Pääkirjoitus: Murtuiko liigaerotuomarien ”omertan laki”?

Huipputuomareiden kirjoitukset sosiaalisessa mediassa poikkesivat aiemmasta käytännöstä. Kuva: Juhani Järvenpää

Huipputuomareiden kirjoitukset sosiaalisessa mediassa poikkesivat aiemmasta käytännöstä. Kuva: Juhani Järvenpää

Yksi nopea tilanne nopeassa pelissä on ohi silmänräpäyksessä, mutta joskus tällainen muutaman sekunnin ajanjakso aiheuttaa dominoefektin. Miesten Suomen cupin finaalin jatkoajalla sattuneen kontaktin kohdalla kävi juuri näin.

SPV:n Jukka-Pekko Pelto-Arvon törmäys Classic-maalivahti Oskar Sillanpäähän tuskin olisi noussut monen päivän mittaiseksi, uusia kierroksia saavaksi myrskyksi salibandyväen vesilasissa, ellei siitä seurannut ylivoimapeli olisi ratkaissut toiseksi tärkeimmän kaudella tavoitellun pokaalin kohtaloa ja ellei ottelua olisi näytetty suorana valtakunnallisella televisiokanavalla.

Keskustelu sai kierroksia heti alkuun, kun SPV:n päävalmentaja Tommy Koponen haukkui pelin jälkeen tuoreeltaan tuomarien ratkaisun antaa Pelto-Arvolle viiden minuutin rangaistus. Classic tarvitsi voittomaaliinsa 49 sekuntia ylivoimaa, joten sinällään rangaistuksen pituus ei ollut ratkaiseva tekijä. Mutta se on sivuseikka.

Kiinnostavaksi keskustelun tekee se, että keskusteluun ottivat osaa myös aktiivierotuomarit. Kentällä Suomen cupin finaalissa olivat Janne Sjögren ja Vesa Vilkki, mutta oman näkemyksensä oma-aloitteisesti sosiaalisessa mediassa toi esille Henri Heinola.

Heinola ei ole kuka tahansa erotuomari, vaan kuuluu F-liigan eliittiin. Parinsa Manu Marttisen kanssa hän tuomitsi muun muassa välieräottelun Helsingin MM-kisoissa joulukuussa.

Heinolan pitkä, pohdiskeleva some-kirjoitus innosti myös liigan kaikkien aikojen kokeneimman erotuomarin Mikko Alakareen julkaisemaan sosiaalisessa mediassa oman näkemyksensä – vähintään yhtä pitkästi ja laveasti.

Alakare pohjusti julkaisunsa: ”Viime päivien keskustelusta intoutuneena heitän nyt oman lusikkani soppaan ja kommentoin tavoista ja käytössäännöistä poiketen tuoretta pelitilannetta ihan julkisesti. Tämä suotakoon anteeksi laajemman sääntöpohdiskelun nimissä.”

Tavoista ja käytössäännöistä poiketen.

Salibandyerotuomareiden tapoihin ei ole kuulunut julkisesti kommentoida ratkaisuja – ei omia saati kollegoiden. Vuosien varrella erotuomareita on yritetty houkutella kommentoimaan ratkaisujaan muun muassa lehdistötilaisuuksiin, mutta turhaan. Sosiaalisen median aikakaudella kielto on koskenut myös näitä kanavia.

Kyseessä voikin olla Suomen cupin yksittäisen tilanteen sijasta myös patoutunutta sanomisen pakkoa, kun kaksi F-liigan erotuomarihuippuihin kuuluvaa nimeä päätti tuoda oman näkemyksensä tilanteesta julkisuuteen. He tekivät sen ennen kuin Salibandyliiton erotuomarivaliokunta kertoi oman, kokouksessa hiomansa näkemyksen tilanteesta. Harvinaista sekin, että ETV tulee julki yksittäisestä tilanteesta: näin tuskin olisi käynyt ilman laajaa julkista keskustelua.

Kaksi vuotta sitten tammikuussa kirjoitin Pääkalloon pääkirjoituksen, jossa kannustin erotuomareita ulos kuorestaan. Nyt näyttäisi siltä, että asian suhteen olisi tapahtumassa liikehdintää. Huippuerotuomarit Heinola ja Alakare saattoivat murtaa ilmeisen tietoisilla ulostuloillaan jopa tietynlaisen ”omertan lain”.

Se ei välttämättä ole tapahtunut kaikilta osin yhdessä sovittujen tapojen ja käytössääntöjen mukaan, mutta ehkä tämä tapaus osoittaa, ettei viestinviejää ammuta, vaikka hän olisikin erotuomari. Toivottavasti tämä kannustaa hiomaan erotuomareiden viestinnän toimintatapoja vielä lisää, mikä parantaisi tilannetta entisestään.

Kuten Suomen cupin finaalin tilanteesta tai vaikkapa MM-kisojen fyysisestä linjasta käyty julkinen keskustelu osoittaa, kysymys on koko lajin tulevaisuuden pohtimisesta, jossa erotuomarien on syytä olla mukana yhtenä ryhmänä.