Viime viikolla kysyttiin Viikon kysymyksessä Petteri Nykyn mahdollista jatkajaa miesten maajoukkueen päävalmentajana.
Vastausvaihtoehtoja oli nimien osalta neljä ja mukana oli vielä avoin vastausvaihtoehto. Eniten ääniä sai Heikki Luukkonen (26,8%), toiseksi eniten Samu Kuitunen (21,4%) ja kolmanneksi eniten vaihtoehdot Jarmo Härmä sekä Jyri Korsman joiden molempien tulos oli 17,9%.
Mukana oli myös vaihtoehto ”joku muu”, jota äänesti 16,1%. Keskustelua heräsi jonkin verran myös tällaisista vaihtoehdoista.
Käyttäjä MaHi sanoitti omat tuntonsa näin rehellisesti:
”Heikki Luukkonen? Siinähän saataisiin samalla sitä kaivattua lisänäkyvyyttä lajille kun fanit ja salibandyliitto yhteistyökumppaneineen saisi jännittää jokaisen pelin ja tapahtuman jälkeen millaista tekstiä ja vastinetta on tällä kertaa laadittu Öljylampun loisteessa. Taitaa olla vaan Luukkonen turhan sarkastisen provokatiivinen valinta toimimaan Suomen lipun alla. Ainakin toivon niin.”
Jippii heitti kehiin jonkin sortin jokerikortin.
”Oliko se niin, että Kuitunen on jo ikäänkuin eläkeikäinen, että hän se tuskin on, vaikka noista nimistä ehkä olisi pätevin. Luukkosen opit on musta nähty jo, ei ole pelaajakassasta huolimattakaan saanut Lerssejä lentoon, kuten ei saanut Näätiäkään. Härmällä on vähän sama Näätien kanssa just nyt ja Korsmanin eväät nähtiin EV:n kanssa.
Todella hyviä valmentajia toki kaikki, mutta eivät maajoukkue-erinomaisia. Ja sillä tärkeimmällä, eli psyykkisellä puolella eivät taida olla ihan samalla aukeamallakaan Nykyn kanssa.
Itse toivoisin Nykyltäkin oppia ammentaneen ja Tsekinkin kanssa avittaneen Akseli Ahtiaisen kokeilevan Suomen ruoria. Pärjäsi aikoinaan oikein mainiosti Lerssien päävalmentajana ja nytkin uskon, että oli se, joka sai Tsekistä sen parhaan terän irti. Tulisi ainakin lisää vauhtia ja rohkeutta pelitapaan.”
Ramboll tyrmäsi varsinkin Ahtiaisen vaihtoehtona ja keskustelu Ahtiaisesta jatkui muidenkin käyttäjien toimesta:
”Ahtiainen nyt olisi melkoinen huumorivaihtoehto. Ei tule toimeen ihmisten kanssa, ja tapakin on kovin autoritäärinen.
Härmällä haasteita jo KRP:n pukkarissa, joten tuskin toimisi majussakaan. Ei se yllätys ole, että Kainulainen on mukana valmennuksessa.
Korsman on mielestäni erittäin potentiaalinen vaihtoehto. On työnarkomaani, kääntää jokaisen kiven ja on valmis tuomaan varmasti uuttakin. Haaste ehkä siinä, että sopiiko maajoukkueen tyyppiseen tulosvalmentamiseen? On mielestäni enemmän prosessivalmentaja. Itse kuitenkin haluaisin nähdä hänet seuraavaksi tuossa pestissä.”
Dominoksella oli oma näkemyksensä:
Otetaan suoraan Ruotsin malli meillekin eli kaksi pääkäskijää ja koko penkkirivi mukaan huutamaan ohjeita tuomareille ja kentälle, näytti toimivan.
Itse näkisin kuitenkin kohtuu luontevasti Härmän päävalmentajan paikalla – jollain aikajänteellä. Kokemusta ja tietämystä on U19-pestin myötä uudesta polvesta, sekä jonkin verran kokemusta maajoukkuevalmentamisesta. Maajoukkueen päävalmentajan pesti on vain sellainen, että siihen valittava henkilö ei saisi olla hirveän iso riski; aikaisemmilla näytöillä ja kokemuksella on iso merkitys. Tiedetään, mitä saadaan. Siinä Härmä jää muista ”ehdokkaista”.
Mutta heitän villin kombon: Härmä pääkäskijäksi ja Korsman mukaan tiimiin.
(Sivuhuomiona: aika vähissä tuntuu olevan varteenotettavat päävalmentajat niin naisten kuin miestenkin majuun, ainakin sen perusteella mitä tätä keskustelua sivusilmällä seurannut)