Himoittu pudotuspelipaikka aukesi viime keväänä Lahdessa. Tulevalla kaudella kahdeksan joukkoon venyminen on jälleen kovan työn takana. LASB avaa kautensa sunnuntaina 19.9. SPV:n vieraana Seinäjoella.
Lähtökohdat:
Lahtelaisseura ylsi viime keväänä ensimmäistä kertaa pudotuspeleihin loistavan syyskauden siivittämänä. Kevät oli takkuisempi ja pudotuspelipaikka irtosi lopulta samalla 38 pisteen potilla, jolla LASB jäi vuotta aiemmin yhdeksänneksi. Puolivälierissä sitkeästi bussittanut ryhmä raapi yhden voiton Classicilta, mutta ei mahtanut mitään ylivoimaiselle vastustajalle.
Pudotuspelipaikka oli hieno palkinto vuosien linjakkaasta työstä. Kuvaavaa olikin, että palkinto tuli tälläkin kaudella päävalmentajana jatkavan Kalle Tyrkkään alaisuudessa. Tyrkäs oli mukana jo kyläseuran divariaikoina.
LASB on tiivis ja hyvin organisoitu joukkue, jonka kulmakivi on laadukas puolustuspeli. Se ei kuitenkaan tarkoita, että LASB pelkästään vetäytyisi ja kyykkisi omassa päässä. Senkin oranssipaidat toki osaavat. Olennainen osa puolustuspelaamista on pallolla puolustaminen.
LASBin pelaamista voisikin luonnehtia huippuunsa viritetyksi altavastaajasalibandyksi. Palloa kontrolloidessaan joukkue pitää maalipaikat vähäisinä molemmissa päissä kenttää ja kasvattaa näin ollen pistemahdollisuuksiaan materiaaliltaan kovempia ryhmiä vastaan. Sen peleissä verkko heiluikin yhteensä 260 kertaa, eli tasan 10 kertaa ottelussa. Lukema oli sarjan selvästi pienin.
Seuraavana askeleena on kehittää pallollista peliä tuottavammaksi. LASB kyllä pystyy rakentamaan maalipaikkoja myös organisoidusta hyökkäyspelistä. Yleensä se kierrättää pallon vasempaan laitaan, josta pelivälinettä pyritään jakamaan maalipaikalle taskuun. Vaikka rakenteita löytyy, hyökkäysalueen hyökkäyspeliä leimaa edelleen riskittömyys. Vankka pelillinen identiteetti antaa hyvät eväät kehittyä. Nyt pitäisi kuitenkin uskaltaa ottaa myös hallittuja riskejä.
Kokoonpano:
LASBin siirtoikkuna oli kaksijakoinen. Se menetti huippupuolustaja Miska Mäkisen ja kapteeni Tuure Ailion kärkiseuroihin. Luotettavana oman pään luutana toimineen Patrik Laitisen lähtö kirpaisee myös. Joukkueen kriittisin palanen, joukkueelle voittosaumat jokaisessa pelissä huipputorjunnoillaan tarjoava Santtu Pohjonen kuitenkin jäi.
Tulijapuolella ei ole Mäkisen tai Ailion mitat täyttäviä pelaajia, mutta kapeaan ryhmään tuli lisää syvyyttä. Steelers-kaksikko Niko Einiö ja Daniel Megyaszai tuovat ratkaisuvoimaa. Josbasta hankittu nuorten maajoukkuepelaaja Tatu Havula sopii peliälykkäänä sentterinä LASBin pelitapaan. Janne Jaanus tuo leveyttä hyökkäykseen, nuoret Jimi Ahonen ja Juuso Varjokumpu puolustukseen.
41 pinnaa viime kaudella summanneen Perttu Koljosen johtama hyökkäys onkin viime kautta leveämpi. Puolustus sen sijaan on selvästi heikompi. Mäkisen lähdön myötä puolustuksen pallollinen osaaminen jäi todella rajalliseksi. Toisaalta LASB on onnistunut korjaamaan tätä ongelmaa aiemminkin selkeillä pallollisen pelin rakenteilla.
LASBin rosteri onkin kiinnostavassa tilanteessa. Joukkue on uudistunut aiempina vuosina hyvin maltillisesti. Nyt pelaavaan kokoonpanoon tuli kentällisen verran uusia pelaajia, joiden sisäänajaminen tarkasti organisoituun pelitapaan saattaa ottaa aikansa.
Kiinnostava pelaaja: Niko Einiö
Einiö oli kovassa iskussa palattuaan Sveitsistä Steelersiin kesken viime kauden. 12 runkosarjapeliin syntyi yhtä monta maalia. Kahdeksaan playout- ja putoamiskarsintaotteluun sähäkkä laituri latoi 15 maalia. LASBille Einiö on loistava vahvistus, sillä hän tuo juuri sitä, mitä lahtelaiset kaipaavat: maalintekokykyä. Myös kätisyytensä (right) puolesta Einiö tuo uuden ulottuvuuden left-painotteiseen LASBiin.
Tähtipelaaja: Perttu Koljonen
Nouseva tähti: Tatu Havula
Päävalmentaja: Kalle Tyrkäs
—
Julkaisemme kausiennakoita yksi kerrallaan ennen kauden alkua ja lopuksi julkaisemme vielä joukkuerankingin perusteluineen.