Minä olen syyllinen. Pääkallo on syyllinen. F-liiga on syyllinen. Mikä tahansa liigaseura on syyllinen. Totta helvetissä varsinkin Jyväskylän Happee on syyllinen.
Alku voi vaikuttaa erikoiselta jorinalta, mutta taustalla on Jaakko Tiiran mainio, ja salibandymielessä jopa kumouksellinen artikkeli viime viikon Urheilulehdestä. Tiira teki jutussa jotain erilaista mitä me kaikki muut olemme tehneet tässä vuosien varrella: ei poistunut paikalta kun tilanne meni hankalaksi, vaan kaivoi syvemmältä.
Tiiran jutussa avataan ansiokkaasti Happeen talousongelmia pitkältä aikaväliltä. Tässä piileekin koko jutun arvokkain osuus. Me kaikki lajin parissa olleet olemme myös tienneet niistä. Jopa liigalisenssisotkujen keskellä liiga on aina antanut Happeelle anteeksi, ja perinteiselle liigaseuralle on aina riittänyt ymmärrystä.
Eri mediat (mukaanlukien erityisesti Pääkallo) ovat kirjoittaneet Happeen talousongelmista monta kertaa vuosien aikana. Käytännössä joka kerta on annettu Happee-hahmoille mahdollisuus kertoa asiat omalta kantiltaan parhain päin, ja yhtäkkiä on ilmestynyt rahaa maksaa ”se yksittäinen” konkurssihakemukseen johtanut summa. Se on ollut tietysti eritoten laiskaa journalismia. Happeen itsensä tarinallistama stoori murenee Tiiran jutun mukana.
Sen verran voidaan antaa anteeksi medialle, että ongelmaa on kyllä myös lajin avoimuuskäytännöissä, kun puhutaan vähänkin raha-asioista. Tiira teki artikkelin eteen valtavan työmäärän, jonka ei pitäisi olla peruslähtökohta. Jossain kabineteissa on päätetty, että salibandyn liigaseurojen talouslukuja ei julkaista miltään osin. Miksi ihmeessä?
Jos liigan toimitusjohtaja on tosiaan sitä mieltä, että asia on jotenkin seurojen itsensä päätettävissä, niin mitä F-liigalla siinä välissä tehdään? Siis mikä on liigan toimiston johtohahmojen rooli nykyisessä F-liigassa, jos ei nimenomaan esimerkiksi kunnollinen taloudellinen valvonta ja tällaisista asioista päättäminen? Tällaisesta tapauksesta tulee ulospäin kuva, että kyse ei ole seuralähtöisestä, vaan seurojen pyörittämästä sarjasta. Tässä tapauksessa toimintatapa vielä kastelee lopulta kaikkien kintut.
Happeehan on juuri varoittava esimerkki siitä, että valvonta on liigan puolelta liian vähäistä, joten olisiko paikoillaan, että valvontaan voisivat osallistua muutkin tahot? Tämä tarkoittaisi avoimempaa taloudenpitoa. Muutenkin taikasanaa ”avoimuus” hoetaan lajissa jatkuvasti, mutta kun nostetaan ”avoimuuden” rinnalle ”talous” ollaan valmiita vaikka mihin, että ei tarvitse olla oikeasti avoin.
Monella on ollut Happeesta kuva, että se pääsi jo alkuperäisistä isoista veloistaan eroon 2010-luvulla. Uutta velkataakkaa on kuitenkin kertynyt ihan viime vuosien saatossa.
Mitä jutusta sitten selviää seuran taloudenpidosta? Käytännössä se, että Happee on esimerkiksi tällä hetkellä yli 40 000 euroa velkaa Jyväskylän kaupungille harjoitusvuoroista. Sen päälle sillä on erinäisiä velkakertymiä, joista osa on syntynyt eläkemaksujen laiminlyönnistä, ja osa verojen maksamatta jättämisistä.
Kun Varma haki seuraa konkurssiin viime vuonna, ei ollut kyse yksittäisestä kuprusta, vaan eläkevakuutusmaksut oli laiminlyöty peräti 16 kuukautta putkeen. Varman edellisen konkurssihakemuksen jälkeen peräti seitsemän laskua on mennyt ulosottoperintään.
Jutusta selviää myös, että Happee on maksanut kaupungille rästinsä vasta kun kaupunki on uhannut katkaista sen harjoitusvuorot. Ihan tällä viikolla oli viimeksi juttua maksamattomista vuoroista Suur-Jyväskylän Lehdessä.
Esimerkiksi kaudelle 2019-20 lähdettäessä seura on ollut velkaa 160 000 euroa eri suuntiin. Velkaa on ollut jossain vaiheessa reippaasti enemmänkin, ja esimerkiksi varainhankintaa on saatu Petri Kaukon johdolla parannettua. Urheilulehden jutusta, ja muualtakin selviää, että seuran eteen on myös tehty töitä vereslihalla. Joka tapauksessa se on tästäkin huolimatta jättänyt maksuja maksamatta ajallaan lähtien sarjan osallistumismaksusta, mikä on ihan perusasia.
Toisaalta se on pystynyt maksamaan pelaajapalkkioita tälläkin kaudella, ja jopa kilpailemaan pelaajista rahalla. Se on kilpailua vääristävä ja outo seikka kokonaisuudessaan. Jos samaan aikaan ei pysty maksamaan harjoitusvuoroja, mutta pystyy hankkimaan viisinumeroisilla summilla pelaajia, on jotain pahasti pielessä. Tästä on moni liigaseura ollut syystäkin käärmeissään.
Happee on hieno ja perinteikäs seura, mutta ei sen perusteella voida antaa sille erillisoikeutta toimia omien sääntöjen mukaan. F-liigalla oli perustamisvaiheessa sauma ottaa tiukempi linja ja ote. Nykyinen tyyli ei palvele muita joukkueita, mutta ei myöskään Happeeta. Nyt Happeen löperö taloudenpito on mahdollistettu heikolla valvonnalla. Se johtaa vain syvemmälle suohon, ja voi johtaa pitkällä aikavälillä jopa seuran perikatoon, jota kukaan tuskin toivoo. ”Ei me tiedetty”, ei toimi tässä.
On aika siirtyä 2020- tai edes 2000-luvulle salibandynkin osalta. Jos liigan kärkipään joukkueen ja brändin toiminta on tällä tasolla, on vaikea puhua uskottavasta huippu-urheilusarjasta. Ei F-liiga voi olla pelkästään liigaseurojen kaveri ja tsemppaaja. Mieluummin vanhempi, joka pitää kovaakin kuria myös seurojen omaksi parhaaksi ajoittain.
Ja kyllä koronapandemia oli tässä välissä. Jostain syystä muut 11 miesten liigajoukkuetta sopeuttivat toimintaa sen mukaisesti.