Liigat

Salibandyn fyysisen lajianalyysin ja pelianalyysin tuloksia esitettiin viikonloppuna – ”Tämä on suomalaisen salibandyn yhteinen asia”

17.05.
2022
Liigat

Salibandyn lajianalyysien tarkoituksena on ilmentää lajin nykytilaa. Kuva: Salibandyliitto

Viikonloppuna Eerikkilän huippu-urheilupäivillä esitettiin tuloksia salibandyn fyysisestä lajianalyysistä ja salibandyn pelianalyysistä.

Salibandyliiton Huippu-urheilujohtaja Jarkko Rantala kertoi Pääkallolle, että analyysien tarkoituksena on saada selkeämpi kuva salibandyn nykyisestä tilanteesta, ja sitä kautta mahdollisesti vaikuttaa lajin eri osa-alueisiin.

– Viikonloppuna esitettiin lajianalyysin osia, joissa oli mukana fyysinen lajianalyysi ja pelianalyysi. Niiden tarkoitus on tietenkin ilmentää nykytilaa, ja mitä lajissa tapahtuu, jotta voidaan vaikuttaa harjoitteluun ja varmasti ylipäätään valmennusprosesseihin sekä kenties olosuhteisiinkin. Analyysit ovat aina enemmän aina tästä hetkestä eivätkä ne varsinaisesti huomista ennusta, mutta voidaan niiden avulla sitäkin yrittää tehdä.

Rantala arvioi, että analyysien pohjalta kerätyt tulokset ja tilastot vahvistavat jo ennestään tiedettyjä asioita, mutta uusiakin ajatuksia varmasti syntyi.

– Olen toisaalta vähän jäävi vastaamaan tähän, koska olin molemmissa prosesseissa mukana, mutta oletan, että aika paljon vahvistavaa tietoa. Toisaalta fyysisellä puolella johtopäätöksissä tekijät korostavat kuitenkin aika paljon nopeuden ja räjähtävyyden merkitystä. Ehkä tämä siirtää vähän ajatuksia räjähtävyyden ja nopeuden suuntaan vielä niin kuin tutkittuna tietona enemmän kestävyyspohjan sijaan.

– Pelianalyysissä koen, että se vahvisti meidän valmennuslinjan suuntausta ja niitä päälinjauksia, mitä valmennuslinjaan on tehty. Ehkä siinä oli sitten enemmän tällaista varmistavaa tietoa

Fyysisessä lajianalyysissä selvisi, millä osa-alueilla kärkipelaajat erottuvat

Salibandyn fyysisen lajianalyysin toteuttamisesta vastasivat Eerikkilän fyysisen valmennuksen vastaava Elisa Hakamäki, Varalan urheiluopiston testauspäällikkö Marko Haverinen ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteen opiskelija Jiri Kirsilä yhdessä asiantuntijatyöryhmän kanssa.

Tuloksista selviää, että huippupelaajat erottuvat muista erityisesti nopeudessa ja räjähtävyydessä. Analyysissä kerrotaan, että kestävyydenkään merkitystä ja roolia ei pidä vähätellä, mutta monesti nämä ominaisuudet ovat pelaajilla valmiiksi hyvällä tasolla.

Asiantuntijoiden mukaan tulosten perusteella jatkossa olisi tärkeää yhdistää fysiikka- ja lajiharjoittelua, jotta kansainvälisen tason vaatimukset täyttyvät myös suomalaisilla pelaajilla.

– Fyysisen lajianalyysin osalta tilaisuus oli vielä yksi mahdollisuus kerätä ”inputtia”, että mihin asioihin pitää löytää kysymyksiä, mitä tutkimuskohteita on, tai onko jotain ilmoitettu epäjohdonmukaisesti. Meillä nousi siellä selkeästi esille, että meidän pitäisi tunnistaa vielä paremmin yhden yksittäisen salibandyottelun kuormittavuus urheilijalle, jotta päästäisiin kiinni, kuinka paljon pitää levätä ennen kuin voi jatkaa harjoittelua. Sitä me ei olla vielä tunnistettu ja se pitää varmasti tehdä taas huippupelien kautta, mikä maksimoisi rasitusta, Rantala kuvailee.

“Kannustamme jokaista tekemään omia näkemyksiä”

Tampereen yliopiston tutkija-tohtorin Miikka Palvalinin toteuttamaan salibandyn pelianalyysiin on kerätty dataa 16:sta salibandyn top 4 -maiden kohtaamisesta syksyllä 2021 ja miesten F-liigan viiden kärkijoukkueen keskinäisistä otteluista kaudelta 2020-21.

Rantalan mukaan olisi tärkeää, että kaikki tekisivät omia tulkintojaan pelianalyysin tuloksista ja toisivat omia näkemyksiään esille.

– Pelianalyysissä olemme hakeneet sitä absoluuttista huippua. Meillä oli siinä F-liigaprojektissa välieräjoukkueet ja SPV, joka eroaa vähän muista pelitavallisesti. Tällä myös yritettiin kartoittaa sitä, että löytyykö sieltä erilaisesta pelistä sellaisia asioita, joita olisi tärkeä tuoda esiin. Se on myös aina vähän pelottava ajatus, että kaikki pelaavat samalla tavalla. Se ei missään tapauksessa ole meidän tarkoitus, että kaikki lähtevät kopioimaan jotain pelitapaa.

– Olemme tutkineet asioita ja tuoneet tilastoja, ja toivomme, että ihmiset lukevat koko dokumentin ja suorittavat omia tulkintojaan. Tiivistelmä on tutkijan näkökulma, mutta luvuista on myös muita näkökulmia. Kannustamme jokaista tekemään omia näkemyksiä. Annetaan ihmisille mahdollisuus omaan tulkintaan ja olisi tosi tärkeää, että niitä myös löytyisi. Pelin rikkaus vaatisi erilaisia pelitapoja, Rantala toteaa.

Palvalin toteuttamassa pelianalyysissä selviää esimerkiksi se, että Suomi erottuu kansainvälisestä salibandystä erityisesti maalinteossa. Tulosten mukaan kansainvälisessä huippusalibandyssä maaleja syntyy paljon organisoidun hyökkäyspelin kautta, kun taas F-liigassa maaleja isketään erityisesti vastahyökkäyksien päätteeksi.

Analyysissä kerrotiin myös laadukkaasta avauspelaamisesta, jossa on vielä kaikilla tasosta riippumatta paljon kehitettävää. Huomio kiinnityi esimerkiksi pallottomien pelaajien sijoittumiseen, ja pallollisen pelaajan ratkaisuihin.

Nyt kun tuloksia ja tilastoja on saatu, miten tästä edetään?

– Meidän täytyy lähteä ylipäätään selvittämään naisten pelin vaadetta tarkemmin, niin fysiikan kuin pelinkin kautta. Nyt molemmat tutkimukset olivat miesten peleistä, ja kyllä meillä on tarve päästä yhtä lailla naisten peleistä kiinni. Nämä ovat resurssikysymyksiä, niin taloudellisia, kuin myös henkilöstöresursseja, mutta se on ihan selvää, että niihin meidän on niitä löydettävä. En uskalla tältä istumalta kuitenkaan luvata aikataulua, Rantala kertoo.

– Se on totta, että hienolla dokumentilla ei ole mitään arvoa, jos se ei jalkaudu kentälle. Tämän takia fyysisen lajianalyysin osalta olimme kutsuneet liigajoukkueiden fysiikkavalmentajat paikalle. Mielestäni on äärimmäisen tärkeätä, että fysiikkavalmentajat ymmärtävät vähän enemmän peliä ja lajivalmentajat fysiikkaa. Erityisesti toivon päävalmentajien olevan kiinnostuneita fyysisen lajianalyysin isosta kuvasta, jotta laji- ja fysiikkaharjoittelu tukisivat toisiaan entistä paremmin. Heillähän on kokonaisvastuu.

– Perjantaina kävimme läpi myös miesten ja naisten F-liigan linjauksia, ja miltä peli on tuntunut pelaajien, valmentajien ja tuomareiden mielestä. Pelin kehittämiseen ei riitä vain fysiikan ja pelaamisen kehittäminen. Meidän kaikkein yhdessä, pelaajat, valmentajat, erotuomarit, kurinpito ja sarjajärjestäjä, on kyettävä luomaan yhteistä näkemystä, mihin suuntaan viemme F-liigan peliä. Aivan selkeä konsensus oli sekä miesten, että naisten palavereissa: pelaajien turvallisuuden parantaminen. Siksi oli myös äärimmäisen tärkeää, että kurinpitodelegaatio oli edustettuna palavereissa, Rantala painottaa.

Rantala lisäsi vielä loppuun, että kyseessä on koko suomalaisen salibandyn yhteinen asia.

– Huikeinta koko viikonlopussa oli se, että saatiin ihmisiä yhteen keskustelemaan pelistä ja tuomaan omia näkemyksiään esille. Tämä ei ole Salibandyliiton tai minkään muunkaan yksittäisen tahon juttu, vaan suomalaisen salibandyn yhteistä asiaa. Oli tosi siistiä, että olimme saaneet ihmisiä koolle, ja haluan kiittää siitä kaikkia osallistuneita.

Eetu Moisio
Eetu Moisio on urheilujournalismin opiskelija ja Pääkallon työharjoittelija.

Moisiolta löytyy pelikokemusta laajalti eri sarjatasoilta 15 vuoden ajalta.

Tällä hetkellä hän toimii myös salibandyvalmentajana.