TOP 5 -listat miesten F-liigasta jatkuvat kauden parhaiden sentterien rankkauksessa.

5. Paul Kotilainen, Happee

Velipoika Peterin mukaan Paul Kotilainen pelasi parhaan kautensa perhe- ja työkiireiden keskellä. Kotilainen oli Happeen toiseksi paras pistemies runkosarjassa summattuaan 24 otteluun 16+15=31. Myös pudotuspeleissä 33-vuotias sentteri oli joukkueensa ”kakkoshevonen” pikkuveljensä jälkeen tehoin 3+6=9. Koko kauden teholukema oli +21. Kotilainen ei räisky, mutta suorittaa tasaisen korkealla tasolla. Hän sijoittuu älykkäästi ja edistää omien pelaamista simppeleillä, mutta fiksuilla ratkaisuilla. Luotettava myös puolustussuuntaan.

4. Eetu Sikkinen, Classic

Maan parhaaksi kolmossentteriksi luonnehdittu Classic-hyökkääjä teki runkosarjassa uuden piste-ennätyksensä (10+12) 22 pistettä. Etenkin pudotuspeleissä 23-vuotias keskushyökkääjä oli loistava. Hänen tulonsa kakkosen keskelle käänsi kentällisen suunnan ja poisti pitkään jatkuneet puolustuspään ongelmat. Siinä sivussa Sikkinen iski 6+5=11 ja teholukeman +18. Ei välttämättä kehity pistelingoksi, mutta on puolustuspelaamisessa sarjan paras pelipaikallaan.

3. Justus Kainulainen, Oilers

Väkevä paluu parrasvaloihin pitkän polvivamman jälkeen. Kainulainen, 22, takoi runkosarjaan 35 maalia ja 52 pistettä. Pudotuspelien saldo oli 14 täysosumaa ja 18 pistettä. Mukaan mahtui kolme voittomaalia, joista kaksi jatkoajalla. Lukemat kuvastavat, että Kainulainen on edelleen A-luokan maalintekijä. Kaksinkamppailuissa myös vahva. Ei ehkä niinkään vääntäjänä, vaan ovelana mailankäyttäjänä. Pelasi kaksi viimeistä finaalia laidassa, joka on juniorivuosilta tutumpi paikka. Mielenkiintoista nähdä, mihin asemoituu ensi kaudella?

2. Tuomas Iiskola, Oilers

Oli kauden kynnyksellä hieman mysteerimies, sillä kaksi edelliskautta menivät Sveitsissä ja viimeinen Suomen kausi oli vaikea. Vastasi kuitenkin pelaamalla uransa ehkäpä parhaan kauden uudella pelipaikalla. Oilersin pelitapa sopi suoraviivaiselle hyökkääjälle, joka pääsi näyttämään vahvuuttaan kaksinkamppailuissa ja napsi tukun riistoja kakkostasosta. Liikkui myös aiempaa laajemmalla säteellä ja pääsi hyödyntämään avaustaitojaan ahkerasti. Summasi runkosarjaan 25+28=53, mikä oli Öljymiesten kovin noteeraus. Pudotuspeleihin lävähti 6+11=17.

1. Nico Salo, Classic

Runkosarjassa +61, pudotuspeleissä +38. Tarviiko enempää sanoa? Salon kokonaisvaltaisuutta on korostettu kyllästymiseen asti, mutta se tuli vielä enemmän esiin, kun hänet siirrettiin puolustajaksi kesken pudotuspelien. Säde, jolla Salo liikkui ei juuri pienentynyt. Uskomaton kyky pysyä pallossa ja edistää peliä pienessä tilassa ahdistettuna. Liike ja kyky käyttää sitä on lähes epäreilua tasoa.