Maarianhaminasta Neuchâteliin – näin naisten MM-kisoissa on pelattu historian saatossa

Tiia Ukkonen ja maalivahti Jonna Mäkelä pelasivat urallaan kuusi MM-turnausta. Kuva vuoden 2011 MM-kisoista. Ukkonen on nykyisin Suomen joukkueenjohtaja. Arkistokuva: Salibandy.fi

Tiia Ukkonen ja maalivahti Jonna Mäkelä pelasivat urallaan kuusi MM-turnausta. Kuva vuoden 2011 MM-kisoista. Ukkonen on nykyisin Suomen joukkueenjohtaja. Arkistokuva: Salibandy.fi

Lauantaina 27.11. Uppsalassa alkava salibandyn naisten MM-turnaus on historian 13. kerta, kun naisten maailmanmestaruus ratkaistaan.

Tämä on kolmas naisten MM-turnaus, joka pelataan Ruotsissa. Aiemmat kisat on pelattu 1999 Borlängessä ja 2009 Västeråsissa. Näistä ensin mainittu toi myös Suomen naisille historian ensimmäisen maailmanmestaruuden. Suomi toisti kultaisen tempun kahta vuotta myöhemmin Latviassa – ja sen jälkeen MM-kultaa ei Suomeen olekaan tullut.

20 vuoden kullattomana aikana Suomi on ollut kuusi kertaa loppuottelussa, mutta hävinnyt joka kerta – välillä hyvinkin kitkerästi, kuten vuoden 2015 kotikisoissa Tampereella.

Suomessa on pelattu kahdet kisat. Ennen Tamperetta pelattiin Ahvenanmaalla 1997 historian ensimmäinen MM-turnaus.

Viime vuosina naisten salibandymaailman kärkinelikoksi on muodostunut sama kuin miehissäkin, sillä kuusissa viimeisimmissä MM-kisoissa välierissä ovat olleet Ruotsi, Suomi, Sveitsi ja Tshekki.

Sveitsi on menestynyt hyvin: se on ollut kaikkiaan viisi kertaa finaalissa, joista yhden se on voittanut: 2005 Singaporessa, jolloin hopealle jäi Suomi.

Tähän nähden erikoinen yksityiskohta on se, että alkuaikojen kisoissa menestyneellä Norjalla on toistaiseksi enemmän MM-mitaleja kuin Tshekillä, jolla on ainoastaan yksi pronssi.

Tässä tilanteessa Suomi on ollut historian aikana seitsemän kertaa: hopeat kaulassa naisten MM-finaalin jälkeen. Kuva vuodelta 2013. Arkistokuva: Ville Vuorinen

Mitalitaulukko (yhteensä; kultaa-hopeaa-pronssia):

Ruotsi 12; 9-1-2
Suomi 12; 2-7-3
Sveitsi 9; 1-4-4
Norja 2; 0-0-2
Tshekki 1; 0-0-1

Naisten MM-kisat kautta aikain:

2019: Neuchâtel, Sveitsi

1. Ruotsi, 2. Sveitsi, 3. Suomi, 4. Tshekki
Loppuottelu: Ruotsi-Sveitsi 3-2 ja.

2017: Bratislava, Slovakia

1. Ruotsi, 2. Suomi, 3. Sveitsi, 4. Tshekki
Loppuottelu: Ruotsi-Suomi 6-5 rl.

2015: Tampere, Suomi

1. Ruotsi, 2. Suomi, 3. Sveitsi, 4. Tshekki
Loppuottelu: Ruotsi-Suomi 5-4 rl.

2013: Ostrava, Tshekki

1. Ruotsi, 2. Suomi, 3. Sveitsi, 4. Tshekki
Loppuottelu: Ruotsi-Suomi 5-1

2011: Sankt Gallen, Sveitsi

1. Ruotsi, 2. Suomi, 3. Tshekki, 4. Sveitsi
Loppuottelu: Ruotsi-Suomi 4-2

2009: Västerås, Ruotsi

1. Ruotsi, 2. Sveitsi, 3. Suomi, 4. Tshekki
Loppuottelu: Ruotsi-Sveitsi 6-2

2007: Frederikshavn, Tanska

1. Ruotsi, 2. Suomi, 3. Sveitsi, 4. Latvia
Loppuottelu: Ruotsi-Suomi 7-3

2005: Singapore

1. Sveitsi, 2. Suomi, 3. Ruotsi, 4. Norja
Loppuottelu: Sveitsi-Suomi 4-3

2003: Bern, Sveitsi

1. Ruotsi, 2. Sveitsi, 3. Suomi, 4. Norja
Loppuottelu: Ruotsi-Sveitsi 8-1

2001: Riika, Latvia

1. Suomi, 2. Ruotsi, 3. Norja, 4. Sveitsi
Loppuottelu: Suomi-Ruotsi 2-0

1999: Borlänge, Ruotsi

1. Suomi, 2. Sveitsi, 3. Ruotsi, 4. Norja
Loppuottelu: Suomi-Sveitsi 3-1

1997: Maarianhamina, Suomi

1. Ruotsi, 2. Suomi, 3. Norja, 4. Sveitsi
Loppuottelu: Ruotsi-Suomi 4-2