Miesten F-liiga supistui tälle kaudella 12 joukkueen sarjaksi 33 ottelun runkosarjalla. Sarjaa pelattiin todella pitkään 14 joukkueella ja 26 ottelun runkosarjalla eli siis aina vuodet 2006-2022.
Edellinen systeemi oli ihan kelpo, mutta kiistatta sarjan supistamiselle oli perustelunsa varsinkin tasoerojen osalta. Ja jos meikäläiseltä kysytään niin ei järjestelmä ollut läheskään sama koko 16 vuoden ajanjaksoa.
Välillä pelattiin playouteja, ja yhdellä kaudella viimeinen ei pudonnut lainkaan. Varsinkin alapäässä systeemi on muuttunut monta kertaa. Sen lisäksi pudotuspeleissä siirryttiin paras viidestä -sarjoista paras seitsemästä -sarjoihin.
Pelattiin myös kolmen vuoden ajan yksittäinen finaali. Finaaleissa mestaruus on ratkennut joko yhdellä, kolmella tai neljällä voitolla. Muutoksia on siis tullut ja ollut.
Miksi kirjoitan juuri tästä? Koska 33 ottelun runkosarjakin tuntuu aiheuttavan kritiikkiä. Amatööripelaajille seitsemän lisäpeliä aiheuttaa jo aika paljon haasteita, ja sitä kautta poistuu todennäköisesti ainakin kokeneempia pelaajia liigakentiltä.
Jos ynnää maksimimäärän pelejä mitä yksittäinen pelaaja voi pelkästään liigassa pelata, niin se on nykyisin 54. Kymmenisen vuotta sitten vastaava lukumäärä oli 41. Tämä ei todellakaan kosketa suurta osaa pelaajia, mutta kaikille tulee pelejä jonkin verran lisää.
Mielestäni erikoisin ja jokseenkin hölmöin juttu on se, että miesten liiga tuntuu kulkevan suunnilleen rinta rinnan miesten Divarin (26 peliä) kanssa. Syynä ovat tietysti Divarin osalta liigakarsinnat, mutta miesten liigassa pitäisi olla enemmän aikaa pelata ottelut läpi ja kaikkia turhia taukoja tulisi välttää (esim. Suomen Cupin finaaliviikko). Lisäisin runkosarjaan joitain viikkoja lisää, koska seitsemän peliä on ainakin kuukauden urakka.
Tällöin jos sarjaa pystytään puskemaan tasaisen varmasti läpi niin en usko, että se tuntuu niin kuormittavalta. Nyt on taasen monilla joukkueilla outoja taukoja ja sitten amatööripelaajilla kolme peliä viikossa. Se aiheuttaa varmasti myös henkistä kuormitusta arjen keskellä.
Ainakin toistaiseksi olen uuden järjestelmän kannalla. Sen myötä on nähty enemmän hyviä pelejä liigassa. Kärki kohtaa nyt useammin toisensa pelikentillä. Kärki on myös harvinaisen tasainen tällä kaudella osin tuosta syystä.
Toisaalta häntäkin kohtaa kärkeä nyt useammin, ja siksi tasoeroja on sarjataulukossa varsinkin 7. sijasta alaspäin. Pitää muistaa että kärkikahdeksikkoon meni paras ”57%” sarjan joukkueista, kun lukema on nyt ”66,7%”.
Tällöin vain heikoin kolmannes ei pääse mukaan, joten pudotuspeleihinkin pääsee todennäköisesti joukkueita, jotka eivät kerää enää maagista 1,5 pisteen keskiarvoa, joka päti vielä 14 joukkueen sarjassa melko hyvin kaudesta kauteen. Tasoeroja ei kuitenkaan tulla täysin kitkemään millään systeemillä ja niiden kanssa on syytä oppia elämään.
Joka tapauksessa sarjajärjestelmät tuntuvat elävän tasaisen varmasti koko ajan ainakin joltain osin. Vaikea kuvitella, että nykyinen systeemi olisi viimeinen järjestyksessään. Kun muutoksia tehdään nyt ja jatkossa niin mielestäni olisi paikallaan kartoittaa mahdollisimman tarkkaan mikä olisi kaikkein paras systeemi. Kartoittamisella tarkoitan asioiden mahdollisimman laaja-alaista selvittämistä.
Sen jälkeen voitaisiin myös kysyä mitä mieltä pelaajat ja valmentajat ovat. Kyselyn ukaasina voisi olla se, että järjestelmä tulee olemaan voimassa ainakin viisi vuotta, ja siitä ei sitten auta reklamoida jälkikäteen.
Välillä saa sellaisen kuvan, että jos lajissa kuin lajissa jokin asia ei toimi, niin sen sarjajärjestelmää ronkitaan jollain isolla tai pienellä tavalla. Se tehdään ikään kuin se ratkaisisi jonkin isomman ongelman. Omaan silmään se tuntuu päättäjien ohituskaistalta syvällisemmissä kysymyksissä, ja voi paikoin johtaa vain pidempiaikaisiin ongelmiin.
P.S. Miesten liigan järjestelmästä kirjoittaminen on helppoa, sillä systeemi on pysynyt pitkään melko stabiilina. Naisten liigassa ei ole ainakaan omana aikanani löydetty minkäänlaista punaista lankaa ja järjestelmää on muokkailtu ikään kuin lennosta. Naisten liigan päättäjiltä voisi pyytää jonkin sortin johdonmukaisuutta jatkoa ajatellen.