Petteri Nykyllä ja Mika Kohosella on pitkä yhteinen historia. Kaukalopallojoukkueesta alkanut symbioosi poiki lopulta maailmanmestaruuksia.
Kun juuri täysi-ikäistynyt Mika Kohonen pelasi Jyväskylän Happeessa ensimmäisen liigakautensa 1995–96, Nykky oli joukkueen pelaaja-valmentaja. Jo edellisellä kaudella he olivat pelanneet samassa joukkueessa kaukalopalloa.
Kaksikon yhteinen taival Jyväskylässä huipentui kaudella 1999-2000, kun Nykky valmensi Happeen pronssille. Kohonen auttoi joukkuetta 64 pisteellä runkosarjassa ja 21 pisteellä pudotuspeleissä.
Tämän jälkeen molemmat jättivät Keski-Suomen. Nykky muutti pääkaupunkiseudulle Oilersin peräsimeen, Kohosta kutsuivat Ruotsin liigakentät.
Kohosen ja Nykyn tiet eivät enää seurajoukkueessa kohdanneet. Läheltä liippasi tosin vuonna 2015, jolloin Kohonen teki kauden mittaisen paluun Suomen liigaan. Nykky oli juuri aloittamassa Tampereen Classicin peräsimessä.
– Silloin olisin vielä halunnut kimpassa tehdä ja katsoa, mitä uusia löytöjä olisimme voineet pelistä tehdä. Olisin minä hänet Classiciin halunnut, mutta silloin Mika valitsi mennä veljensä (Mikko) kanssa Seinäjoelle pelaamaan, ja hyväksyin sen tietysti täysin, Nykky kertoo.
Keskustelivat kotikisoista
Kohosta 12 vuotta vanhempi Nykky on tukenut ystäväänsä myös uran tullessa päätepisteeseen.
– Olen sanonut, että lopetat sitten, kun sille on oma aika. Jokin tovi sitten Mika soitti ja kertoi, että on tehnyt päätöksen. Minä kannustin, että aika aikaa kutakin ja nyt sitten jotain muuta.
Nykky tietää, että päätös ei ollut Kohoselle helppo. Mielessä siinsivät vielä MM-kotikisat, joita siirrettiin vuodella eteenpäin joulukuulle 2021.
– Hän elätteli vielä toiveita, mutta se akillesjänne oli sellainen stopperi. Pohdimme, että hän voi vielä saada itsensä riittävään kuntoon, mutta se olisi vaatinut niin paljon veroa muusta elämästä.
Kohosen akillesjänne katkesi Happeen liigaottelussa reilu vuosi sitten joulukuussa.
”Sentteriys oli vailla vertaa”
Kun Nykyltä kysyy, onko Kohonen hänestä kaikkien aikojen paras salibandypelaaja, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä.
– Ihan selkeästi, ei kahta puhetta. Mikan sentteriys oli vailla vertaa. Vuodesta 1999 alkaen 15 vuoden pätkän ja vähän pidempäänkin hän oli ihan kärkiäijiä, Nykky paaluttaa.
– Innebandymagazinet on valinnut hänet viisi kertaa maailman parhaaksi ja useamminkin olisi voitu valita. Se on aina makukysymys, mutta minun silmään näin on.
Pelikäsitys ja -silmä on ollut isoin asia, mikä on tehnyt Kohosesta niin hyvän.
– Ajatus pelistä eteenpäin, mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi. Siinä hän on ollut suvereeni.
– Tietysti on mainittava myös kädentaidot ja lajiosaaminen. Hän pystyi liikkumaan pitkäksi mieheksi (189 cm) hyvin ja pallo totteli. Huonossakin kunnossa hän on pystynyt pelaamaan hyvin.
”Mies paikallaan joka ikisissä kisoissa”
Mika Kohonen pelasi 11 kertaa miesten MM-kisoissa ja oli voittamassa kaikkia neljää miesten maailmanmestaruutta, kolmea niistä Nykyn valmentamassa joukkueessa.
Vuosien varrella Nykkyä on kritisoitukin Kohosen valitsemisesta mukaan kisakoneeseen, mutta päävalmentajan mukaan sille oli aina perustelunsa.
– Mika oli mies paikallaan joka ikisissä kisoissa, joissa oltiin. Nämä jotka osaavat, ne vaan osaavat, Nykky sanoo.
Näin oli myös vuoden 2018 kisoissa Prahassa, jotka jäivät nyt Kohosen viimeisiksi.
– Se oli kova panostus Mikalta. Hän laittoi itsensä kuntoon. Hän ei päässyt ihan niin paljon pelaamaan viimeisissä peleissä, mutta silloin oli jo paljon muita arvoja. Hän oli niin kova henkinen tuki monelle nuoremmalle pelaajalle, Nykky kehuu.
Vuoden 2018 kisojen voitokkaana finaalipäivänä Kohosen panos joukkueelle oli päävalmentajan mukaan erittäin tärkeä, vaikka pelillinen rooli MM-loppuottelussa jäikin pieneksi.
– Hän kävi muutaman kerran kentällä, ja sanoi sitten jo itse, ettei enää mene.
Finaalin jälkeen juttusilla
Nykky oli maajoukkueen apuvalmentajana vuosina 2000 Norjan ja 2002 Helsingin MM-kisoissa. Hänen mukaansa ensimmäisten maailmanmestaruusjuhlien toteutuminen jo ensimmäisissä kotikisoissa ei jäänyt ainakaan Kohosesta kiinni.
– Vieläkin vähän harmittaa 2002 kisat. Mika jakoi finaalissa sellaisia syöttöjä, että niistä olisi pitänyt naulata.
Kultainen kruunu tuli lopulta kuusi vuotta myöhemmin Prahassa. Finaali Ruotsia vastaan ratkesi kuuluisaan Tero Tiitun jatkoaikamaaliin, jonka pohjustivat Rickie Hyvärinen – ja Mika Kohonen.
Maajoukkueen teema vuoden 2008 kisoihin oli BGE – best game ever. Vaikka kaulaan ripustettiinkin historiallista kultaa, Kohonen oli pian loppuottelun jälkeen Nykyn juttusilla.
– Mika etunenässä oli puhumassa, etteihän me vielä pelattu sitä parasta peliä ikinä. Se oli minulle hyvä viesti, Nykky muistelee.
– Sanoin Mikalle ja muille, että pelataan se sitten kotikisoissa (2010). Siellä oltiinkin sitten jo aika hyviä.
Tervetuloa tiimiin
Tämän vuoden joulukuussa pelataan jälleen kotikisat, joita kohti Petteri Nykky vie taas Suomen maajoukkuetta. Olisiko Kohoselle käyttöä Nykyn valmennustiimissä?
– Ilman muuta on. Mielelläni vielä tekisin Mikan kanssa yhteistyötä. Meillä on yhteinen pelikäsitys. Kun hän kääntyy valmennuspuolelle, niin kyllähän äijä osaa senkin. Hän on todella kiinni pelissä, mitä siellä pitää tehdä ja tietää, missä yksilöt menevät, Nykky arvioi.
– Toivotaan, että hän voisi olla jossain roolissa Suomen joukkueen mukana. Katsotaan, miten asiat etenevät. Ei lähdetä ennakoimaan.