Salibandyn MM-kisojen ja lajin yleisen tulevaisuuden suhteen tehdään parin viikon päästä isoja päätöksiä.

Torstaina oli IFF:n ja neljän isoimman jäsenmaan keskustelukokous Kööpenhaminassa. Isoin kuuma peruna on ollut se, että pudotetaanko peliaika muotoon 3×15 minuuttia MM-kisoissa ja pienennetäänkö samalla kokoonpanoja. Tätä vaihtoehtoa on kokeiltu ainakin World Gamesissa ja MM-karsinnoissa. Pääkallon tietojen mukaan Suomi ja Sveitsi ovat olleet näitä muutoksia vastaan nykyisten tietojen valossa ja Tshekki vahvasti niiden kannalla.

IFF:n hallitus kokoustaa 8.-9. lokakuuta ja tekee tässä kokouksessa päätöksen, mitä se esittää tämän Future of Floorball-kokeilun tuloksena. Hallitus päättää, lähteekö se tukemaan kokeiltujen muutosten toteutusta vai ei. Hallituksen esitys menee sitten IFF:n yleiskokoukselle, joka päättää asiasta miesten MM-kisoissa marraskuussa.

Pääkallo haastatteli aiheesta Suomen Salibandyliiton puheenjohtajaa Kaarina Vuorta, joka on myös IFF:n hallituksen jäsen. Vuorella on enemmän kommentoitavaa aiheeseen liittyen kuin keväällä ja kesällä, sillä lyhyemmän peliajan arviointiin kerättyä dataa on ollut käytössä keskusteluissa.

Miltä tilanne näyttää 3×15 minuutin kohdalla? Meneekö muutos läpi vai ei?

– Siihen en pysty ottamaan kantaa, kun sovittiin, että keskustelut ovat luottamuksellisia, Vuori aloitti.

– Kööpenhaminan kokouksessa neljä isoa maata ja IFF keskustelivat tästä Future of Floorball-esityksestä ja keskustelu oli laajempi, kuin pelkästään itse esitys. Voi todeta, että kaikkien selkeä tahtotila on lajin kehittäminen ja eteenpäin meneminen.

– Meillä oli hyvin avoimet keskustelut ja sen voin sanoa, että selkeästi Pekan (Ilmivalta) kanssa kerroimme muille, että Suomi ei tule tätä esitystä kannattamaan, jos se äänestykseen menee. Keskustelu ei myöskään muuttanut meidän kantaa tähän esitykseen liittyen.

Mihin Suomen kanta perustuu?

– Suomen kielteinen kanta perustuu tämän esityksen sisältöön. Suomi ei pysty kannattamaan tätä esitystä, jossa ehdotetaan 3×15 minuutin peliaikaa ja muutaman pelaajan vähennystä kokoonpanosta. Emme koe, että muutoksella saavutettaisiin haluttuja tuloksia. Totta kai me olemme valmiina kehittämään lajia, mutta se prosessi millä tämä on tehty, ei ole ollut hyvä.

– Prosessin pitää olla perusteellinen, jotta löydetään selkeä linja millä tapaa halutaan kehittää lajia. Ensiksi pitää miettiä mitä halutaan saavuttaa ja sitten, mitkä on ne keinot joilla siihen päästään. Sitä kautta voidaan ajatella lajin kehittämistä. Se miten asia nyt on edennyt, ei vastaa tuota ajatusmallia.

– Se ”lopputulos” mikä tuli World Gamesista, että ”tällainen pelimuoto voisi olla hyvä” on mennyt vähän väärinpäin. Ensiksi on ollut se lopputulos, ja sitten on ruvettu miettimään mitä hyvää tästä voisi seurata. Sen prosessin pitäisi mennä toisinpäin.

– Se on kuitenkin selvää niin meille Suomelle kuin kaikille muillekin näissä keskusteluissa olleille maille, että paikoilleen ei voida jysähtää lajina.

Mitä MM-karsintojen ja World Gamesien tutkimukset ovat osoittaneet tähän mennessä?

– Se mitä käytiin läpi tutkimuksia IFF:n hallituksen Workshopissa ei antanut selvää tukea tälle esitykselle. Tulokset olivat aika neutraaleja eli kerätty data ei tue selkeästi esitettyjä väitteitä. Siinä analyysissa oli kuitenkin 100 peliä vanhalla systeemillä ja 100 peliä tällä kokeilussa olevalla. Sekään ei ole vielä iso otos, mutta jonkinlainen kyllä, Vuori avasi.