kainulaisen tuomarin käden nostoa, joka jäi lopulta rankaisematta. Loppuviikosta rytisi ihan kunnolla, mutta oli framilla myös muun muassa Welhojen Jesper Hakolan upea soolomaali Classicia vastaan.

Perjantaista sunnuntaille osui siis useampi ”epäselvä” ja aika selväkin tilanne, joista riittää jälkipyykkiä kurinpitäjälle ja pureskeltavaa kansan ihmeteltäväksi. Miesten liigapeleissä nähtiin muutama ulosajokin, jotka menevät automaattisesti kurinpitokäsittelyyn. Tarkemmin tapauksista voit lukea täältä.

En haluaisi sinällään liiotella sitä, että liigassa tapahtuu fyysisiä kontakteja. Pelikieltoihin johtaneita tilanteita on ollut kuitenkin verrattaen vähän syksyn aikana. Joku voi toki väittää, että niitä jää myös näkemättä, mutta kurinpitoprosessissa on mukana aika monta porrasta, jotka katsovat tilanteita kentän ulkopuolelta. Tapauksia myös tarkastetaan kurinpidon kautta niin, että ne eivät välttämättä suuren yleisön tietoon edes eksy.

Silti voi sanoa, että osin pelaajien välisten tasoerojen ja erilaisten pelityylien vuoksi ajoittain kentällä saattaa ryskyä siksikin, että kansainvälisillä kentillä pelataan ikään kuin eri peliä fyysisesti. Onko se oikea suuntaus, en ota siihen nyt kantaa. Toisekseen on kaksi eri asiaa pelata fyysistä peliä ja vaarallista peliä. Nämä pelikieltotapaukset sisältävät useimmiten molempia elementtejä.

Sitten on vielä se seikka, että vauhti on kasvanut todella suureksi kentällä ja lyhyessä ajassa voi tapahtua todella paljon. Tämä tekee tuomareiden tehtävästä todella vaikean. Joku sanoo, että juuri tuomaritoiminta on jäänyt jälkeen, mutta en kyllä sinällään ihmettele miksi kaikkea ei vain voi nähdä ja tuomita oikein. Se on itse kullekin todella vaikeaa nopeassa pelivirrassa ja jälkikäteen videolta toki huomattavasti helpompaa. Itse peleissä monia tuntuu häiritsevän lopulta enemmän esimerkiksi kommunikaation puute kuin näkemättä jääneet tilanteet.

Välillä on puhuttu kolmannesta tuomarista, joka tiirailisi tapahtumia katsomosta. Se ehkä ratkaisisi jotain, mutta vaikea sanoa miten paljon lopulta. Se on kuitenkin harkinnan arvoinen ratkaisu.

Videotuomarointi on ehdottomasti yksi ratkaisu, jota voisi soveltaa ainakin jossain määrin. Varsinkin maalikamerateknologiaa on jo kansainvälisellä tasolla toteutettukin vaihtelevalla menestyksellä. Maalien näkeminen on tietysti pelin peruslähtökohta, joka sekin on ajoittain haaste kaiken hälinän keskellä.

Kysymysmerkkejä tässäkin ajatuksessa on: Kuka hoitaa videovalvonnan, onko jokaisella liigapaikkakunnalla edes mahdollisuuksia toteuttaa videovalvontaa, mitä kaikkea valvottaisiin ja kuinka nopeasti päätöksiä tehtäisiin? Ainakin jalkapallon VAR-toiminnassa on ollut myös tukuttain ongelmia, vaikka tausta-ajatus onkin oikea.

Vastauksia kysymyksiin on hyvä pohtia. Ensimmäistä virkaa pitäisi hoitaa joko otteluvalvoja, tai erillinen tuomari.

Toiseen kysymykseen todettakoon, että kuuleman mukaan tulevaa ajatellen on ainakin ilmoilla ajatus, että jokaiselta pelipaikalta olisi mahdollista lähettää monikamerakuvaa, jolloin tämmöiset laitteet pitäisi olla käytössä. Tämä siis tarkoittaa sitä, että teknisesti olisi jo edellytyksiä valvoa peliä kuin peliä muutamasta kulmasta. Eri asia onko toteuttajia ja tiloja toteutukselle aina käytettävissä siinä määrin kuin pitäisi.

Itse aihe liittyy tuleviin liigan lähetyssuunnitelmiin, mutta ei niistä enempää tällä tietoa, sillä suunnitelman toteutus on allekirjoittaneelle epäselvä. Ei ole varmaa ulottuisiko tämä sekä miesten että naisten liigaan, joita pelataan hyvin erilaisilla kentillä, joten pidetäään se vielä spekulatiivisella asteella.

Teknologian käytön pitäisi lähteä maalituomaroinnista, ja jos se saadaan toimimaan niin sitten ulottaisin sen mahdollisesti myös joihinkin epäselviin asioihin, kuten ulosajoihin. Muuten peleistä voisi tulla pelkästään videokelailua, mikä liittyy neljänteen kohtaan. Käytännössä päätöksiä pitäisi tapahtua nopealla aikavälillä.

2020-luvulla teknologian mukaantuominen ei pitäisi olla mahdottomuus. Vaikka en usko, että se veisi kaikkia ongelmia pois tai tekisi sinällään autuaaksi niin ainakin vaikeimpiin tapauksiin se auttaisi varmasti. Täten olisin valmis ainakin kokeilemaan teknologiaa tuomiokäytännön apuna tulevina vuosina.