Digitalisaatio muuttaa maailmaa
Digitalisaatio on megatrendi, joka on yhtäältä pakottanut yritykset kaikilla teollisuuden alueilla uudistumaan ja toisaalta luonut aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja jopa kokonaisia teollisuuden aloja. Yritykset, jotka eivät ole kyenneet uusiutumaan digitaalisen vallankumouksen vaatimusten mukaisesti ovat kadonneet, esimerkkinä aikoinaan maailman suurin videovuokrauspalvelu Blockbuster tai lelujätti Toys R Us.
Digitalisaatio on myös mahdollistanut disruptoivien liiketoimintamallien luomisen, mikä tarkoittaa sitä, että perinteisten yritysten ulkopuolelta tulee uusia yrityksiä, jotka toteuttavat tuttua liiketoimintaa uuden teknologian mahdollistamalla tavalla. Disruptoivista yrityksistä mainittakoon esimerkiksi sähköautovalmistaja Tesla, verkkokaupan pioneeri Amazon tai kuljetusyritys Uber.
Internetin aikakaudella maailma on kutistunut huomattavasti. Mobiililaitteiden ja -sovellusten yleistyminen on syrjäyttänyt perinteiset tietokoneet ja televisiot. Datasta on tullut maailman suurimpien yritysten tärkein resurssi.
Tulevaisuudessa kehitys ei näytä hidastuvan, vaan uusia innovaatioita syntyy entistä nopeammalla vauhdilla. Tekoälyn, kvanttitietokoneiden, virtuaaliteknologioiden, IoT – laitteiden, 3D-tulostuksen sekä lohkoketjujen – vain muutamia mainitakseni – kypsyessä niiden hyödyntäminen yleistyy ja niitä opitaan hyödyntämään uusiin liiketoimintoihin ja sovelluksiin.
Digitalisaatio on siis tullut jäädäkseen ja pysyäkseen mukana pelissä, sen mahdollistamia uusia teknologioita ja käytäntöjä on kaikkien yritysten ja toimialojen opittava hyödyntämään.
Digitaalisuus näkyy lajien strategioissa – riittääkö se?
Sekä urheilua liiketoimintana, että yksittäisiä urheilulajeja kilpa- ja harrastetoimintana koskevat samat jatkuvan kehittymisen haasteet. Digitalisaation myötä kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja kulutuksesta on kiristynyt entisestään. Urheilua pystyy nykyään kuluttamaan kotisohvalta miltei loputtomasti striimauspalveluiden tuodessa kaikki maailman lajit ja tapahtumat kaikkien ulottuville. Urheilun harrastaminen on taas tunnetusti ollut jo pitkään laskussa etenkin lasten ja nuorten kohdalla. Aikuisharrastajille on vastaavasti tarjolla jatkuvasti uusia, usein uusilla mielenkiintoisilla tavoilla markkinoituja, trendilajeja crossfitistä padeliin, mikä haastaa lajeja harrastajien sitouttamisessa pitkäjänteisesti yhden lajin kulutukseen.
Kaikki haasteet eivät luonnollisestikaan ratkea pelkästään digitaalisen kehityksen avulla, vaan työtä pitää tehdä kaikilla eri osa-alueilla. Maailman ympärillä muuttuessa kuitenkin näin radikaalisti digitalisaation ansiosta, on väistämättä yksi osa ratkaisua varmistaa olevansa muutoksessa mukana. Tähän muutokseen on herätty toki myös urheilussa.
Eri urheilujärjestöt ja lajiliitot ovat laajasti tunnistaneet digitalisaation omissa strategioissaan, esimerkiksi kansainvälisen olympiakomitean, kansainvälisen jääkiekkoliiton, kansainvälisen jalkapalloliiton ja jopa kansainvälisen suunnistusliiton strategioissa digitalisaatio on yksi ydinalueista ja lajin tavoitteiden mahdollistajista. Myös lajiliittojen ulkopuolella GSIC (Global Sports Innovation Center), globaali urheilun innovaatioita ja urheilun kehittymistä tukeva järjestö on määritellyt digitaalisten transformaation yhdeksi seitsemästä palvelualueestaan ja julkaisee mm. urheilun digitalisaatioon liittyviä tutkimuksia sekä kehittää ekosysteemiä innovaatioiden kiihdyttämiseksi.
Kansainvälinen salibandyliitto IFF sekä oma kansallinen salibandyliittomme mainitsevat toki myös digitalisaation strategiassaan, vaikkakin on mainittava, että erityisesti salibandyliiton strategiassa toimenpiteitä ei juurikaan avata. Laji on toki kehittänyt digitaalisia palveluitaan esimerkiksi sosiaalisen median ja markkinoinnin, SalibandyTV – palvelun, uuden tulospalvelun sekä Ruudun kanssa tehdyn sopimuksen myötä, mutta ne tuntuvat silti kovin irrallisilta kokonaisuuksilta. Yksittäisen F-liiga- tai Inssidivariottelun tapahtumassa digitaalisuutta ei edelleenkään juuri huomaa ja jos mietitään tilannetta yksittäisen harrastajan tai seuran näkökulmasta, erilaisia (ja toisistaan erillisiä) palveluita on monia vielä edellämainittujen lisäksi. Myöskään kaikista arvokkaimman resurssin, datan, hyödyntäminen vaikuttaa hajanaiselta – jos sitä edes tehdään.
Koska strategiatasolla lajit ovat selvästi samalla viivalla, voiton kannalta oleellista on ennemminkin se, miten strategia muutetaan toiminnaksi ja miten paljon toimenpiteille on rahaa ja resursseja. Ja näihin vaikuttaa se, miten lajien sisällä nähdään digitalisaation roolin merkitys lajien välisessä kilpailussa kuluttajien sekä harrastajien vapaa-ajasta ja kukkaroista. Onko se pelkästään pakollinen asteittain toteutettava muutos, vai disruptiivinen voima, joka uudelleen määrittelee koko lajin.
Jos uskotaan jälkimmäiseen, olisi edelläkävijälle tarjolla isompi liiketoiminnan ja harrastajamäärien kasvattamisen potentiaali mitä koskaan aikaisemmin. Pienillä liitoilla ja lajeilla ei valitettavasti ole jääkiekon tai jalkapallon resursseja, joten niiden on toimittava fiksummin ja hyödynnettävä koko ekosysteemiä sekä yhteisiä resursseja järkevämmin yhteistä suuntaa kohti. Tämän takia salibandyssa tarvittaisiin yhteinen näkemys siitä, mitä digitalisaatio mahdollistaa ja millä toimenpiteillä niitä lähdetään tavoittelemaan.
Salibandy tarvitsisi lajistrategiansa tueksi erillisen digitalisaatiostrategian.
Miksi digistrategia?
Erillinen, lajin kokonaisstrategiaa täydentävä digitalisaatio- tai digistrategia konkretisoi digitaalisen kehityksen toimenpiteet ja tavoitteet, sekä alleviivaa digitalisaation merkitystä koko lajin kehittymisen ja lajien välisen kilpailun kannalta. Myös resurssien tarve ja niiden varmistaminen on konkreettisen strategian kautta varmasti helpommin perusteltavissa.
Pelkkä strategian laatiminen ei tietenkään muuta mitään ilman että sitä aletaan toteuttamaan. Digitaalinen transformaatio vaatii riittävää rahoitusta, sekä pitkäjänteistä kehitystä. Tätä ei myöskään saavuteta ilman lajiyhteisön, erityisesti seurojen hyväksyntää ja tukea sekä yhteistyötä. Rahallista tukea vaadittaisiin myös lajin ulkopuolelta, esimerkiksi liikunta- ja kulttuuriministeriön tai olympiakomitean suunnalta. Mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi Espanjasta, jossa osana (EU-rahoitettua) valtion digitalisaatio-ohjelmaa myönnettiin urheilun digitalisaatioon 75 miljoonan euron rahoitus. Laji, jolla on esittää uskottava digistrategia, on varmasti vakuuttavampi myös tuen myöntäjän näkökulmasta.
Strategia vaatii myös panostusta uudenlaiseen osaamiseen. Digistrategian määrittelyn ja toteuttamisen johtamiseksi liiton tulisi palkata erillinen digitalisaatiojohtaja sekä data-analyytikko digitalisaation keskiössä olevan tiedon hallintaan, hyödyntämiseen ja kehittämiseen.
Esimerkki digistrategiasta ja digitaalisten teknologioiden sovelluksista
Mitä digistrategiassa tulisi lukea? Yritän antaa seuraavassa oman näkemykseni salibandyn digistrategiaksi sekä konkreettisia esimerkkejä teknologian hyödyntämisestä jäsentämällä sen Global Sports Innovation Centerin digitaalisen transformaation raportissaan määrittelemään neljään pääalueeseen: Tiedolla johtaminen ja tuottavuus (Business insights and productivity), Fanien sitouttaminen (Fan engagement), Joukkueiden ja pelaajien suorituskyky (Team and athlete performance), Älykkäät tapahtumat ja areenat (Smart venues). Jätän tarkoituksella viidennen alueen – eSports – käsittelemättä tässä kontekstissa. Huomioitavaa on myös, että koska en ole lajin sisäpiirissä, osa asioista voi (ja toivottavasti onkin) olla jo toimeenpanossa, esittämäni asiat ovat puhtaasti ulkopuolelta lajia seuraavan henkilön omia näkemyksiä.
Tiedolla johtaminen ja tuottavuus
Tiedolla johtamisen ja tuottavuuden ytimessä ovat tehokas datan hyödyntäminen sekä manuaalisten prosessien automatisointi teknologian avulla. Lajin tulee ottaa haltuun sekä harrastajien, että kuluttajien tuottama data mahdollisimman kattavasti sekä asiakas- että harrastajapoluilta ja hyödyntää sitä kaupallisiin ja lajia kasvattaviin tarkoituksiin. Datan hallinnan myötä pystytään esimerkiksi tarjoamaan kumppaneille ja harrastajille kohdistetumpaa tietoa toisistaan, mikä mahdollistaa suurempia mainostuloja ja kiinnostavampaa sisältöä.
Manuaalisten prosessien automatisointi ja tuottavuuden kasvattaminen esimerkiksi tekoälyn avulla oli esillä jo edellisten liittovaalien aikaan, nykyisen liiton hallituksen puheenjohtajan Kaarina Vuoren puheissa. Tekoälyn mahdollisuuksista olemme sen jälkeen oppineet erilaisten kielimalleja hyödyntävien bottien (ChatGPT) ja tekstistä kuvia generoivien sovellusten (Dall-E, Midjourney) avulla. Tekoälyn on arvioitu pystyvän korvaamaan ison osan nykyisistä työtehtävistä työpaikoilla, sama pätee yhtä lailla urheiluun. Tekoälyn avulla tulisi pyrkiä automatisoimaan esimerkiksi otteluohjelmien laatimiseen ja ylläpitoon kuluva manuaalinen työ, vain yhden esimerkin mainitakseni. Testasin muuten kyseistä esimerkkiä huhtikuussa, 2 minuutissa olin saanut luotua auttavan otteluohjelman “kuvitteelliseen” liigaan. Kaikkeen ei edes tarvita tekoälyä, prosessien mallintamisen ja käyttöliittymäsuunnittelun avulla päästään usein nopeampiin ja parempiin lopputuloksiin.
Fanien sitouttaminen
Fanien sitouttamisen alueella tärkeää on pystyä tunnistamaan ja vaikuttamaan kaikkiin niihin asiakaspolulla tapahtuviin kohtaamisiin, joilla pystytään sitouttamaan faneja lajiin, joukkueeseen ja/tai tapahtumaan sekä se, miten niiden avulla pystytään tuottamaan myös taloudellista lisäarvoa. Sitouttamisen kasvattamisen keinoja ovat esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntäminen, mitä sekä liitossa että F-liigaseuroissa on ilahduttavasti tehtykin viimeisinä vuosina – ainoastaan pelaajien osalta potentiaalia voisi olla paljon enempäänkin. Sitouttamista pystytään kasvattamaan (teknologian keinoin) myös esimerkiksi datan avulla – tuottamalla enemmän ja reaaliaikaisempaa dataa katsojille pelitapahtumista paikan päälle sekä kotisohville, pelaajien suoriutumisesta, tilastoista yms. Tästä hyvänä esimerkkinä voisin mainita Formula 1 – lähetykset, joissa dataa tarjoillaan katsojille nykyisin moninkertaisesti aikaisempaan verrattuna.
Monessa yhteydessä mainitaan myös pelillistämisen (gamification) hyödyntäminen kiinnostuksen ja sitouttamisen kasvattajana. Teknologian avulla esimerkiksi erilaiset virtuaaliteknologian sovellukset tai yksinkertaiset mobiilipelit soveltuisivat tähän tarkoitukseen, yksinkertaisempana ja halvempana esimerkkinä qr-koodien hyödyntäminen otteluohjelmassa avaamaan otteluennakon, ennakkohaastatteluvideon tai pelaajakortin joukkueen verkkosivuilta.
Joukkueiden ja pelaajien suorituskyky
Joukkueen ja pelaajien suorituskyvyn parantamiseksi teknologian avulla on nykyisin olemassa lukuisia eri sovelluksia. Pelaajien fyysisten ominaisuuksien mittaamiseen ja seurantaan on jo pitkään hyödynnetty sykemittareita ja fyysisiä testilaitteita, mutta teknologian avulla on nykyisin mahdollista seurata jo esimerkiksi urheilijoiden sokeritasapainoa – tulevaisuudessa terveysteknologia kehittyy tälläkin saralla entisestään.
Toinen alue on suorituksen mittaaminen. Erilaiset IoT-anturit, konenäkösovellukset, videomateriaalin lisääntyminen ja analytiikan kehittyminen on mullistanut datan keräämisen pelaajien ja joukkueiden suorituksesta ja mahdollistaa nykyisin datan hyödyntämisen esimerkiksi valmennuksen tai henkilökohtaisen kehittymisen tukena. Pelaajille pystytään antamaan konkreettisempaa palautetta, numeraalisia tavoitteita ja suoriutumisen tasoja – mitä heidän tulisi itseasiassa pystyä myös valmennukselta vaatia.
Kolmantena esimerkkinä nostan tekoälyn ja virtuaaliteknologioiden potentiaalin mullistaa perinteinen lajiharjoittelu ja valmentaminen. Suorituksesta kerätyn reaaliaikaisen datan perusteella voidaan nyt jo luoda “tekoälyvalmentajia”, jotka pystyvät antamaan suosituksia joukkueen taktiikoista tai luomaan harjoitusohjelmia pelaajien suoriutumisen perusteella. Virtuaaliteknologioiden avulla vastaavasti pystytään laajentamaan harjoittelua ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Virtuaalitodellisuudessa pelaaja voi missä ja milloin tahansa harjoitella kuten fyysisissä harjoituksissa, yksin tai kavereiden kanssa. Nämä esimerkit ovat itseasiassa jo todellisuutta. Sense Arena niminen teknologiayritys tarjoaa virtuaaliteknologiaa jääkiekossa ja tekoälyvalmentajia on tarjolla esimerkiksi kestävyysurheilun puolella. Testasin itse virtuaaliteknologioita viime kaudella salibandyssa kahdellakin eri sovelluksella saaden niistä positiivisia käyttökokemuksia.
Älykkäät tapahtumat ja areenat
Älykkäillä tapahtumilla ja areenoilla tarkoitetaan kaikkia digitaalisia teknologioita ja prosesseja, joiden avulla pyritään parantamaan kuluttajien kokemusta ottelutapahtumasta kotiovelta kotiovelle. Keskiössä on siis kuluttajan kokemuksen sujuvoittaminen teknologian avulla hallissa ja sen ulkopuolella.
Digitaalinen ottelutapahtuma alkaa jo kotoa, lipun ostosta tai varaamisesta. Kuluttaja voisi kotisohvaltaan tutustua tapahtumapaikkaan 360-kuviin tai LiDAR-skannaukseen perustuvaa virtuaalimallia hyödyntäen ja vaikka ostaa joukkueen fanituotteita virtuaalisesta fanikaupasta. Tapahtuman aikana tulee kuluttajan kyetä hoitamaan kaikki tarvitsemansa digitaalisesti lipun ostamisesta erätaukotarjoiluiden maksamiseen ja ennakkovaraamiseen. Otteluennakot sekä pelin edistyneet tilastot ja analytiikka tulee olla helposti tarjolla kuten jo aikaisemmin esittelin, syventämään otteluelämystä.
Ottelun jälkeen kuluttajalle voisi tulla digitaalinen palautekysely ottelutapahtumasta sekä linkki seuraavan kotiottelun lipunmyyntiin. Tämän kaiken toteuttamisessa tulisi kaiken perustua edelleen systemaattiseen datan keräämiseen kaikista kontaktipisteistä, mikä parhaiten toteutuu, kun käytössä olisi yhtenäinen mobiilisovellus kaikkien kuluttaja- ja harrastajapalveluiden tarjoamiseksi.
Loppusanat
Olen tässä artikkelissa esitellyt perusteita sille, miksi digitaalinen transformaatio yhtäältä pakottaa ja toisaalta mahdollistaa muutoksen myös urheilussa. Se laji, mikä parhaiten hyödyntää digitaalisuuden mukanaan tuoman lisäarvon, antaa itselleen mahdollisuuden voittaa osuutta kilpailussa kuluttajien ja harrastajien vapaa-ajasta ja rahasta.
Toisaalta mikäli tilaisuuteen ei tartuta, odottaa sen tien päässä varmasti vastakkainen todellisuus ja lajin hidas hiipuminen.
Salibandylla on vielä mahdollisuus valita puolensa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että parhaiten lajin tulevaisuus varmistetaan hyödyntämällä digitalisaation mahdollisuudet luomalla yhteinen digitalisaatiostrategia ja antamalla sen toteuttamiseen riittävät resurssit sekä riittävästi aikaa.
———
Kirjoittaja on entinen maajoukkuepelaaja, valmentaja sekä kuluttaja, joka on peliuransa jälkeen työskennellyt teollisuus- ja teknologiayrityksissä useissa eri liiketoiminnan sekä digitaalisten teknologioiden kehitys- ja johtotehtävissä.