Kannattaisiko kuudetta kenttäpelaajaa hyödyntää enemmän? – Miesten F-liigan tämän kauden tilastojen perusteella ei

Steelersin Roope Yrjänen osui tyhjään rysään Jyväskylässä. Kuva: Esa Jokinen

Steelersin Roope Yrjänen osui tyhjään rysään Jyväskylässä. Kuva: Esa Jokinen

Vuoden ensimmäisinä päivinä salibandypiireissä on keskusteltu siitä, kannattaisiko kuudennetta kenttäpelaajaa käyttää enemmänkin. Pääkallo syventyi asiaan tutkimalla ilman maalivahtia ja tyhjiin tehtyjä maaleja miesten F-liigassa tällä kaudella.

Keskustelun laittoi alulle Naisten F-liigan B-sarjan ottelu ÅIF-Pirkat, jossa sipoolaiset hakivat voittomaalia ottelun loppuhetkillä ilman maalivahtia pelin ollessa tasan. Riski kostautui Pirkkojen tehtyä voittomaalin tyhjiin.

Maalivahdin vaihtaminen kuudenteen kenttäpelaajaan on yleistä otteluiden lopussa ja lähinnä viimeisillä minuuteilla, kun tappiolla oleva joukkue hakee tasoitusta. Joskus maalivahti vedetään pois päätöskympin alkupuolellakin, mikäli kurottavaa on useampi maali.

Kaudella 2018-19 Indiansin silloinen päävalmentaja Mikko Laurikainen kokeili 6v5-pelaamista läpi EräViikinkejä vastaan pelatun Suomen Cupin ottelun. Maalivahti Tuukka Vesa vedettiin luukulta ensimmäisen kerran jo 12 sekunnin pelin jälkeen. Kaikkiaan Vesa juoksi penkille 12 kertaa.

Lopputulema oli EräViikinkien 6–2-voitto. Indians pelasi kaikkiaan yli 10 minuuttia ilman maalivahtia, mutta ei onnistunut maalinteossa kertaakaan. ErVi taas osui tyhjään rysään kahdesti.

Indians käytti samaa taktiikkaa pienemmässä mittakaavassa myös edellisen kauden puolivälierissä juuri ErViä vastaan. Ottelusarjan kolmannessa pelissä se oli tappiolla kahden erän jälkeen 9–3 ja pelasi valtaosan viimeisestä kaksikymppisestä ilman maalivahtia. Loppulukemat kirjattiin 11–4 EräViikinkien hyväksi.

– Saatiin me tosiaan siitä 6 vs 5 -pelistä ihan hyvää tietoa, että mistä suunnasta niitä paikkoja kannattaa etsiä, vaikka maaleja ei saatu kuin siitä lähivaparista. Samalla yritettiin saada heidän ykkösvitjaansa hieman jumppaamaan siinä omassa päässä, että olisi käynyt raskaammaksi pelata. Sitä kautta pelattiin vähän jalkoja heiltä pois. Omalle joukkueelle se taas oli hyvä tilanne, kun saatiin vähän vähän levähtää pallon kanssa, Laurikainen kommentoi ottelun jälkeen Pääkallolle.

Laurikaisen pointti vastustajan kärkipelaajien väsyttämisestä ja omien lepuuttamisesti on kiinnostava, mutta kuvastaa ehkä ennemminkin pudotuspelien erilaisia lainalaisuuksia. Samoin kommentti 6v5-pelistä saadusta tiedosta. Indians kuitenkin pelasi kuudella tilanteessa, jossa sen todennäköisyydet voittoon olivat äärimmäisen pienet ja ottelusarja oli voittojen osalta 1–1-tilanteessa.

Kaksi ilman maalivahtia, kolme tyhjiin

Tällä kaudella miesten F-liigassa on tehty 26 maalia ilman maalivahtia. Tyhjiin taas on osuttu 41 kertaa.

Mukaan ei ole laskettu siirretyn rangaistuksen aikana tehtyjä maaleja. Nämä maalit eivät ole vertailukelpoisia, koska hyökkäävällä joukkueella ei ole riskiä maalin päästämisestä. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että peli katkeaa rikkoneen joukkueen koskiessa palloon.

Jokaista ilman maalivahtia tehtyä maalia kohden tehdään reilut puolitoista maalia tyhjiin. Tarkalleen ottaen 1,58 osumaa ilman maalivahtia tehtyä maalia kohden. Eli kaksi ilman maalivahtia tehtyä maalia tuottaa reilut kolme osumaa tyhjään maaliin.

Lukemat eivät tietenkään kerro koko totuutta.

Esimerkiksi Classic, jonka 6v5-peli on oletetusti erittäin laadukasta, ei ole ollut vielä kertaakaan tappiolla otteluiden lopussa, eikä ole vetänyt maalivahtiaan pois. Tyhjiin Classic on sen sijaan osunut neljästi.

Useimmin ilman maalivahtia on onnistunut OLS, viidesti. Ilman maalivahtia tehdyt maalit eivät kuitenkaan ole tuoneet oululaisille pisteitä.

Indians, EräViikingit ja Steelers ovat maalanneet kolmesti kuudella kenttäpelaajalla. Ainoastaan Indians on menossa pudotuspeleihin.

Sarjataulukon jakaminen kahtia sen puolesta välistä onkin kuvaavaa. Kärkiseitsemikkö on tehnyt yhdeksän maalia kuudella kenttäpelaajalla, pohjaseitsikkö 15.

Tyhjää maalia taas on heiluttanut useimmin LASB, kuusi kertaa. TPS, Classic ja KrP ovat osuneet viidesti. Kärkiseitsemikkö on tehnyt kaikkiaan 29 maalia tyhjiin, sarjataulukon jälkimmäinen puolikas 12.

Erojen selittämiseen ei tarvita kummempaa järkeilyä. Kärkipään joukkueet usein johtavat pelejä niiden loppuhetkillä, heikommat joukkueet taas ovat useammin takaa-ajajina.

Ilman maalivahtia pelaaminen on ollut pisteiden valossa tuottavaa kaikkiaan kuusi kertaa. Eli peli on saatu tasoihin kuudella pelatessa.

Steelers nousi alkukaudella kahdesti tasoihin ilman maalivahtia. Ensin SPV:tä vastaan kotona ja heti seuraavassa pelissä Indiansia vastaan vieraissa. Espoossa Teräsmiehet osuivat päätösminuutilla kahdesti. Muut loppuhetkillä ylimääräisen kenttäpelaajan turvin tasoihin nousseet joukkueet ovat LASB, KrP, Indians ja loppiaisena SPV:n rinnalle kirinyt TPS.

Mielenkiintoisena tilastohuomiona esiin nousee kuitenkin se, että ilman maalivahtia tasoihin nousseet joukkueet eivät ole saaneet kertaakaan lisäpistettä. Steelers taipui SPV:lle rankkareilla, samoin Indians TPS:lle. Muut ottelut ovat ratkenneet tasoitusmaalin päästäneen joukkueen jatkoajalla tekemiin voittomaaleihin.

Kannattaisiko kuudetta kenttäpelaajaa käyttää enemmän?

F-liigan tämän kauden statistiikat tyhjiin tehtyjen ja ilman maalivahtia osuttujen täysosumien osalta eivät vastaa suoraan viime aikoina keskusteltuun kysymykseen: kannattaisiko kuudennetta kenttäpelaajaa hyödyntää muutenkin kuin otteluiden lopussa?

Lukuja voi kuitenkin pitää suuntaa antavina. Niiden perusteella ilman maalivahtia pelatessa on todennäköisempää päästää maali kuin tehdä se.

Myös konteksti vaikuttaa. Otteluita niiden loppuhetkillä johtavat joukkueet pyrkivät ensisijaisesti suojelemaan johtoaan. Tämä näkyy etenkin siinä, että viisikko pyritään saamaan tiiviiksi, jotta laukaisu- ja syöttölinjat saataisiin peitettyä. Tyhjiin tehty maali on ikään kuin bonus, ei ensisijainen tavoite.

Tappiolla oleva joukkue taas nostaa riskitasoja ottamalla maalivahdin pois, koska sillä ei ole hävittävää. Maalin tappiosta saa samat nolla pistettä kuin kahden maalin tappiosta. Ylimääräinen kenttäpelaaja nostaa maalinteon todennäköisyyksiä ja tekee riskistä perustellun, koska maalin päästäminen ei muuta lopputulosta pisteiden näkökulmasta.

Kontekstin lisäksi myös joukkueiden laatu ja pelitapa vaikuttavat suuresti. Esimerkiksi Oilersin ja SPV:n vahvuudet ovat enemmän pallottomassa pelissä, joten ilman maalivahtia pelaaminen ei välttämättä olisi järkevää. Vahvasti pallonhallintaan nojaavan Indiansin taas olisi lähtökohtaisesti helpompaa omaksua epäortodoksinen tapa hakea etua.

Ilman maalivahtia tehtyjen maalien määrä saattaisi kasvaa jos kärkijoukkueet pelaisivat enemmän kuudella kenttäpelaajalla. Toisaalta IM-TM-maalien suhteessa täytyy huomioida myös se, että maalin tekeminen ei ole johdossa olevan joukkueen ensisijainen intressi.

Silti tyhjiin osutaan selvästi enemmän kuin toiseen päähän. Voi siis hyvin olla, että suhde kasvaisi vielä reippaammin tyhjiin tehtyjen maalien hyväksi, mikäli puolustava joukkue pelaisi aktiivisemmin. Johtoa varjellessa pallottoman pelin riskitasoa ei kuitenkaan kannata nostaa, sillä edellä oleva joukkue ei tavallaan tarvitse lisäosumia. Päästetty maali maksaa tehtyä enemmän.

Kuudennen kenttäpelaajan käyttäminen muutenkin kuin otteluiden loppuhetkillä on eittämättä kiinnostava ajatus. Jos joku joukkue lähtisi käyttämään sitä useammin, se luultavasti myös panostaisi siihen harjoituskentällä.

Nykyisellään kuudennen kenttäpelaajan käyttämistä on mahdoton ampua täysin alas. Otanta on yksi Suomen Cupin ottelu.

Jos asiaa pohtii pelin lainalaisuuksien näkökulmasta, niin ilman maalivahtia pelaaminen vaikuttaa äkkiseltään hölmöltä tavalta tavoitella etua.

Ei kuitenkaan tarvita kuin yksi harhasyöttö, peittoon jäänyt laukaus tai hävitty kakkospallo ja vastustaja saa potentiaalisen maalipaikan omalta kenttäpuoliskoltaan. Riski on suuri etenkin suhteessa siihen, kuinka hankalaa organisoidun viisikkopuolustuksen murtaminen on.