Pääkirjoitus: Happeeta oli helppo näpäyttää, mutta korona-aikana huomautus oli kohtuuton

Monnarillakin sai olla katsojia vielä alkukaudesta. Kuva: Esa Jokinen

Monnarillakin sai olla katsojia vielä alkukaudesta. Kuva: Esa Jokinen

Moni saattoi ihmetellä tiistaina Jyväskylän Happeen saamaa varoitusta Salibandyliiton Kilpailu- ja Kurinpitoryhmältä (KKR).

Erikoinen vyyhti aukeni jotenkin siten, että Peter Kotilainen oli seurannut ottelua Monitoimitalon niin sanotusti ”ei-kenenkään alueella”. Ongelmaksi muodostui se, että Kotilaista ei voida laskea katsomoon, koska peleihin ei saa ottaa katsojia ja joukkueen mukana hän ei voi olla, koska on pelikiellossa. Ilmoituksen rikkomuksesta teki otteluvalvoja.

Kotilaisen katsottiin olleen pelissä katsojana, joten Happeen katsottiin rikkoneen Jyväskylän alueen koronarajoituksia, mutta ei kilpailusääntöjä, koska niissä ei tällaisista asioista linjata. Kerron tässä yhden salaisuuden: useat pääsarjajoukkueet ovat rikkoneet tätä kyseistä sääntöä koskien katsojia.

Katsomoista voi bongata maajoukkuevalmennusta ja joukkueiden pelaajia, jotka eivät ole pelaamassa. Kuuleman ja näkemän perusteella myös sellaisia henkilöitä, joilla ei ole näinkään olennaista roolia ottelutapahtumassa. Oikeastihan tämä ei ole salaisuus, ja se tiedetään varmasti myös liigan toimesta, sillä esimerkiksi lähetyksistä voi havaita ”katsojia”.

Nyt kun asiasta tehtiin numero niin pitää ilmeisesti ottaa täysi nollatoleranssi, jotta sääntö olisi johdonmukainen. Siis niissä paikoissa, jossa yleisöä ei saa ottaa lainkaan.

Toiminta on kuitenkin pysynyt hyvin aisoissa tähän asti, mutta ehkä juttua ei voi sillä perusteella mitata. Kotilainen oli omien sanojensa mukaan vain käymässä pelissä ensimmäisen erän ajan, eikä osannut ajatella rikkovansa sääntöjä.

Happeen rangaistushan oli vain näpäytys, mutta mainehaittana kiistaton. Seuraava kerta on tuskin vain näpäytys.

Rangaistus antaa ymmärtää, että seura ei suhtaudu koronapandemiaan sen vaatimalla vakavuudella. Kuitenkin ulkopuolisen silmin kaikki liigajoukkueet ovat suhtautuneet koronaviruspandemian hoitoon sen vaatimalla vakavuudella, ja siksi huomautus ei varmasti lämmitä Jyväskylässä. Happee ei ole sen enempää rikkuri kuin muutkaan, vaikka saa kaiken kakan niskaansa.

Tapauksesta todetaan kuitenkin muun muassa näin kurinpitopäätöksessä:

Urheilun reilun pelin ihanteiden ja tavoitteiden mukaan jokaisella urheilun toimijalla on velvollisuus suhtautua turvallisuusmääräyksiin ”riittävällä vakavuudella”.

KKR katsoo, että Happee on rikkonut urheilun reilun pelin ihanteita ja tavoitteita sallimalla Peter Kotilaisen olla läsnä katsojana ottelutapahtumaan vastoin Jyväskylän kaupungin antamaa ohjetta.

Salibandyliiton toimintasääntöjen 19§ nojalla Happeelle voidaan määrätä kurinpitorangaistus liikunnan eettisten arvojen ja urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesta toiminnasta.

Rangaistusäätöksessäkin puhutaan arvoista ja etiikasta:

Happeelle määrätään liikunnan eettisten arvojen ja urheilun reilun pelin periaatteiden rikkomisesta varoitus.

Asiasta äänestettiin KKR:n sisällä ja lajilegenda Mika Hilska oli eri mieltä Olli Rausteen ja Veli Halosen kanssa. Hilskan hyvä perustelu kannattaa huomioida.

Jäsen Mika Hilska katsoo, että vaikka Happeen tarkasti tulkiten voidaankin katsoa rikkoneen turvamääräyksiä, sen menettely on ollut poikkeukselliset olosuhteet huomioon ottaen anteeksiannettavaa. Happee on järjestänyt ottelun avaamatta katsomoita ja päästämättä paikalle yleisöä, ja Peter Kotilaisen on mitä ilmeisimmin ajateltu olleen paikalla järjestävään organisaatioon kuuluvana henkilönä eikä viranomaismääräysten tarkoittamassa mielessä katsojana. Tämän vuoksi jäsen Mika Hilska katsoo, että Happeelle ei tule määrätä asiassa mitään seuraamusta.

Tällainenkin katsantokanta on joskus paikoillaan, ja seuroille hankalassa koronatilanteessa tietynlainen armollisuus olisi paikoillaan. Koronavuosi 2020 oli seuroille vaikea, eikä 2021 helpota tilannetta. Ylimääräisiä kuormia ei tarvitsisi kipata kärvistelijöiden niskaan.