Kuten otsikosta saattaa jo vähän päätellä, niin tässä kirjoituksessa ehdotetaan täysremonttia Suomen Cupin eetokseen.
Suomen Cup lajissa kuin lajissa lähtee siitä, että siinä perinteiset sarjoihin osallistuvat joukkueet mittelevät vastakkain cup-muotoisessa turnauksessa. Samanlaisia cup-järjestelmiä löytyy vaikkapa eurooppalaisesta jalkapallosta, ja cup-kilpailut ovat joissain maissa erittäin suosittuja sekä perinteisiä konsepteja.
Suomessa Suomen Cupit eivät ole mitenkään supersuosittuja lajista riippumatta. Salibandyssakin cup on nykyään ihan ok, mutta ei aiheuta kovin laajamittaista värinää lajikentällä. Suomen Cup on päässyt kurjimmasta vaiheestaan yli, mutta voi toisaalta olla, että se ei nykyisestä tilastaan muutu juurikaan isommaksi tai merkittävämmäksi, mikä on sinällään harmi.
Mitä sitten jos cup olisikin jotain ihan muuta? Eli mitä jos cup olisi kaikenlaisille joukkueille avoin ja sillä tavoin, että se ei perustuisi nykyisiin joukkuejakoihin mitenkään orjallisesti? Eli mitä jos siihen pitäisi (tai saisi) osallistua täysin uudella kokoonpanolla?
Tällöin se voisi olla valtakunnallisten ”kaveriporukoiden” kohtaaminen. Se myös antaisi eri ikäisille mahdollisuuksia osallistua. Käytännössä ei tulisi tasorajoituksia, vaan cupissa voisi pelata vaikkapa samassa joukkueessa se kutosdivarin pelaaja, ikämies ja maajoukkuetähti. Joukkueille kannattaisi kuitenkin luoda kokorajoituksia.
Joka tapauksessa tällöin cup tavoittaisi mahdollisesti jotain läheisempää salibandyn luonteesta, kuin nykyinen cup tavoittaa. Vähän rennompi, mutta kilpailuna se voisi olla paljon kiinnostavampi kuin nykyinen cup, jossa vain final four-vaiheessa on vähän isompaa värinää.
On helppo osoittaa, että esimerkiksi nykyiset lisenssit ja tai vaikka sarjojen otteluohjelmat voivat aiheuttaa haasteita tällaisen toteutukseen. Yksi seikka olisi tehdä cupista tässä muodossaan enemmän kesäpainotteisempi, ja jättää mahdollisimman pieni painotus enää kevätkauden puolelle.
Myös paikallisuus voisi olla vahvaa melko pitkään kustannusten hillitsemiseksi. Vaikkapa siten, että ensiksi miteltäisiin ihan kaupunkien sisällä, sitten alueiden sisällä, joista pääsisi vasta valtakunnalliselle tasolle.
Tietyt haasteet lienevät ilmiselviä, mutta ehkä kannattaisi silti yrittää ihan tosissaan pohtia ja toteuttaa uudenlaisia konsepteja? Salibandyn Suomen Cup ei ole historialtaan niin suuria menestystarina, etteikö sitä uskaltaisi uudistaa ihan rankallakin kädellä tarvittaessa.
Tässä konseptissa jos jossain olisi mahdollisuus saavuttaa sellaisia pelaajia mukaan, jotka ovat pudonneet salibandyn kelkasta aikuisiällä tai jo aiemmin. Aikuisten drop out -ilmiö onki salibandyn suurin haaste nykypäivänä.