HS: Korona on iskenyt salibandyyn lajeista pahimmin – ”Motivaatio hiipuu, jos toiminta toistuvasti loppuu kesken kaiken”

Salibandyn pelaajapassien määrä putosi vuosien 2019-2021 aikana noin 55 tuhannesta noin 47 tuhanteen. Kuva: Esa Jokinen

Salibandyn pelaajapassien määrä putosi vuosien 2019-2021 välillä noin 55 tuhannesta noin 47 tuhanteen. Kuva: Esa Jokinen

Salibandy on kärsinyt urheilulajeista eniten korona-aikana Suomessa, kun verrataan jalkapalloon, jääkiekkoon, koripalloon, voimisteluun ja lentopalloon. Asia käy ilmi Helsingin Sanomien tekemästä selvityksestä.

Salibandyliiton pelaajapassien määrästä on hävinnyt kahdessa vuodessa 8 000. Se tarkoittaa, että lisenssin lunastaneiden harrastajien määrä on supistunut 15 prosentilla koronaepidemiaa edeltävästä ajasta.

– Se on tuhannen taalan kysymys, miksi meihin on osunut niin pahasti, Salibandyliiton toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta aprikoi Helsingin Sanomille.

Toiminnanjohtajan mukaan suurin pudotus on osunut harrastepuoleen sekä lapsissa että aikuisissa.

– He ovat niitä, jotka pelaavat liikunnan ilosta. Voi olla, että osa on siirtynyt harrastamaan tavalla, joka ei näy pelipassien määrissä. Salibandya voi pelata ilman pelipassin lunastamista, mikä on sekin hyvä asia. Pääasia, että liikutaan, hän toteaa HS:lle.

Ilmivalta muistuttaa Helsingin Sanomissa, että salibandyn orgaaninen kasvu taittui jo ennen koronaa, vuonna 2018. Hän arvioi, että sillä voi olla jotain tekemistä myös pandemia-aikana tapahtuneen harrastajakadon kanssa.

Pekka Ilmivalta oli keskiviikkona myös Radio Keskisuomalaisen vieraana puhumassa muun muassa lasten ja nuorten liikkumisesta, salibandyn vapaaehtoistyöstä ja liikkumattomuuden vaikutuksista tulevaisuudessa.

EräViikingeistä lähtenyt joka neljäs

Helsingin Sanomien jutussa kerrotaan myös, että Suomen suurimman salibandyseuran EräViikinkien harrastajamäärä on huvennut neljänneksellä: noin 2000:sta noin 1500:aan.

– Meillä on kahtena perättäisenä kautena keskeytynyt kilpailukausi, ja lasten ja nuorten motivaatio harrastaa lajia hiipuu, jos toiminta toistuvasti loppuu kesken kaiken, EräViikinkien toiminnanjohtaja Jari Oksanen sanoi HS:lle.

Muissa Helsingin Sanomien vertailussa mukana olleissa lajeissa jäsenmäärät olivat lähteneet taas nousemaan tai harrastajakato oli pysähtynyt.

Palloliiton eli jalkapallon ja futsalin rekisteröityneiden harrastajien määrä kasvoi vuonna 2021 noin 14 000:lla verrattuna vuoteen 2020. Koripallon harrastajamäärä kasvoi viime vuonna 1 800:lla.

Jääkiekossa, voimistelussa ja lentopallossa harrastajakato pieneni tai pysähtyi.