Juniorit

Miksi Salibandyliitto julkaisi kannanottonsa vasta maanantaina? ”En näe, että oltaisiin epäonnistuttu”

11.01.
2022
Juniorit

Toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta kertoi Pääkallolle Salibandyliiton kannanotoista. Kuva: Mika Hilska

Toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta kommentoi Pääkallolle Salibandyliiton rajoitustoimiin liittyviä kannanottoja ja niiden ajoituksia.

Hallituksen koronaministeriryhmä kertoi uusista tiukoista rajoituksista perjantai-iltana. Ne sulkevat muun muassa sisäliikuntapaikat ja laittavat lasten harrastamisen tauolle. Lopulliset päätökset rajoituksista tekevät aluehallintoviranomaiset.

Isku on valtava koko suomalaiselle liikunnalle, myös tuhansia lapsia ja nuoria liikuttavalle salibandylle.

Lajiliitoista muun muassa Palloliitto, Jääkiekkoliitto ja Lentopalloliitto julkaisivat omat lasten ja nuorten harrastamiseen liittyviä rajoituksia vastustaneet kannanottonsa viikonloppuna. Salibandyliiton kannanotto tuli vasta maanantai-iltana.

Suomen Olympiakomitea julkaisi oman kannanottonsa – jossa myös Salibandyliitto oli mukana – maanantai-iltapäivänä.

Salibandyliiton toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta valottaa Pääkallolle, että viikonloppuna pelattu Suomen Cupin finaalitapahtuma vaikutti liiton reagointiin.

– Ajateltiin, että oma kanta tulee paremmin esille, kun se ei tule samaan aikaan muun salibandyviestin kanssa. Meillä oli iloista salibandysanomaa, jonka yhteydessä päästiin näistäkin asioista laukomaan. Ei niinkään omista aloitteista, mutta kysyttäessä, Ilmivalta selventää.

Toiminnanjohtaja kritisoi rajoitustoimia muun muassa Ylen lauantai-iltana näyttämän miesten finaalin erätaukostudiossa.

Ilmivalta lisää, että kannanottojen ajoituksissa pohdittiin myös viestin tavoittavuutta. Olympiakomitean kannanoton tiedettiin tulevan ulos viikonlopun jälkeen.

– Muut liitot tulivat lauantaina tietyllä viestillä ulos, joka on kaikkien intressi. Kaikki olisi ollut samaa viestiä. Nyt Salibandyliitto sai ääntänsä näkyvästi kuuluviin mediassa. Oma viesti tuli ulos kolmannessa aallossa. Tärkein juttu on, että ollaan esillä ja tärkeää asiaa toistetaan.

– Mietittiin, miten saadaan viesti ulos ja eri kohderyhmille suunnattua. En näe, että oltaisiin epäonnistuttu lauantain, sunnuntain tai maanantain suhteen, kun näki eilisiä sosiaalisen median lukuja. Oma viesti, mikä tuli viimeiseksi esille, on tavoittanut hyvin.

Toisaalta voidaan pohtia, kuinka relevantteja kannanoton tavoittavuusluvut lopulta ovat. Kannanottojen tarkoitus on kuitenkin viime kädessä vaikuttaa rajoituksista päättäviin tahoihin, ei sosiaalisen median yleisöihin.

Missä olivat luvut?

Perjantainen hallituksen suositus keskeyttää lasten ja nuorten harrastaminen kokonaan ja sulkea sisätilat tammikuussa on aiheuttanut Salibandyliitossa, seuroissa ja koko suomalaisessa urheiluyhteisössä hämmennystä, jopa epäuskoa, luki Salibandyliiton sunnuntaina julkaiseman mediakoonnin ingressissä.

Salibandyliitossa on vaikea niellä koronaministerityöryhmän perjantaina antamaa suositusta sulkea sisäliikuntatilat ja näin keskeyttää lasten ja nuorten harrastustoiminta, lausuttiin puolestaan maanantaisen kannanoton ingressissä.

Ingressi on metatekstiä, joka kertoo lukijalle tiivistetysti, mitä teksti käsittelee.

Molemmissa ingresseissä häiritsevää on se, että niissä rajoitustoimien subjektina erottuu Salibandyliitto. Jäljempänä puhutaan itse asiasta: rajoitustoimien negatiivisista vaikutuksista lapsiin ja nuoriin.

Salibandy liikuttaa tuhansia lapsia ja nuoria. Näin ollen herääkin kysymys, miksi kansanterveydellistä puolta ei tuotu voimakkaammin esiin?

– Tuli se esille. Huoli terveydestä oli isoin kärki asiassa. Samalla se on huoli seuroista ja seurojen toimintakyvystä, Ilmivalta vastaa.

Ilmivallan aiempi huomio eri lajiliittojen samansuuntaisesta viestistä on osuva. Salibandyliiton tai muidenkaan lajiliittojen kannanotoissa ei kuitenkaan nostettu esiin konkreettisia lukuja esimerkiksi sen suhteen, kuinka monen lapsen salibandyharrastus jää tauolle tai kuinka moni lapsi ei enää palaa harrastuksen pariin.

Juuri faktisten lukujen kautta pystyisi artikuloimaan Suomen harrastetuimman sisäpalloilulajin mittavan kansanterveydellisen merkityksen. Salibandy liikuttaa kuitenkin kymmeniätuhansia pelipassin lunastaneita harrastajia. Päälle tulee luultavasti vähintään kuusinumeroinen määrä harrastajia, jotka ovat liiton toiminnan ulkopuolella.

Dataakin on, sillä järeät rajoitustoimet eivät ole pandemian ensimmäiset lasten ja nuorten harrastamisen katkaisevat toimenpiteet.

Ilmivalta ei suoriltaan osaa sanoa, miksi lukuja ei nostettu kannanotossa esiin.

– Se on aina, mitä kaikkea saadaan viestiin mahtumaan.

– Olympiakomitea sanoi kannanotossaan, että 20 000 harrastajaa on pudonnut. Se kuulosti pieneltä. Salibandyssa pelipassien määrä on vähentynyt jo toistakymmentä tuhatta kahden vuoden aikana. Toki siinä on mukana myös aikuisharrastajat. Mitä nämä voimassa olevat ja suunnitellut tarkoittavat vielä siihen päälle, Ilmivalta pohtii.

Vaikutusarvio tulossa?

Jalkapallon puolella lukuja on viety vielä pidemmälle. Lajin eurooppalainen kattojärjestö UEFA julkaisi toissa kesänä vaikutusarviotutkimuksen. Jalkapallon arvioitiin tuottavan Suomelle 1,25 miljardin vuosittaiset hyödyt.

Ilmivalta sanoo, että vaikutusarvion teettämistä on pohdittu. Hän kuitenkin huomauttaa, että ne eivät ole absoluuttisia totuuksia, vaan nimensä mukaisesti arvioita. Hänellä on kokemusta vaikutusarviotutkimuksista rahapelien hyötyjen ja haittojen osalta aiemmasta työpaikasta Veikkauksen lakijohtajana.

– Kinnusen Jari on ollut pohtimassa niitä täällä. Vaikutusarvioita saa tehtyä, mutta se ei ole aina halpaa. Viime syksynä on puhuttu, minkälaisia arvioita on tehty. Hyödyt ovat valtavat.

Juuri hyötyjen ja haittojen nostaminen lukujen kautta konkreettisesti esiin toisi rajoitustoimien kritiikille sanallistamista järeämmän painoarvon. Suomalaisella urheilukentällä riittääkin tekemistä sen yhteiskunnallisen merkityksen artikuloimisessa.

Jaakko Tiira
Pääkallo.fin toimittaja

Asemapaikka: Helsinki

Twitter: @jaakkotiira