Salibandyssa on viime on viime aikoina jälleen puhuttanut kysymys siitä, että lajin peliaika lyhenisi kansainvälisissä tapahtumissa, kuten MM-kisoissa.
Viime viikolla pelatuissa MM-karsinnoissa peliaika oli 3×15 minuuttia normaalin 3×20 minuutin peliajan sijaan ja kokoonpanojen koko normaalia pienempi 2+15, joiden päälle mukana on vain viisi toimihenkilöä. Samaa tullaan kokeilemaan vielä kesän World Games -tapahtumassa. Olennaista asiassa on se, että mahdollisesta peliajan lyhentämisestä tullaan todennäköisesti äänestämään jo loppuvuodesta. Asiasta voi lukea lisää täältä.
Edellisessä kappaleessa linkatussa kirjoituksessa kyseltiin vanhan miesten Suomen Cupiin liittyvän kyselyn perään, ja epäiltiin jopa sen olemassaoloakin. Tai lähinnä sitä, että se olisi päätynyt IFF:n käsiin. Salibandyliitolta löytyi kysely tuloksineen, ja se on liiton työtekijän vahvistuksen mukaan toimitettu kauden 2019-2020 jälkeen IFF:n Stefan Kratzille.
Selkeä tulos
Edellä mainitussa ja linkatussa jutussa mainittiin toinen kysely, joka oli tehty vuoden 2021 U19-ikäluokan naisten MM-kisoihin osallistuneille. Tuossa kyselyssä vastaajia oli 23, ja niistä pelaajia vain 10. Viime vuoden kysely eroaa Suomen Cupin kyselystä siltä osin, että naisten U19-kisoissa joukkueilla oli 20 pelaajaa per ryhmä, ja lyhyempi peliaika koski vain alkusarjan pelejä. Tuonkin kyselyn perusteella 74 % seisoi 3×20 minuutin peliajan takana.
Suomen Cupin kyselyssä nostettiin muitakin seikkoja mukaan. Sen perusteella miesten cup-peleissä syntyi keskimäärin 9,8 maalia, kun kaudella 2018-19 (3×20 minuuttia) maalimäärä ottelua kohden oli 13,5. Huolestuttavalta kuulostava asia oli se, että vuoden kauden 2018-19 yleisökeskiarvo oli 450, kun se lyhyemmän peliajan kaudella 2019-20 oli vain 303. Kyselyssä ei kuitenkaan mitenkään selkeästi tuotu esille, että onko näillä asioilla tekemistä keskenään.
Naisten puolella maalimäärä laski 10,9 maalin määrästä yhdeksään ja yleisökeskiarvo 256 katsojasta 241 katsojan keskiarvoon. On hyvä huomioida, että miesten yksittäisiä pelejä oli katsannossa mukana kaudella 18-19 60 kpl ja 19-20 57 kpl. Naisten puolella lukemat olivat 16 ottelua kaudella 2018-19 ja kaksi vähemmän seuraavalla kaudella tässä otoksessa.
Jos ja kun edellisessä U19-kisojen kyselyssä 23 vastaajan määrä oli suhteellisen pieni niin iso se ei ollut Suomen Cupin kyselyssäkään. Mukana oli kaikkiaan 48 vastaajaa. Näistä vain kahdeksan oli miesten liigasta ja seitsemän naisten liigasta. Miesten Divarista oli mukana viisi vastaajaa. Jokseenkin yliedustettu taho oli miesten 2. divisioona, josta vastaajia oli 19.
Miesten kolmosesta tuli kuusi vastaajaa ja naisten kakkosesta kolme vastaajaa. Kyselyn yhteenvedon perusteella eri vastaajien rooleja ei oltu eritelty, joten kyseessä saattoi olla pelaaja tai jossain muussa roolissa ollut henkilö.
Kaikista vastaajista 81% piti peliaikakokeilua (3×15 min) huonona ja 19% hyvänä. Merkittävämpi seikka lienee se, että 100% pääsarjatason vastaajista, eli miesten ja naisten liigan sekä Divarin vastaajat pitivät kaikki peliaikakokeilua huonona. Muilla tasoilla jako oli 68-32 lyhyempää peliaikaa vastaan.
Pienemmät kokoonpanotkaan pienempine toimihenkilömäärineen eivät nostattaneet hurraa-huutoja. Kaikkiaan 21% piti niitä hyvinä ja 79% huonoina. Pääsarjoissa vastustus oli noin prosentin verran suurempaa, mutta tulos oli melko tasapäinen tässä asiassa.
Kommentteja
Kyselyssä oli myös kommentointiosio, jossa sai vapaammin kommentoida muutoksia. Tässä kommentteja peliajan lyhentämisestä. Yksittäinen kommentti on aina yksi kursivoitu kappale:
Ongelmaksi koitui, että peliajan pienennys ei pienentänyt joukkueen kustannuksia yhtään. Tuomaripalkkio oli samalla tasolla kuin täydessä peliajassa, hallivuokra oli identtinen ja matkakulut entiset. Tästä syystä en näe mitään lisäarvoa tuolle. Jos kokonaiskuluja saataisiin samassa suhteessa alemmaksi voisi järjestelmä olla toimivampi.
Joukkueemme näkökulmasta en keksi positiivisia asioita tuossa muutoksessa. Käytännössä kun peli on lyhyempi niin sattuman määrä kasvaa, yleisö on lisäksi tottunut yksittäisiin 3x20min otteluihin niin lyhyempi peli tuntuu myös huomattavasti lyhyemmältä ja tällöin saa vähemmän vastinetta ottelutapahtumasta.
3×15 tehokkaana tai jatkuvana on junnujen peliaika ja sekin lähinnä turnausmuotoisiin sopiva. Aikuisten sarjoissa 3×15 antaa kuvan puuhastelusta ja meillä olleissa peleissä myös katsojat pitivät peliaikaa liian lyhyenä. Myös matkustavan joukkueen kannalta se tuntuu typerältä lähteä tunnin takia pidemmälle pelaamaan. Meillä tällainen tilanne oli käydessämme Oulussa pelaamassa ja TPS puolestaan valitteli samaa, käydessään meidän vieraana. TPS-pelissä meitä auttoi hieman pidennetty erätauko, joka toi peliin kestoa ja auttoi tapahtuman luomisessa. Jos tällainen muutos tehtäisiin pysyväksi, odotan mielenkiinnolla kuinka painavilla perusteluilla se tehdään. Jos sellainen tuotaisiin kaikkiin sarjoihin olisi salibandy pilalla. Voi lähettää tämän IFF:lle.
Lyhyt peliaika vaikuttaa negatiivisesti itse pelin kulkuun, entistä enemmän kyttäilyä ja pallon pitoa omassa päässä. Yleisön kommentit olivat pelkästään negatiivisia. Pelaajat eivät tästä tykänneet. Lyhyemmästä ottelutapahtumasta ei mitään markkinoinnillista hyötyä.
Lajia viedään täysin väärään suuntaan lyhentämällä peliaikaa. Urheilullinen haaste pienenee ja sen luonne muuttuu oleellisesti. Lisäksi annetaan etua huonommassa kunnossa olevalle joukueelle! Pätee kaikenlaiseen peliajan lyhentämiseen, mutta etenkin kun peliä lyhennetään neljänneksellä! Älkää koskeko peliaikaan tai lajin luonteeseen oleellisesti vaikuttaviin sääntöihin!
Muutosta puoltavat kommentit olivat keskimäärin lyhyitä ja liittyivät enemmänkin itse cupin luonteeseen. Esimerkkinä tällainen:
Antaa alasarjojen joukkueille mahdollisuuden peliajan näkökulmasta menestyä.
Lyhyempää peliaikaa vastaan oli lukuisia kommentteja juuri siitä lähtökohdasta, että urheilullisuus vähenee, ottelutapahtumien arvo vähenee, kustannukset pysyvät samoina, joukkueiden välisen tasonmittauksen arvo laskee ja urheilullisuuden arvo laskee. Suurehkon vastustuksen vuoksi päädyttiin lopulta siihen, että Tallinnan cup-finaalit pelattiin 3×20 minuutin peliajalla.
Mitä sanottiin kokoonpanoista?
Myös pienemmän kokoonpanon eli kahden maalivahdin, 15 kenttäpelaajan ja viiden toimihenkilön osalta kerättiin kommentteja.
Sama kuin edelliseen. Hyvät puolet eivät nousseet esiin. Käytännössä joukkueet pelaavat maksimissaan kolmella kentällä ja nyt tällä säännöllä vain vaikutusta jos joku pelaajista loukkaantuu niin joudutaan pelaamaan vajailla kentillä. Tässä myös negatiivista, että useampi joukkueen pelaajista joutuu katsomoon pois kokoonpanosta.
Toimihenkilömäärä ihan ok. Harva joukkue pelaa pelejä ainakaan toistaiseksi kahdella kentällä. Se että ”vaihdosta” ei voi ottaa sisään uusia pelaajia tai korvata loukkaantuneita… En ymmärrä mitä tällä edes yritettiin hakea. Kyllä meillä ainakin oli pelaajien kanssa keskusteltava miksi he eivät pääse edes penkille tuossa TPS-pelissä. Se olisi ollut monelle pojalle se oman uran kovin peli ja se piti katsoa katsomosta käsin.
Kustannukset reissuille ihan samat kun täydellä rosterilla. Ei mitään vaikutusta itse peliin, kolme kentällistä kuitenkin käytössä.
Mielestäni 20 pelaajaa on liikaa. Silloin ainakin naisissa viltissä saattaa istua junnuja, joiden olisi parempi olla pelaamassa junnusarjojen pelejä, jos niitä on samana päivänä tarjolla. 5 toimihenkilöä riittää hyvin penkin taakse.
Pelistä tulee taktisesti yksiulotteisempaa ja pienemmän kokoonpanon ja taktisesti köyhemmät joukkueet hyötyvät. Suunta on väärä! Lisäksi on todella typerä tilanne kun kokoonpanosta joutuu jättämään ulos normaalitilanteeseen verrattuna ylimääräiset kolme hyvin harjoitellutta ja paikkansa ansainnutta pelaajaa. En pysty perustelemaan tätä millään tavoin. Surkea ajatus.
Jos peliaika lyhenee, niin ehkä pelejäkin voi taas pelata kahdella ketjulla ja tällöin ei tietysti tarvita enempää pelaajia kokoonpanossakaan. Peliaika lyhenee, kokoonpano pienenee, pelataan pienemmällä miehistöllä ja urheilullisuus kärsii.
Joukkueeseen kuuluvat kaikki henkilöt eivät päässeet osallistumaan otteluihin. Toimihenkilöitä rajoittava määrä näkyy suoraan laadussa, jota tarjoamme urheilijoille. Loukkaantumisten varalta ei ollut yhtään varamiestä. Taktisesti vaikea pelata, kun ei ole varamiehiä, joita tarvittaessa voisi käyttää.
Emme näe syytä, miksi 17+5 olisi jotenkin parempi kuin 20+7. Samalla pelaajamäärällä pelejä pelataan ja pienemmässä kokoonpanossa vaan ei ole sitten niin sanottuja vilttipelaajia reservissä ollenkaan. Eli loukkaantumisten aiheuttama pelaajavaje heikentää toista joukkuetta entisestään. Toimihenkilöiden osalta emme ymmärrä syytä miksi 5 olisi parempi kuin 7. Monella joukkueella on kolme valmentajaa, jojo, huoltaja ja fysioterapeutti. Nyt kaikki eivät mahdu kokoonpanoon.
Moni kommentoi, että muutos ei ole oikein millään tavalla ketään hyödyttävä. Vastauksissa tosin korostui osin juuri Suomen Cup ja sen luonne. Kuitenkaan kokoonpanojenkaan pienennys ei kerännyt muutoksena positiivista vastaanottoa.
Kyselyssä oli vielä erillinen lopun vapaa vastausosio ja sinne useampi vastaaja lähinnä toivoi, että tällaisia muutoksia ei tehtäisi.
Ei vakuuta
Kuten jo aiemmin todettua, oli tämä Suomen Cupin 2019-20 lyhyemmän peliajan ja pienemmän peliajan kokeilu sekä vuoden 2021 U19-ikäluokan kisojen kokeilu toistaiseksi ainoita lajissaan, joista tällainen kysely on tuotettu. Maalikkona on vaikea kuvitella, että tässä esitelty kysely tai tuo vuoden 2021 kysely antaisivat erityisen tietoa muutosten vaikutuksista, mutta eivät ne ainakaan muutostarvetta puolla.
Suppeahkot kyselyt paljastavatkin lähinnä sen, että IFF on lyömässä kirvestä kiveen. Vaikka kyselyt eivät ole sinällään erityisen laajoja niin niissä selviää jo perusteltuja ongelmakohtia peliajan lyhentämisen ja kokoonpanojen kaventamisen osalta, jos ne lukee avoimin mielin. Suomen Cupin kyselyn arvo olikin pitkälti vastauksissa, joista useissa tuotiin esille järkiperäisiä seikkoja niistä seikoista miksi peliajan lyhentäminen ei ole hyvä ajatus.
Jos marraskuussa päädytään äänestämään peliajan lyhenemisen puolesta vielä sen jälkeen kun on pelattu MM-karsinnat ja World Games, ja aiheen ”tutkiminen” on tätä tasoa niin Kansainvälinen Salibandyliitto on epäonnistunut pahasti. Vaikka nyt on luvattu kerätä lisää dataa karsinnoista ja World Gamesista ihan tilastoista lähtien, niin se ei vielä riitä.
Kumpaakaan kyselyä on vaikea pitää kattavana ja niissä on tiettyjä vinoumia. Esimerkiksi U19-kisojen kyselyssä vastaajista yli 30% oli tuomareita. Suomen Cupin kyselyssä pelaajista melkein 40% oli miesten kakkosdivisioonan edustajia.
Kaikesta huolimatta molemmat lyhennettyä peliaikaa koskevat kyselyt ovat olleet vahvasti peliajan lyhentämistä vastaan. Kaikkein olennaisinta oli, että Suomen Cupin kyselyssä 100% pääsarjajoukkueista vastusti peliajan lyhennystä, vaikka otos ei ollutkaan erityisen kattava.