Salibandyn MM-kisoja voi katsoa monisyisenä näyteikkunana lajille. Suomen Salibandyliitto on organisaationa valmiimpi kuin 11 vuotta sitten hyödyntämään sen mahdollisuuksia.

Vaikka kisoissa tietenkin pyritään tuomaan lajin positiivisia puolia esiin myös lajin ulkopuoliselle yleisölle niin suomalaisella salibandylla on muutamia tärkeitä kysymyksiä joihin MM-kisoissa saattaa piillä ainakin jonkin verran apua. Näissä lajivaikuttajien pitää olla aktiivisia.

Kaikkihan tietysti lähtee siitä, että kisat onnistuvat siinä määrin, että peleissä on yleisöä ja kisat eivät menisi vaikean koronatilanteen vuoksi tappiollisiksi taloudellisesti ja imagollisesti. Koronan aiheuttama lisävuosi järjestelyihin on varmistanut, että suuria voittoja kisoilla ei tehdä ja siksi voi jonkinlaisena voittona jo pitää sitäkin, että kisat ylipäänsä pelataan.

En usko siihen, että kisat räjäyttävät pankkia kotimaisen liigan suosiossa, vaikka pienikin hype oikein käytettynä voi tuoda hetkittäistä nostetta liigalle. Pitkällä tähtäimellä on kyse päivittäisestä työstä, jota joudutaan tekemään enemmänkin paikallisella tasolla kuin kansallisella näyttämöllä. Täten 2010 vuoden menestyskisojen jälkeenkään ei nähty mitään isompaa nostetta kotimaisilla kentillä.

Asia missä salibandy on jokseenkin epäonnistunut, on yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja oman arvon korostaminen merkittävänä kansallisena lajina. Tämä näkyy edelleen esimerkiksi puuttellisina olosuhteina pitkin Suomea. Erityisen heikko tilanne on Helsingissä huippusalibandyn osalta, ja olisi paikallaan myös muistuttaa päättäjiä siitä, että Helsingissä ei ole kunnollisia tiloja huippusalibandyn pelaamiseen, vaikka kisat nyt Helsingissä pelataankin.

En väitä, että olisi helppoa nostaa esille näitä kysymyksiä varsinkaan julkisesti, mutta kabineteissa, katkarapukatsomoissa ja muissa vaikutusmahdollisuuksia sisältävissä tilaisuuksissa pitäisi olla nyt MM-vireessä. MM-kisat ovat nimittäin lajivaikuttajille siitä harvinainen tilaisuus, että niissä on paikan päällä varmasti yhteiskunnan eri kerrostumia poliitikoista muihin merkkihenkilöihin asti.

Ei se julkinenkaan nostatus ole huono asia. Salibandy voi olla iso olemalla edelleen pieni joissain asioissa.