Joensuussa kytee jälleen salibandybuumi pitkähkön hiljaiselon jälkeen. Tällä kertaa kaupungin ylpeys ei kuitenkaan pelaa liigan finaaleissa, vaan liigakarsinnan finaalivaiheessa.
Joensuussa on kunniakas salibandyhistoria, sillä kaupungin ylpeys Josba perustettiin jo 1988 ja miesten edustusjoukkue niitti mainetta liigatasolla eritoten 1990-luvulla, jolloin se voitti kaksi Suomen mestaruutta ja muun muassa Suomen Cupin kahdesti.
Sen etymologiassa tärkeimmät vuodet osuvat kuitenkin 2000-luvun alkuvuosille. Janne Tähkän ja muiden taitureiden kanssa Josba pelasi SM-finaaleissa 2002-2004 voittamatta kuitenkaan kertaakaan. Vuonna 2002 Joensuussa tehtiin yksittäisen liigaottelun yleisöennätys 5580 katsojaa liigafinaaleissa, ja se pysyi rikkoutumattomana aina vuoden 2016 Superfinaaliin asti.
Joensuun maine ja mammona katosi pikku hiljaa. Josba otti vielä pronssimitalit 2006, mutta sittemmin mitaleita ei ole tullut. Vuonna 2015 Josba tippui Divariin ja on siellä sittemmin pysynyt. Josba on edelleen liigan maratontaulukon kutonen, mikä kertoo sekin ylväästä historiasta.
Viimeiset vuodet se on ollut aika hajuton ja näkymätön, siis melko normaali toiseksi korkeimman sarjatason joukkue. Aika ajoin on myös kiertänyt huhuja ihan uutisiakin edustusjoukkueen talousvaikeuksista. Muutama vuosia sitten seuran junioripuoli Josba Junorit ry. yritti yhdistyä naapurikunnan seuran, kontiolahtelaisen LeBan kanssa, mutta Karelia Flamesista ei tullut mitään muuta kuin hassunhauska nettimeemi.
Hiukan yllättäenkin Joensuussa on ainakin pienen mittakaavan salibandybuumi vuonna 2022 – 20 vuotta kunnian vuosien jälkeen.
Tällaista oli Joensuun finaaleissa 2003 (video YouTubesta):
Ultras
Jos jokin on piristävää salibandykatsomoissa niin joukkueiden aito kannattajameininki. Sellaista löytyy Joensuusta varsinkin F-liigakarsintojen osalta, sillä Josba Ultras ryhmä on tarjonnut 30-40 hengen ydinryhmällään tukea joukkueelle kevään tärkeimmissä koitoksissa.
– Toiminta starttasi kaudella 2013-14, kun Josban vuonna 1996 syntyneiden ikäluokan B-pojat pelasivat playoffeja ja he menestyivät finaaleihin asti. Kiersimme mukana ympäri Suomea silloin, Josba Ultrasin perustajajäseniin kuuluva Sami Harinen avaa.
– Oltu seuraamassa milloin mitäkin pelejä. Joskus junioripelejä ja aikuisten putoamisotteluita. Kerran aiemmin Divarin pudotuspelejäkin tänä aikana.
Runkosarjan vitonen Josba on kaatanut liigakarsinnoissa runkosarjan kakkosen LNM:n 3-1 ja siihen päälle herkullisessa paikallissarjassa Lappeenrannan SaiPan voitoin 3-2.
Miten Ultrasin kannustus sitten vaikuttaa joukkueeseen, päävalmentaja Sakari Salmela?
– On sillä selkeästi positiivinen vaikutus. Kun selvisi, että päästään karsimaan niin alkoi joukkueen kesken heti kuhina siitä, että Ultras tulee mukaan.
– Lappeenrannan peleissä merkitys oli jopa iso kun pelattiin vieraissa kuin kotijoukkueena. Pelkkää positiivista sanottavaa, eikä valmennustakaan haittaa, että tulee kannustusta, ja olivat esimerkiksi Lappeenrannassa kirjaimellisesti meidän selän takana kannustamassa, Salmela kiittelee ja tietää myös toisen puolen menestykseen sekä kannustukseen liittyen.
– Pienestä tällaiset ilmiöt ovat aina kiinni. Jos olisimme tippuneet heti 0-3 avauskierroksella niin ei olisi varmasti tällaista tullut. Aina se vaatii myös onnistumisia ja menestystä, että tällaista tapahtuu. Viime kierroksen viiden pelin paikallissarja oli hyvä nosteen luoja.
Harisen kannatusura on erittäin kiinnostava. Hän nimittäin toimi vielä runkosarjassa Josban yhtenä valmentajana, mutta karsintojen alettua hän hyppäsi täysmittaisesti kannatusjoukkoihin. Siis valmentaja on kannattajaporukan mukana kauden tärkeimmällä hetkellä?
– Se voi kuulostaa oudolta kuviolta, mutta Harisella on tosiaan vahva tausta nimenomaan Ultrasista ja hän on siinä yksi perustajajäsenistä. Myös meidän huoltaja on ollut sitä perustamassa, mutta häntä emme voineet päästää katsomoon, Salmela sanoo.
– Tämä asia oli sovittu etukäteen, että jos mennään karsintoihin niin hän menee katsomon puolelle ja sillä oli täysi siunaus minulta. Hän on P18-joukkkueen vastuuvalmentaja ja rooli miesten edustuksessa ei ollut iso.
– Tämä ehkä kuvastaa, että meillä tehdään asioita nyt vähän eri tavoin. Hänen merkityksensä Ultrasin toiminnassa on tässä vaiheessa isompi, Salmela kertoo.
Salibandyjoukkueen kannattaminen ei ole ihan top 10 -harrasteita Suomessa. Harinen kertoo, että kaikilla jäsenillä on jonkin sortin salibandytausta. Hänelläkin on pelaajataustaa, ja on toki mukana myös valmennuksessa kuten mainittua.
Menosta yleisesti kertoo sekin, että pelaajat ja kannattajat ovat hyvissä väleissä ja Harisen mukaan kyse on myös kaverisuhteista.
– Esikuvat tulee jalkapallon puolelta. PSG oli ehkä se seura mistä tuo Ultras-nimityskin juontaa juurensa.
– Meininki ei ole tietysti yhtä suurta kuin futiksessa, mutta ollaan yritetty tuoda hyvää fiilistä peleihin omanlaisella tavalla. Päätavoitteena on luoda peleihin tunnelmaa, mutta tavoitteena on myös luoda lajille fanikulttuuria ja saada sitä kautta myös muita innostumaan lajista, ja peleistä, Harinen kertoo.
Uljas historia
Salmela (s. 1980) on entinen liigapelaaja ja pelasi Josbassa vuodet 2002-2009, joten hän pääsi nauttimaan finaalihuumasta sekä menestyksestä pelaajan roolissa. Hän oli pitkään poissa Josban toiminnasta, sillä kun hänet viime vuonna nimettiin Josban päävalmentajaksi, niin aikaa Josba-vuosista oli kulunut jo 12 vuotta. Siinä välissä hän toki pelasi ja valmensi muualla.
2000-luvun alun vuosia on vaikea verrata nykypäivään, mutta yhtymäkohtiakin on.
– Tämä on nykypäivään päivitetty versio siitä 2000-luvun alusta. Silloin kun olin nuori ja pelasin niin tuli lähinnä mietittyä, että onpas hienoa, että menestystä tulee ja on paljon katsojia. Sitä seurasi aika laihoja vuosia.
– En niinä Josban menestyksen jälkeisinä laihoina vuosina elänyt mukana, kun olin vuodet 2009-2021 poissa Josban parista. Se noin 6000 katsojaa aikoinaan oli ihan uskomatonta, eikä tämän päivän meno ole tietenkään samanlaista.
Salmela painottaa sitä, että pelaajille kannattajien tuki on hieno asia.
– Hienoa, että meidän pelaajat, jotka eivät silloin olleet mukana saavat maistiaista siitä, ja selkeästi myös tällainen toiminta tuo myös muita uteliaita katsomoihin. Toimintaa on päivitetty 2020-luvulle kaikkine lieveilmiöineen.
– Lisäisin tähän, että meidän ykkössentteri Aleksanteri Tirkkonen on syntynyt samana vuonna kuin viimeksi on täällä jäähalleissa pelattu finaaleita eli vuonna 2004. Joten onhan tämä näille 2000-luvulla syntyneille valtava elämys.
Salmela nostaa 20 vuoden takaa yhtymäkohdaksi ”josbalaisuutta” kuvastavan positiivisen hulluuden sekä periksiantamattomuuden. Se kuulemma vetoaa erinomaisesti juuri pohjoiskarjalaiseen yleisöön. Suurin ero menneeseen on, että tällä hetkellä joukkue ei pelaa SM-mitaleista, vaan liiganoususta, ja tietysti vaikuttaa myös mittakaavaan.
Entä nuori mies Harinen kannattajakavereineen? Mikä merkitys 20 vuoden takaisella salibandybuumilla on nykypäivänä?
– On sillä ollut merkitystä. En itse niitä pelejä niin hyvin muista, koska olin silloin 7-vuotias. Meillä on kuitenkin paljon tuttavia, jotka olivat silloin mukana, kun meininki oli todella hyvä, Harinen sanoittaa.
– Samaa periaatetta tässä yritetään ylläpitää ja toimintaa pyritään jalostamaan varsinkin jos tulee vielä liiganousu. Pelaajat luovat hypen kentällä ja me yritetään ylläpitää sitä fiilistä tuolla kentän ulkopuolella, hän jatkaa.
Miltä Josban kannattaminen näyttää?
Josban kannattajista on levinnyt pudotuspelien aikana somevideoita ja jos kannattajalauluja tavaa niin sieltä löytyy suomalaissakin jalkapallokatsomoissa tuttuja lauluja, kuten myös ihan paikallisia virityksiä Leevi & The Leavingsin Pohjois-Karjala -hitistä.
Vaikuttaa selvältä, että taustalla on vahva paikallinen liima, ja kannattajien sekä pelaajien välinen hyvä suhde. Kannattajille ottelupäivät ovat erityisiä ja siksi niihin liitetään tietynlaisia rutiineja.
– Pyritään ottelupäivinä kokoontumaan aina joko jossain kuppilassa tai jonkun luona pari kolme tuntia ennen pelejä. Siinä käydään ennakkoon läpi jos on vielä jotain peleihin liittyviä asioita, joita on syytä huomioida.
– Pyritään menemään paikan päälle aina yhdessä. Jos on vierasreissua tai pelejä Kontiolahdella kuten nyt, niin pyritään järjestämään yhteinen bussikyyti, Harinen kertoo ottelupäivän rutiineista.
Mikä merkitys nousulla olisi?
Salmelalla on kovat odotukset karsintafinaaleja kohden, vaikka toisaalta joukkueella ei ole pakottavaa tarvetta nousta sarjaporrasta ylemmäksi. Hän sanookin, että usein päävalmentaja laittaa perusrakenteita kuntoon, mutta nyt asiat ovat tapahtuneet verrattaen nopeasti.
Karsintafinaaleissa kumpikaan joukkueista ei ole putoamassa liigasta, vaan molemmille kyseessä olisi nimenomaan sarjanousu. Ja nousu on erittäin vaativa, sillä runkosarjan jälkeen pitää vielä voittaa kolme paras viidestä -sarjaa.
Mikä merkitys sillä on Josballe tuleeko nousua vai ei?
– Vaikea arvioida yksinkertaisesti. Sanoisin niin, että kiinnostuksen kannalta olisi tärkeää, että noustaisiin liigaan niin tulisi nousujohteisuutta tähän toimintaan. Pelillisesti voi aina miettiä onko aika vielä oikea.
– Täytyy sanoa, että tällä kaudella lienee historian vaikeinta nousta liigaan, sillä pitää voittaa kolme paras viidestä -sarjaa ja mukana oli vielä liigan kolmanneksi viimeinen joukkue. Voin sanoa, että nouseminen ei ole elämän ja kuoleman asia, päävalmentaja pyörittelee.
Kommenteista huomaa, että Salmela on pohtinyt asiaa paljonkin.
– Paljon on tehty taustoilla, mutta paljon on vielä tekemättä. Hienoa, että juniorityö on toiminut ja myös yhteistyö LeBan kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin molempien seurojen osalta. Se on tärkeää.
– Väkisin sitä kuitenkin miettii, että onko aika nousulle oikea ja tuleeko se liian nopeasti vai ei. Luonnollisesti sitä miettii, että onko aika oikea, mutta toisaalta mahdollisuuksiin pitää myös tarttua, Salmela linjaa.
Josba Ultras on nähnyt myös seuran vaikeat ajat taustoilla ja katsomossa. Valmentajankin roolissa viihtyvä Harinen avaa sitä miksi Josba sitten on ollut nyt niin hyvä.
– Silloin kun Josba putosi liigasta niin tuli ensimmäinen radikaali muutos ja paljon nuoria pelaajia nostettiin tilalle. Monella näistä nuorista on jo kokemusta vähintään sen 4-5 vuotta aikuisten tasolta. Joukkue on vieläkin aika nuorekas ja aiemmin hyvän ja huonon päivän välinen ero on ollut iso.
– Nyt kuitenkin löytyy jo kokemustakin, ja puolustukseen on tullut hyviä hankintoja, kuten Olli Arkkila. Joukkueesta huokuu hyvä henki ulospäin, ja siinä kapteenistolla on ollut merkitystä. Joukkueessa oli kuitenkin kahdeksan pelaajaa, joilla ei ollut kokemusta aiemmin pudotuspeleistä. Se ei kuitenkaan ole näkynyt negatiivisena asiana, Harinen kommentoi.
Ennakkosuosikkia kaatamaan
Josban vastus on sarjan monivuotinen ennakkosuosikki FBC Turku, joka oli runkosarjan neljäs. Joukkue vilisee Divari-tasolle kovia pelimiehiä, ja vaikka se oli runkosarjassa vain sijaa ylempänä kaksi pistettä enemmän keränneenä, niin sitä voi pitää ennakkosuosikkina sarjaan.
Kun pihdeissä on kaksi valmentajaa niin molemmilta voi huoletta kysyä pelillisistä lähtökohdista sarjaa ajatellen.
– Liminka oli aika aktiivinen vastustaja, mutta SaiPa taas erityyppinen. Uskoisin, että tästä sarjasta tulee kovatempoinen. FBC Turku on erittäin laadukas joukkue ja taitava pallon kanssa.
– Heiltä tulee varmasti hyvää prässipeliä ja jatkoprässejä, joten meidän pallollisen pelin pitää olla laadukasta. Viihdearvo ja pelinopeus tulevat kasvamaan, Harinen arvioi turkulaisia.
Salmela kokee, että FBC Turku on sarjan parhaimmistoa, ja nostaa myös matkustuksen yhdeksi pointiksi sarjassa.
– FBC Turku on tosi nopea joukkue pallon kanssa ja ilman. Pallo liikkuu ja paikat vaihtuu. SaiPaa vastaan meillä oli vähän vaikeaa, kun ei meinattu malttaa pelata pallottomana ja haluttiin hakea se koko ajan pois. Puolustaminen oli siinä sarjassa vähän erilaista.
– Ennen kautta FBC Turku oli minun papereissa suosikkeja ja samoin M-Team sekä Koovee, eli kaikkinensa kova ja laadukas joukkue on vastassa, joka on ollut pitkään yhdessä.
– Turkulaisillahan on tässä kotietu ja se on tietysti silläkin tavalla etu, että etäisyyttä on 625 kilometriä. Ei se kuitenkaan meitä haittaa, vaan mielellään lähdetään altavastaajina sarjaan.
Tärkein kysymys on vielä selvittämättä.
Jos Josba nousee niin juhliiko Harinen ensisijaisesti kentällä vai katsomossa?
– Sekä että eli katsomossa ja myös joukkueen kanssa. Meillä on tiivis yhteisö ja pyöritään kuitenkin paljon samoissa piireissä.
Tyhmä kysymys siis.
Videomateriaalit Josban 2022 otteluista: Jarkko Ronkainen. Ensimmäinen video Josba-SaiPa-pelin päätöspelin jälkeisistä tunnelmista. Toisessa joukkue alkulämmittelee Lappeenrannassa 9.4. ja Josba Ultras tarjoaa tukeaan.
—
Liigakarsinnan finaaliennakko julkaistaan lauantaiaamuna. Ottelusarja käynnistyy lauantaina Turussa.