IFF:n Liljelund salibandyn radikaalien muutosehdotusten kariutumisesta: ”Ainoa oikea ratkaisu”

John Liljelund sanoi, että päätös luopua muutosehdotuksista oli tässä tilanteessa oikea ratkaisu. Arkistokuva: Ville Vuorinen/salibandy.fi

John Liljelund sanoi, että päätös luopua muutosehdotuksista oli tässä tilanteessa oikea ratkaisu. Arkistokuva: Ville Vuorinen/salibandy.fi

Tänään keskiviikkona julkaistiin Kansainvälisen salibandyliiton IFF:n hallituksen päätös olla esittämättä salibandyn radikaalia peliajan muutosta ja maajoukkueiden kokoonpanojen supistamista marraskuun yleiskokoukselle.

Kokonaisuus muutoshalun takana on mutkikas, mutta lyhyesti käytynä se menee näin: IFF tai osa IFF:ää innostui vuoden 2017 Wroclawin World Gamesien kokeiluista, joissa joukkueissa oli mukana supistettu kokoonpano ja ottelut pelattiin 3×15 minuutin peliajalla.

Vuonna 2018 se teki strategiatyötä vuosille 2021-32. Yhtenä pontimena oli se, että salibandyn aiempi unelma olympiapaikasta oli kuivunut tai vähintäänkin kuivumassa kasaan. Vuoden 2018 MM-kisojen yleiskokoukseen tuotiin jo ehdotus lyhyemmästä peliajasta ja kokoonpanojen supistamisesta. Suomi ja Ruotsi isoina maina kuitenkin lykkäsivät päätöksentekoa vedoten siihen, että muutoksia oli testattu liian vähän.

Korona toi oman ongelmansa testaukseen, mutta sitä kuitenkin testattiin isommissa piireissä ainakin Suomen Cupissa 2019-20, U19-naisten MM-kisoissa 2021, MM-karsinnoissa ja vielä 2022 World Games -turnauksessa. Tarkoituksena oli kerätä dataa ja mielipiteitä muutoksen taakse.

Kuitenkin testien, datan ja muiden seikkojen perusteella muutosehdotukset keräsivät vankkaa vastustusta muun muassa ja eritoten Suomessa.

IFF:n suomalainen pääsihteeri John ”Pi” Liljelund vastaili Pääkallon kysymyksiin koskien keskiviikkona tehtyä linjausta, joka ei kuitenkaan vielä takoittanut sitä, että muutosehdotukset eivät voisi nousta pinnalle tulevaisuudessa, sillä mahdollisten uusien linjanvetojen osalta otettiin kahden vuoden aikalisä.

Salibandyn peliajan muutos 3×15 minuutin muotoon ei ole tällä hetkellä läpi, mitä mieltä itse olet tästä ratkaisusta, John Liljelund?

– Viimeisen vuoden aikana käydyn keskustelun perusteella tämä on mielestäni ainoa oikea ratkaisu. Testejä ei ole tehty riittävästi ja sen lisäksi ei ole välttämättä mietitty riittävällä tavalla sitä, mitä me testataan ja mihin se vastaa.

– Tällä hetkellä on yhteisymmärrys siitä, että pitää analysoida sitä mitä pitäisi muuttaa tai tarvitseeko tehdä muutoksia. Tässä vaiheessa ei ole järkevää tehdä mitään päätöstä.

– Sekin tosiasia on syytä huomioida, että peliajan muutos tai pelaajamäärän muutos eivät itsessään ratkaise niitä ongelmia mitkä liittyvät tasoeroihin tai meidän näkyvyyteen ja niin edelleen. Ne ovat paljon monimutkaisempia asioita. Tätä keskustelua on yritetty käydä jo useampi vuosi.

Nyt puhutaan mahdollisista muista lajin kehityskeinoista. Mitä ne voisivat olla?

– On puhuttu säännöistä, mutta ei konkreettisesti. Maiden keskuudessa on ollut erilaisia näkemyksiä. Jotkut ovat olleet sitä mieltä, että ei missään nimessä tehdä näitä nyt torpattuja muutoksia. Suomi, Ruotsi ja Sveitsi menevät tähän kategoriaan, kun tshekit ovat taasen ajaneet tätä muutosta.

– Sitten on ollut yksittäisiä (ruotsalaisia) henkilöitä, jotka ovat ajaneet voimakkaasti tätä muutosta. On positiivista, että nyt ollaan kuitenkin päästy siihen tilanteeseen, että voidaan lähteä yhdessä miettimään mitä meidän laji tarvitsee ja mitkä ovat mahdollisesti ne elementit, joita tulevaisuudessa pitää muuttaa ja tarvitaanko muutosta.

– Tulevassa prosessissa haetaan kaikkien sidosryhmien mielipidettä, ja ajatuksia siitä missä mennään, ja mitä voidaan tehdä. Tähän liittyy muun muassa se, että sivulajina tuodaan rinnalle 3 vs 3 –pelaaminen ja se on matalan kynnyksen pelimuoto pienemmille maille, joilla voi olla vaikeuksia saada kasaan isoja jengejä kansainvälisiin kisoihin.

– Sillä toivottavasti vältetään turhan isot tasoerot. Toisaalta niitä tasoeroja on jokaisessa lajissa, eikä se välttämättä ole niin hillittömän iso ongelma.

Onko nyt kartoitettu mitkä ovat lajin tämän hetken suurimpia ongelmakohtia, ja mitä niistä pitäisi mielestäsi kehittää kaikkein eniten?

– Yksi ihan selkeä kehityskohde on lajin turvallisuus. Se liittyy pelin vauhtiin osana IFF:n “physical playta”. Sitten on kysymys lajin näkyvyydestä ja siihen kuuluvat elementit.

– Toisaalta esimerkiksi MM-kisoissa 12 joukkueella on tv- tai striiminäkyvyys varmistettu ja siinä ovat vielä Kanada, Tanska ja Puola keskustelun alla. Saattaa olla, että jää vain 1-2 maata ilman näkyvyyttä. Sen päälle on useita maita mukana joilla on ihan tv-näkyvyyttä.

– Tärkeä kysymys on, että minkälainen se meidän tuote on. Millä tavoin me voidaan tehdä siitä meidän tuotteesta mielenkiintoisempi? Siihen liittyy peliaika varmasti jollain tavalla. Onko se lyhyempi tai eri tavalla muodostunut?

– Koko tämä nykyinen muutosprosessi lähti liikkeelle siitä, että tietyt tahot innostuivat Wroclawin pelimuodosta ja siitä mentiin aika nopealla ajatuksella eteenpäin. Että tehdään näin ja se mahdollistaa tiettyjen asioiden tapahtumisen. Siinä innostuksessa ei ehkä tajuttu missä ollaan menossa.

– Soraääniä rupesi kuitenkin kuulumaan ja keskustelua ruvettiin käymään, että mitä tämä muutos tarkoittaa. Itse olen ajanut sitä, että muutoksia tehdään sillä perusteella mitä tietoa meillä on. Ne analyysit mitä nyt sitten on tehty, ovat osoittaneet, että peliajan lyhentäminen ei pienennä tasoeroja tai pelaajamäärän vähentäminenkään.

– Ne voivat olla jatkossa muutoksia joita tarvitaan, mutta ne eivät riitä vastauksiksi niihin kysymyksiin, joihin haetaan vastauksia.

– Tämän prosessin myötä isojen maiden ja IFF:n välinen yhteistyö on lähentynyt todella paljon ja jatkossa on tarkoitus, että yhteistyö syvenee tulevaisuudessa. Tullaan järjestämään myös top15 –kokouksia, joissa otetaan myös muut maat mukaan, jolloin käydään keskustelua vähän laajemmalla rintamalla, ja saadaan enemmän näkemyksiä mukaan.

2018-20 tehtiin isoja suunnitelmia vuosille 2021-32, lukkiuduttiinko siinä kohtaa liikaa näihin pinnalla olleisiin muutosehdotuksiin?

– Voin sanoa näin, että siinä innostuksessa ehkä vähän turhan nopeasti lukkiuduttiin näihin ratkaisuihin, eikä siinä vaiheessa mietitty muita.

– Kun Suomi ja Ruotsi ennen 2018 MM-kisojen yleiskokousta yhtäkkiä nousivatkin ehdotuksia vastaan niin tilanne lukkiutui vieläkin enemmän. Sen jälkeen kaivauduttiin poteroihin ja keskustelua ei käyty. Sen jälkeen korona vielä söi sen mahdollisuuden. Asioita tapahtui hyvin vähän sittemmin.

IFF:n hallituksen nykyinen ruotsalainen puheenjohtaja Tomas Eriksson jättää pestin tämän kauden jälkeen. Yllämainittujen muutosehdotusten vahvin puoltaja on Pääkallon tietojen mukaan ajanut, ja mahdollisesti ajaa näiden kautta omaa “vaalikampanjaansa” pienten maiden suosion avulla. Pitääkö tämä tieto paikkansa?

– En kommentoi.