Salibandyliitto käynnistää yhteistoimintaneuvottelut, liitto tiedotti torstaina iltapäivästä. 18.3. alkavat YT-neuvottelut koskevat Salibandyliiton organisaation rakenteen, sektorien resurssoinnin ja työnjaon sekä organisaation sisäisen yhteistyön mallien uudelleenarviointia.
YT-neuvottelut koskevat koko Salibandyliiton henkilöstöä, lukuun ottamatta MM2020-organisaation määräaikaisia työntekijöitä, miesten maajoukkueen päävalmentajaa, maajoukkueiden palkkioperusteisia toimihenkilöitä sekä SSBL Salibandy Oy:ta (F-liiga). Neuvottelujen piirissä on yhteensä 30 Salibandyliiton organisaatioon kuuluvaa henkilöä.
YT-neuvottelujen taustalla ovat salibandyn päivitetty strategia, tarve varmistua liiton toiminnan tehokkuudesta, organisaation henkilömuutokset viimeisen kahden vuoden aikana sekä liiton ja sen omistaman SSBL Salibandy Oy:n työnjaon muuttuminen.
– Tilanne on aivan poikkeuksellinen: seurat ja liitto ovat lujilla. On silti uskallettava katsoa pitemmälle ja panostettava lajin tulevaisuuteen. Salibandyn pitää päästä takaisin kasvu-uralle ja tehdä ennakkoluulottomasti asioita, Salibandyliiton toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta taustoitti tiedotteessa.
– On tärkeää pohtia, miten pystymme toteuttamaan uudistettua strategiaa mahdollisimman hyvällä yhteistyöllä ja tehokkaasti. Meidän tulee huolehtia lajin hyvinvoinnista sekä saumattomasta yhteistyöstä seurojen kanssa. Liitto on salibandya, seuroja ja pelaajia varten, Ilmivalta jatkoi.
Alustavan arvion mukaan YT-neuvottelut saattavat johtaa työsuhteen ehtojen olennaiseen muuttumiseen tai irtisanomiseen noin viiden, enintään yhdeksän henkilön osalta. Toisaalta on todennäköistä, että on tarve myös uusille rekrytoinneille, jotta organisaatiouudistus saadaan toteutettua.
Lohduttomia lukemia selvityksestä
Salibandyliitto julkaisi aiemmin torstaina pitkän tiedotteen, jossa se kertoi olevansa huolissaan seurojentoimintaedellytyksistä niiden menettäessä harrastajia.
– Harrastajien määrän vähentymisen johdosta seurojen tulorahoitus on romahtanut. Seurojen kulut eivät kuitenkaan ole vastaavasti joustaneet, Ilmivalta sanoi.
– Salikulut yksityisissä halleissa rullaavat silti, kuten myös seuratoiminnan organisoinnin kiinteät kulut.
Salibandyliitto teki tammikuussa 2021 laajan kyselyn salibandyn lopettaneille pelipassipelaajilleen. Aikuisharrastajien osalta tulevaisuuden näkymät ovat lohdulliset, sillä 61 % lopettaneista ilmoitti aikovansa kenties palata salibandyn pariin.
Sen sijaan lasten ja nuorten osalta tilanne on synkempi: Peräti 74 % lopettaneista ilmoitti, että tuskin palaa salibandyn pariin. Vain 26 % jätti ilmaan mahdollisuuden harrastuksen pariin palaamisesta.
– Kokonaan oma ulottuvuutensa on suomalaisen huippu-urheilun tulevaisuus, johon koronapandemia ei voi olla jättämättä jälkeään, liiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jari Kinnunen muistutti.
– Kuinka tyhjille katsomoille pelaamisen aiheuttamat taloudelliset menetykset iskevät seuroihin? Kuinka katsojat saadaan rajoitusten purkamisen jälkeen houkuteltua takaisin katsomoihin? Kuinka rajoitusajan pelaamattomuus ja poikkeava harjoittelu vaikuttavat tulevaisuuden potentiaaliin?
Tarkkoja vastauksia ei vielä pitkään aikaan kukaan tiedä. Mutta selvää on, että vaikutukset eivät missään tapauksessa ole myönteisiä ja negatiiviset vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Lopullisia syntyneen mielenterveys- ja liikuntapommin yhteiskunnalle haitallisia vaikutuksia joutunemme maksamaan pitkään.
Lähde: Salibandyliitto