Härmä suitsutti pelaajistoaan: ”Tästä ikäluokasta on iloa pitkäksi aikaa suomalaiselle salibandylle”

Pettynyt Suomi jäi MM-hopealle. Jarmo Härmä (takana vas.) kehui kuitenkin suojattejaan. Kuva: salibandy.fi

Pettynyt Suomi jäi MM-hopealle. Jarmo Härmä (takana vas.) kehui kuitenkin suojattejaan. Kuva: salibandy.fi

Suomi ja Tshekki kohtasivat sunnuntaina U19-ikäluokan miesten MM-kisojen finaalipelissä Brnossa. Tshekki oli lopulta etevämpi maalein 4-3 ja saavutti toisen perättäisen nuorten MM-kultansa.

Suomi sai peliin hienon alun, kun Alpo Laitila latasi Suomen johtoon vain neljän sekunnin pelin jälkeen. Avauserän jälkeen Suomi johti 2-0, mutta peli oli tasaista. Päätöserän viimeisen kympin alussa Tshekki nousi takaa 3-2-johtoon. Suomi tasoitti vielä, mutta Tshekki iski voittomaalin alle kaksi minuuttia ennen loppua. Ottelun kulusta voi lukea lisää täältä.

– Nopeasti päästiin johtoon tosiaan. Peli oli läpikulultaan sellainen ottelu mitä lähdettiin hakemaan. Siedettiin hyvin niitä jaksoja, jolloin Tshekki hallitsi pallollista peliä. Vähän oli silti varovaisuuttakin esityksessä. Tiukka ottelu oli ja pienestä kiinni, kuten ennakkoon tiedettiinkin. Yhdellä pompullakin voi olla merkitystä näin tasaisissa peleissä, Suomen päävalmentaja Jarmo Härmä summasi ottelua.

Finaaliin lähdettäessä nähtiin pieniä yllätyksiä, kun Suomen ketjuja oltiin muutettu varsinkin kahden kärkikentällisen osalta. Taustalla oli alkusarjan peleistä saatua tietoa, jolloin Suomi kaatoi Tshekin tasaisen kamppailun päätteeksi 6-4.

– Täytyy sanoa sen verran, että täällä sai pelata aika fyysistä peliä. Olin itse siinä virheellisessä käsityksessä, että täällä olisi ollut tarkempi linja. Meidän pelaajat olivat lähtökohtaisesti pienempiä ja taitavampia, Härmä aloitti.

– Tshekkiä vastaan oli voimassa tietyt lainalaisuudet, mitkä tulivat jo alkusarjassa tutuiksi. Joukkue oli hyvin fyysinen ja sen vuoksi otettiin ”match upit” ketjujen ja pelaajien osalta. Tshekki oli vahva vastus, ja vaikka lopputulokseen ei voi olla tyytyväinen, tämä oli meiltä kuitenkin mielestäni turnauksen paras peli.

Tshekki oli finaalissa kokonaiskuvan osalta parempi pallollinen osapuoli. Suomikin sai kyllä pallollisesti ajoittaista hallintaa aikaiseksi, mutta sellainen kuva pelistä jäi, että Tshekki oli röyhkeämpi osapuoli haastamaan ja hakeutumaan keskikaistan maalintekopaikoille.

– Kyllä siinä jotain perää taitaa olla. Tshekin pelaajat olivat fyysisiä ja isoja, mutta myös röyhkeitä ja suoraviivaisia kentällä. Kyllä meilläkin kuitenkin oli paikkoja ja oltaisiin voitu johtoa lisätä hyvin silloin kun vielä johdettiin. Oli hyviä poikittaissyöttöjä ja muita maalipaikkoja.

– Täytyy sekin sanoa, että Stefan Korhosta lukuunottamatta meillä oli rookie-valmennus MM-tasolla, mikä ehkä näkyi myös. Oli melko erilaista peliä kuin mitä pelattiin valmistavissa otteluissa U23-maajoukkuetta vastaan. Enemmän jouduttiin olemaan pallotta kuin mikä olisi optimi, Härmä kertoi.

Pelaajakehitys jatkuu

Jatkopeleissä Suomen puolustuspeli parani alkusarjan otteluista. Siihen oli selkeä syykin.

– 1,5 vuoteen tässä ei ole paljoa pelattu otteluita muita maita vastaan. Ennen pandemiaa pelasimme Sveitsiä ja Tshekkiä vastaan EFT:ssä ja silloin pelasimme korkealla karvauksella, mikä toimi. Silloin mätettiin aika hurjiakin lukemia taululle. Sitä elementtiä sovellettiin varsinkin alkusarjassa, mikä näkyi myös siinä, että omiin meni enemmän maaleja.

– Vastustajat ovat toki kehittyneet tässä pandemian aikana. Tshekki kuitenkin kaatui alkusarjassa rohkeammalla prässipelillä. Tässä pelissä otimme hiukan puolustavamman kannan ja pelasimme suomalaisittain perinteisempää peliä, Härmä arvioi.

Suomella oli kisoissa mukana varsinkin lahjakkaita hyökkäyspään pelaajia. Useampi pelaaja onnistui, mutta Classic-laituri Alpo Laitila erottui erityisesti edukseen turnauksessa. Laitila iski finaalissakin kaksi osumaa ja oli kisojen parhaimistoa, ellei paras pelaaja. Laitila valittiin ainoana suomalaisena kisojen tähdistöön.

Päävalmentaja ei lähtenyt nostamaan itse yksilöitä esille.

– No siellä oli toki joitain ilmiselviä pelaajia, jotka osaatte varmasti itsekin nostaa. En rupea sitä itse tekemään tässä finaalin jälkeen, KrP-luotsi toppuutteli.

– Uskon, että tästä ikäluokasta on iloa pitkäksi aikaa suomalaiselle salibandylle. Upea jengi ja ovat tehneet upeasti töitä yhdessä. Jos pitäisi veikata niin Suomesta saisi varmasti parhaan jengin kisojen ulkopuolelle jääneistä pelaajista. Oli miellyttävän vaikea tehtävä valita joukkue näin hyvistä pelaajista. Osa toki joutui jäämään pois loukkaantumisten ja muiden syiden vuoksi.

– Upea ikäluokka, josta löytyy pelitaitoa ja pelinäkemystä. Sen takia kulta olikin ainoa tavoite kisoihin lähdettäessä.

MM-projekti päättyi nyt lähes puoli vuotta normaalia myöhemmin, sillä pandemian vuoksi siirretyt kisat piti pelata keväällä 2021. Työ jatkuu MM-kisojen jälkeenkin.

– Parin kuukauden päästä on EFT jonne tulee mukaan vielä varsinkin 2003-ikäluokan pelaajia. Tätä pitää ajatella laajemmin kuin vain siten minkä värinen mitali kisoista tulee mukaan. Pelaajia pitää kehittää edelleen parhaan kyvyn mukaan yhteistyössä seurojen kanssa, jotta suomalainen salibandy kehittyy. Iso kiitos seuroille yhteistyöstä tämän projektin osalta, Härmä kiteytti.