U19-naisten yli kolme vuotta kestänyt kisaprojekti huipentui unelmien täyttymykseen: ”Tulevaisuuttakin ajatellen tämä oli tärkeä mestaruus”

Elli Kylmäluoma kipparoi Suomen U19-naiset maailmanmestariksi. Kuva: Per Wiklund/IFF

Suomen alle 19-vuotiaat salibandynaiset juhlivat ikäluokan MM-kultaa eilen Ruotsin Uppsalassa. Pääkallo haastatteli kultajoukkueen kapteenia Elli Kylmäluomaa ja 5–4-voittomaalin jatkoajalla iskenyttä Suvi Hämäläistä.

Suomen voitonjuhlat sujuivat rauhallisissa merkeissä, Kylmäluoma ja Hämäläinen kertovat. Maailmanmestarit söivät illalla keskimääräistä pelireissuruokailua fiinimmin, jonka jälkeen joukkue siirtyi muistelemaan yhteistä kultajuhliin huipentunutta matkaa.

– Pidettiin puheita ja katseltiin vähän kuvia, mitä matkan varrella on tapahtunut. Yhdessä olemista joukkueen kanssa, Hämäläinen kuvailee.

Vaikka itse kisat kestivät keskiviikosta sunnuntaihin, Suomen joukkueen valmistautuminen h-hetkeen venyi lopulta yli kolmen vuoden mittaiseksi.

– Olihan se pitkä projekti ja välillä meinasi iskeä epätoivo, että eikö ikinä päästä tositoimiin, kapteeni Kylmäluoma kuvailee pitkittynyttä, mutta onnellisesti päättynyttä projektia.

– Siistit kolme vuotta on kuitenkin ollut. Meillä oli tosi hyvä porukka kasassa ja kova luotto siihen, että mahdollisuus voittaa mestaruus on olemassa. Nyt kaikkien unelma sitten kävi toteen.

Raastava finaali

Suomen ja Ruotsin välinen finaali eteni tasaisissa merkeissä. Suomi meni neljä kertaa johtoon, mutta Ruotsi tuli jokaisella kerralla tasoihin. Ottelun avauserässä keltapaitainen emäntäjoukkue oli kuitenkin niskan päällä, vaikka erätauolle mentiin 1–1-tasalukemissa.

– Eka erässä taisi jännittää aika paljon, eikä pelattu yhtään meidän omaa liikkuvaa peliä. Puhuttiin erätauolla, että nyt on paikka näyttää mitä osataan, eikä voida vaan mennä katselemaan kentälle. Pantiin jalkaa ja palloa liikkelle, ja päästiin sitä kautta taas peliin mukaan, Kylmäluoma ruoti Suomen ryhtiliikettä.

Toinen ja kolmas erä olivat tasaista vääntöä, mutta jatkoajalla Suomi oli selvästi hallitsevampi osapuoli. Suomen voittomaali näytti roikkuvan ilmassa Hämäläisen ja Ulla Valtolan oltua lähellä maalintekoa.

– Aika kova luotto oli siihen, että saadaan maali tehtyä. Meillä oli kuitenkin ollut hyvät paikat, niin vähän jännitti, että kaveri heittää jonkun roikun ja se menee, Hämäläinen muistelee.

Lopulta Suomen sankariksi nousi Hämäläinen ottelun kolmannellaan. Suoraan syötöstä lähtenyt laukaus painui etutolpan juuresta verkon perukoille ajassa 66.30.

– Olihan se uskomatonta. Ei sitä vieläkään tajua. En oikein muista sitä hetkeä, Hämäläinen kommentoi kultaista maaliaan.

Tietynlaisen lisämausteen finaaliin toi sekin, että Uppsalan IFU Arenan lehtereillä oli yleisöä. Suomen U19-naisten pelaajat olivat pelanneet viimeksi yleisön edessä viime vuoden puolella.

– Vaikka yleisöä ei paljoa ollut, heti tuntui, että katsojia oli ja meteliäkin kuului. Kun peli oli vielä Ruotsissa, niin kovin moni ei meitä kannustanut ja voitto tuntui sitäkin makeammalta, Kylmäluoma totesi.

MVP

18-vuotiaan Hämäläisen kisoja on vaikea luonnehtia muulla sanalla kuin täysosuma. Tänä kesänä Classiciin siirtynyt hyökkääjä summasi turnauksessa tehot 13+1=14 voittaen sekä piste- että maalipörssin. Pistetehtailun arvoa ei varsinaisesti vähennä se tosiasia, että vuonna 2003 syntynyt Hämäläinen oli kaksi vuotta nuorempi kuin turnauksen vanhimmat pelaajat.

– En ole hirveästi henkilökohtaisia juttuja miettinyt. Tämä meidän joukkueen yhteinen voitto oli isompi juttu. En ole ajatellut pörssejä oikeastaan ollenkaan.

Hämäläinen arvostettiin kisojen tähdistökentälliseen. Jos turnauksessa olisi palkittu arvokkain pelaaja, olisi tunnustus mennyt kaiken järjen mukaan juuri Hämäläiselle. Laituri latoi hattutemput niin Ruotsin verkkoon finaalissa kuin Tšekin rysään välierissä.

– Paine ei vaikuttanut. Ihan omalla tasolla pystyin pelaamaan lauantaina ja sunnuntaina, Hämäläinen ruoti.

Suvi Hämäläinen kruunasi huiman MM-turnauksensa finaalin voittomaaliin. Kuva: Per Wiklund/IFF

Kohti valoisaa tulevaisuutta?

MM-kulta oli Suomelle sen historian toinen kyseisessä ikäluokassa. Edellistä Suomi juhli keväällä 2012.

Maailmanmestaruuden voi nähdä merkittävänä asiana koko suomalaiselle naissalibandylle, sillä viime vuosina on riittänyt puhetta sen nykytilasta. F-liiga on heikentynyt huippupelaajien siirryttyä ulkomaille. Myös naisten maajoukkue on ollut tietynlaisessa välitilassa vuoden 2017 MM-kisojen jälkeisen mittavan sukupolvenvaihdoksen jälkeen.

– Onhan se tietysti iso juttu, kun kovin montaa maailmanmestaruutta ei ole naisten puolelle tullut. Siinä mielessä tämä oli tärkeä mestaruus koko naissalibandylle, Kylmäluoma pohti ja jatkoi.

– Tässä joukkueessa on myös paljon hyviä pelaajia tuleviksi vuosiksi naisten maajoukkueeseen, joten tulevaisuuttakin ajatellen tämä oli tärkeä mestaruus, kapteeni päätti.