Pääkirjoitus: Rokotteet ja liikunta suojaavat ihmiskuntaa – toisen suhteen päättäjien pitäisi olla tarkempana

Koronasta huolimatta salibandyssa pystyttiin järjestämään esimerkiksi perinteinen Espoon jäähallipeli tuhansien katsojien edessä. Kuvituskuva: Juhani Järvenpää

Koronasta huolimatta ja koronapassin avulla salibandyssa pystyttiin järjestämään esimerkiksi perinteinen Espoon jäähallipeli tuhansien katsojien edessä. Kuvituskuva: Juhani Järvenpää

Elämme koronaviruspandemian aaltoa x ja niitä on mahdollisesti edessä vielä määrä y. Jos vielä maaliskuussa 2020 koimme pandemian jokseenkin yhdistävänä tragediana niin joulukuussa 2021 yhteishenki ei ole samaa luokkaa.

Eikä se ole sinällään mikään ihme. Pandemia on koskettanut ihmisiä eri tavoin. Itse tauti todennäköisemmin välillisesti, mutta tietysti myös ihan suoraan niitä jotka ovat taudin jossain muodossa kokeneet tai joiden läheiset ovat sen kokeneet.

Rajoitukset ovat pääosin olleet järkeviä ja kannattavia. On päätöksissä ollut valuvikojakin, enkä nyt lähde jokaista rajoitusta, hallituksen linjausta ja aluehallintoviraston päätöstä arvioimaan erikseen, sillä todennäköisesti ”virheet” ovat pieniä isossa kuvassa, jos ja kun sitä jonain päivänä pääsee tarkastelemaan.

Silti niitä kuuluu myös kyseenalaistaa. Eihän se normaalia ole, että perusoikeuksia rajoitetaan. Enkä ihmettele jos joku kokee ne rajummin epäoikeudenmukaisiksi. On ihan selvää, että osalle rajoitukset ovat osuneet rajummin omaan nilkkaan kuin toisille. Silloin myös kritiikkiä pitää pystyä ymmärtämään, jos se on perustellisti esitettyä.

On täysin eri asia lähteä puhumaan pelkästä flunssasta ja kieltää vaarallisuus täysin. Tauti ei ole kovin (juuri ollenkaan) tappava alle 60-vuotiaille, mutta esimerkiksi keuhkovauriot ovat aivan erilaisia kuin normaalissa flunssassa. Myös pitkäaikaiset vaikutukset ovat vaikeampia kuin normaalissa flunssassa.

Nopeasti tuotantoon saadut koronavirusrokotteet olivat hieno osoitus siitä, että tiede ja ihminen ovat kehittyneet todella pitkälle 2020-luvulle tultaessa. Rokotteen tehon ja koko taudin kieltäjät taasen kertovat omalta osaltaan siitä, että aina löytyy niitä joiden mielestä maapallo on litteä, vaikka todisteet viittaisivat täysin toisaalle. Muiden rokottamattomien motiiveista on vaikeampi sanoa, mutta ne varmasti vaihtelevat välinpitämättömyydestä esivaltaan kohdistuvaan luottamuspulaan asti. Osalla on tietysti ihan lääketieteellinen perustekin siihen, että ei rokottaudu, mutta tässä voidaan puhua hyvin pienestä vähemmistöstä.

Eri asia on se kuinka tahallaan kukin on mitäkin mieltä. Opportunisteja ja hädästä hyötyä hakevia riittää aina. Kannustan salibandyn parissa toimivia ottamaan rokotteet, eikä kannata uskoa rokotekriittistä propagandaa. Kyse ei ole vain sinusta, sillä rokotteen myötä suojaat myös muita ihmisiä.

Koronavirusrokotetta on tutkittu tarpeeksi paljon ja rokotetta kritisoivien pirtaan tieteeseen uskominen vaikuttaisi olevan erittäin vähäistä. Ymmärrän kritiikin lyhyestä kehitysajasta, mutta siinä ei taasen osata ottaa sitä huomioon, että koskaan aiemmin kilpailu rokotteen kehittämiseksi ei ole ollut yhtä kovaa kuin korona-aikana.

Jos kaikki Fimealle tehdyt ilmoitukset, joissa Suomessa ilmoitettiin kuoleman johtuneen rokotuksesta (139) olisivatkin totta niin Suomessa yli 9 miljoonasta annetusta rokotuksesta olisi kuolemaan johtanut 0,002 %. En vähättele 139 kuolemaa, mutta todellisuudessa rokotuskuolemia on todettu kaksi kappaletta. Oma syynsä on sikainfluenssarokotteella, joka aiheutti osalle haittavaikutuksena muun muassa narkolepsiaa, mutta misinformaatiosta saamme kiittää erityisesti kaiken maailman öykkäreitä ja paskanlevittäjiä.

Rokotteet ja lääketiede ylipäänsä ovat säästäneet ihmiset massakuolemalta ja kurjuudelta 1900-luvulta lähtien. Se taas on mahdollistanut laajan yhteiskunnallisen kehityksen ja jopa sen että Marko200048858-nimimerkki voi spämmätä 300 viestiä tunnissa siitä kuinka rokotteet tappavat ihmiskunnan. Mitään salaliittoa ei valitettavasti ole.

Rokotteiden myötä otettiin käyttöön koronapassi, joka omalta osaltaan mahdollisti kohtuullisen normaalin elämän lyhyen ajan sisällä. Koronapassin käyttöönotto kuitenkin myöhästyi liiaksi. Se oli toisekseen liian löysä käytäntö, eikä siinä kannustettu tarpeeksi paljon rokotteen ottamiseen. Joka tapauksessa se on nyt hyllyllä, mikä on mielestäni harmillista, ja se pitäisi saada mahdollisimman nopeasti takaisin käyttöön. Nyt se ei ole käytössä ja se vaikuttaa yleisötapahtumiin. Lisätietoja salibandyrajoituksista täällä.

Syynä on pitkälti Omikron-virusmuunnos, joka on juonenkäänteenä osoitus siitä, että pandemia ei tule talttumaan hetkessä. Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että muunnos ei ole yhtä vaarallinen kuin aiemmin, mutta tarttuvampi kyllä. Tämä taasen aiheuttaa lisävaivaa jo aiemmin rokottamattomien vuoksi kuormitetulle terveydenhuollon kantokyvylle.

Osin uudet virunmuunnokset kertovat myös maailman eriarvoisuudesta. Rokotteita ei ole tarjolla jokaisessa maassa niin paljon kuin olisi suotavaa. Meillä rikkaissa länsimaissa on todella varaa valita miten teemme asian suhteen, ja osa käyttää sen oikeuden huonommin kuin toiset. Rokottamattomuus tarjoaa virukselle myös sauman kehittää uusia variantteja.

Miksi tässä kirjoituksessa otetaan kantaa rokotteisiin? Siksi, että niiden avulla voidaan päästä urheilumaailmassakin takaisin normaalin ajan kuluessa. En usko, että jyrkän rokotevastaisen kannan ottaneille on enää tehtävissä mitään. Sen sijaan on aina hyvä jos joku kääntää päänsä rokotemyönteiseksi, oli syy mikä hyvänsä. Tällaisten verkkokirjoitusten voimaan en laita paljoa uskoa saati toivoa.

Sitten vielä päättäjiin. Siinä missä rokotteen ottaminen on yksilön kannalta järkevää, olisi päättäjäpuolella jo pikku hiljaa hyvä huomioida sitäkin minkälaiset vaikutukset kaikenlaisilla massasuluilla on ihmisten fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin.

Koronan ja aika monien muidenkin tautien vaarallisuuteen vaikuttaa myös yksilöiden fyysinen kunto. Tällöin vanhemmat ihmiset ovat luonnollisen fyysisen kehityksen myötä riskaabelimmassa asemassa, mutta ongelmia tulee myös nuoremmille ihmisille jos fyysinen kunto rapautuu ja elintasosairaudet jylläävät. Tällöin ei tarvita koronaakaan ihmiskuntaa harventamaan.

Poliittisesti on siis lyhytnäköistä kurittaa urheilua ja liikuntaa, mitä on kuitenkin nähty korona-aikana ihan riittämiin. On ymmärrettävää, että joukkueurheilussa on omat riskinsä, mutta ainakin tähän asti suomalaisessa joukkueurheilussa on suhtauduttu asiaan erittäin vakavasti, eikä joukkueurheilua voi syyttää leväperäisyydestä.

Pitkällä aikavälillä muutaman vuoden sulut tai tässä tapauksessa on/off-sulkutilat pudottavat monia pois urheilun ja liikunnan parista. Sen vuoksi urheilun ja liikunnan sulkujen suhteen pitäisi olla erittäin tarkkana. Terveydelliset vaikutukset voivat olla erittäin kauaskantoisia, ja aiheuttaa jopa pandemiaa suurempia ongelmia. Tämä koskee varsinkin nuoria.

Katson tietysti tätä nyt vain yhdestä kulmasta ja olkoon kritiikki sen suhteen aiheellista, mutta esimerkiksi salibandy ja monet muut joukkuelajit koskettavat satojatuhansia ihmisiä. Niiden kansanterveydelliset vaikutukset ovat isoja isossa kuvassa ja pitkällä tähtäimellä. Siinä missä tietysti kaiken muunkin liikunnan vaikutus on merkittävää.

Melkein kahden vuoden erinäisten poikkeustilojen jälkeen ollaan seuraavassa tilanteessa: meillä on nyt käsissä koronakriisi, mutta pitkällä tähtäimellä käsillä on pian myös psyykkisten ja fyysisten ongelmien kriisit, jollei päästä jonkinlaiseen tasapainoon sulkutilojen osalta. Tällöin se paljon puhuttu terveydenhuollon kantokyky on myös jälleen koetuksella.

Rokotteiden teho ei ole käsinkosketeltavaa, eikä heti helposti konkreettisesti nähtävää. Siksi on tärkeää myös luottaa tutkittuun tietoon. Liikunnan vaikutus ei välttämättä näy suoraan ja heti, mutta varsinkin kauaskantoisiin vaikutuksiin pitäisi olla samankaltaista luottoa.

Tämänkin vuoksi yksilön kannattaa ottaa rokotteet, ja poliitikoilla on syytä olla rohkeutta kannustaa niiden käyttöön antamalla rokotetuille mahdollisuus normaalimpaan elämään.