Jari Kinnusen luotsaaman Nostalgiapalat-podcastin toinen kausi käynnistyy jaksolla lajin alkuhämäristä Suomessa.

23. päivä syyskuuta on salibandyn syntymäpäivä Suomessa, sillä silloin Salibandyliiton perustamisasiakirjat toimitettiin Yhdistysrekisteriin. Vasta tuon päivän jälkeen salibandya alettiin pelaamaan Suomessa.

Sählyn juuret ulottuvat toki pidemmälle historiaan. Nostalgiapalojen ensimmäinen tuotantokausi aloitettiin paluulla 35 vuoden taakse ja muisteltiin, kuinka salibandy rantautui Suomeen. Tässä nostalgiapalojen toisen tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa aikakone vie meidät vielä kauemmaksi, liki 50 vuoden takaiseen aikaan, jolloin salibandysta ei ollut tietoakaan.

Vuonna 1974 alettiin pelaamaan sisäjääpalloa, tai sähläpalloa tai sählistä, joka sittemmin muuntui terminä sählyksi. Noita sählyn varhaisen aamuhämärän touhuja on muistelemassa Raimo Sarkama ja Jukka Korhonen, jotka toimivat Helsingin yliopiston liikuntatoimiston päällikköinä 1960, -70 ja -80 -luvuilla. Studioisäntänä toimii museoukko Jari Kinnunen.

Jakso 20 sisältää:

00:00:00 – 00:49:42 Kuinka sähly rantautui Suomeen Raimo Sarkama ja Jukka Korhonen

– Vuonna 1974 oli onneton talvi Helsingissä
– Sähläpallosarja kaukalopallon tilalle
– Sisäjääpallo, sisäbandy, sähläpallo, sählis
– ”Jotkut siellä kolhivat otsaansakin”
– ”Koko juttu oli sellaista sähläämistä”
– ”Vakoiltiin Ruotsissa vasenkätisten touhuja”
– ”Tämähän on vekkulia peliä”
– ”Siskon sukkahousut vedettiin mailan lapaan”
– Sählysukupolvella oli kanttia olla erimieltä
– Sählysukupolveen liitetään juppiaika, pinnallinen irottelu ja syvällinen teoretisointi
– ”Sähly ei erotellut hyviä ja huonoja pelaajia”
– ”Sisäjääpallosarjoja ei tarvita”
– ”Innokkaimmat sählääjät siirtyy salibandyyn”
– Vuonna 1974 ei voinut kuvitellakaan millainen kansanliike sähläpallosta syntyy
– ”Ei ole salibandy nykyään pelkkää kohellusta”
– Tunnetteko ketään salibandypelaajia nimellä?