F-liiga julkaistiin sarjana keväällä 2020, joten muutaman kuukauden päästä sarja on nykyisellä nimellään neljä vuotta vanha.

Salibandyssa on puhuttu viime vuosina paljon kaupallisuudesta sekä kaupallistamisesta ja keskusteluun on vaikuttanut vahvasti F-liigan lanseeraus vuonna 2020. Mutta onko liigan kaupallinen arvo kasvanut F-liigan tulon jälkeen?

Liigan toimitusjohtaja Kimmo Nurminen kertoo, että F-liigan aikana SSBL Oy:n liikevaihto on ollut alhaisimmillaan 640 000, ja vuoden 2023 lopussa se oli 980 000 euroa. Vuonna 2020 liikevaihto oli 902 000 euroa.

– Tällä mittarilla F-liigan kaupallinen arvo on kasvanut. Tässä on tosin hyvin paljon läpilaskutusta. Syksyllä kysyttiin ihan asiallisesti siitä, että liikevaihto kasvaa, mutta tulos oli heikko. Me myös kanavoidaan aika paljon rahaa suoraan seuroille liittyen esimerkiksi Ruutu-yhteistyöhön, jota en valitettavasti voi kommentoida sen tarkemmin.

Nurmisen mukaan F-liigan alkutaipaleella seuroille pystyttiin antamaan ykköstonneja, mutta nyt seuroille kanavoitu kokonaisrahamäärä on noin viidesosa liikevaihdosta. Jos pelkästä SSBL Oy:sta puhutaan, niin yleisesti sen tulokset ovat viime vuosina olleet joitain kymmeniä tuhansia euroja tappiollisia.

Vuonna 2022 tappiolukema oli peräti 268 000 euroa, mutta vuonna 2023 meni paremmin.

– Vuonna 2022 tulos oli todella negatiivinen. Silloin oli myös epäonnekkaita sattumuksia. Aika varmasti voi sanoa, että kun laitetaan vuoden 2023 kulut kirjoihin ja kansiin, niin osakeyhtiö tulee tekemään positiivisen tuloksen ja se on suunnilleen 20 000-25 000 euroa plusmerkkinen.

Vaikka F-liigaa pyörittää Oy, niin se pyrkii nollatulokseen. Vuoden 2024 tavoite on tehdä miljoonan euron liikevaihdolla nollatulos. Nurmisen näkemyksen mukaan liigan pitäisi pystyä tukemaan liigaseuroja myös taloudellisesti esimerkiksi tapahtumapeleissä, ja siksi kumppanirahaa pyritään investoimaan sarjan pyörittämiseen, eikä hillota toimistolle.

Nurminen haluaa korjata mahdolliset väärinkäsitykset liigan rahoituksesta.

– Liitto ei rahoita osakeyhtiötä. Osakeyhtiö toimii täysin markkinaehtoisella rahalla ja kumppanit rahoittavat toiminnan. Se on täysin eri asia kuin liiton puoli. On ihan oikein seurojen osalta suomia liiton toimintaa siinä, että miten lajiliiton taloutta hoidetaan, kun se on jäsenseurojen yhteenliittymä, ja ne on yhteisiä rahoja.

– Ei ole valtionapuja tai ei olla saatu koronatukia. Siinä mielessä 2021-22 oli tosi raskaita vuosia. Näyttää siltä, että F-liiga pelkkänä tuotteena alkaa nousta kannattavalle tasolle.

Entä seurat?

F-liigan arvoa voi mitata myös seurojen kehityksen ja rahatilanteen kautta. Sen suhteen on kuulunut paikoin huolestuttavia viestejä muutamastakin suunnasta.

– Se on harmittavaa sanoa, että nimenomaan seurojen resursseihin korona on iskenyt välillisesti sitä kautta, että harrastajamäärät ovat vähentyneet. F-liigassa pelaavan edustusjoukkueen menestyksen kannalta olennaista on, että takana on hyvinvoiva seura. Jopa sponsorieuroa tärkeämpää on yksittäinen harrastaja seuraan.

Nurminen tarkoittaa sitä, että kun seuroista lähtee harrastajia, menee fokusta helposti enemmän muualle kuin edustusjoukkueen toimintaan. Edustusjoukkueisiin resursointi on ottanut joissain seuroissa tätä kautta takapakkia.

– Se on vaikuttanut F-liigassa pelaavien yksittäisten seurojen kaupalliseen kasvuun. Me ollaan keskusyksikkönä pystytty solmimaan sopimuksia kiinnostavalla tarinalla, Ruudun näkyvyydellä ja sillä, että seurat tuottavat laajaa markkinointiviestinnän sisältöä.

– Me ollaan kiinnostava media-alusta tänä päivänä. Se ei ihan hirveästi tyydytä mua, jos me ei saada seurojen hyvinvointia kohennettua niin, että liikevaihto F-liigassa pelaavissa seuroissa kasvaa.

Haastattelun toisessa osiossa puhuttiin yleisömääristä, ja tässä harrastajamääristä ja niiden vaikutuksesta. Mitä muita kaupallisia mahdollisuuksia seuroilla olisi tällä hetkellä?

– Mielestäni F-liigan joukkueet ovat ottaneet askelia eteenpäin myös siinä, miten jaetaan eteenpäin hyviä kaupallisia käytänteitä. Ei olla niin mustasukkaisia siitä, että jos joku on oivaltanut jonkun konseptin, joka kumppanien suuntaan toimii. Jos se toimii Oulussa hyvin, niin miksi se ei voisi toimia vaikka Turussa.

– Pitää tänä vuonna jatkaa workshopeja, jossa seurat tukee toisiaan. Mikä myy ja mikä ei. Naisten sarjassa tehtiin workshop, jossa kaupallistamista käytiin läpi Ruudun edustajien kanssa. Tätä Superpesis tekee jo paremmin. Säännöllinen ja konkreettinen tiedonjakaminen on tärkeää.

Seuraa pieni kierrepallo toimitusjohtajalle: Jos Nurmisella olisi paljon rahaa, ja voisiko sanoa ylimääräistä rahaa, niin sijoittaisiko hän sitä F-liigaseuraan sillä oletuksella, että se ei olisi välittömästi menetettyä rahaa?

– Kyllä mä varmaan sijoittaisin, enkä puhu pelkästään roolini puolesta. Perustan sen siihen, että ollaan neljässä vuodessa luotu arvoa kollektiiviselle tuotteelle nimeltä F-liiga. Kyseessä on seurojen yhteenliittymä. Näen sen myös media-alustana.

– Kaupallisen kasvun strategia perustui siihen, että tulonmuodostusta ruvettaisiin miettimään muunkin kuin ottelutapahtuman kautta. Jääkiekossa on hyviä esimerkkejä. Esim. Rauman Lukko ja RTK. On kiinteistön omistuksia, kahvilaa tai muuta, joilla rahoitetaan urheilua.

– Jos nyt ajatellaan, että sijoittaisin jonkun maltillisen määrän, niin kyllä mä näkisin, että menestyvät F-liigajoukkueet ovat kuin start up -yrityksiä, joiden voi ajatella ihan aidosti kasvavan, kun kiinnostuneisuus valtakunnan tasolla lisääntyy. Me tehdään asioita vähän eri tavalla ja viihdyttävämmin. Se on tapa erottua jollakin tapaa.

Nurminen ottaa esille Sanoman kanssa tehdyn sopimuksen, jonka myötä laji on selkeästi esillä yhdessä mediakanavassa.

– Pelit näkyvät yhdestä lähteestä, meillä on lineaarisen television kuukauden pelejä ja meillä on yli 50 studio-ottelua kaudessa. Kaikki oli vain haavekuvia viisi vuotta sitten. Uskon, että meillä on täydet mahdollisuudet jopa seuraavassa mediasopimuksessa saada vielä parempaa hyötyä F-liigassa pelaaville seuroille suoraan.

– Jonain päivänä pystytään seuroja tukemaan rahallisesti hyvin, vaikkei se liigan tehtävä olekaan. Kyllähän seuran pitää itse tulla toimeen omalla liiketoiminnalla.

Nurmisen kovissa tavoitteissa jokainen liigaseura pystyisi tekemään 20 000 eurolla enemmän kumppanuuksia suhteessa aiempaan, jolloin kokonaisliikevaihto kasvaisi yli 400 000. Tällä hetkellä liigassa on 24 joukkuetta ja 20 seuraa. Hän puhuu myös siitä, että seurojen olisi hyvä saada pitkäkestoisempia kumppanuussopimuksia, jotta seuraavan kauden pärjääminen ei ole vaakalaudalla vuodesta toiseen.

Oman haasteen asettavat kuitenkin olosuhteet, jotka eivät ole vuosien saatossa juurikaan kehittyneet. Parempien olosuhteiden myötä ottelutapahtumista olisi mahdollista saada enemmän irti taloudellisesti, mutta useimmiten seurat joutuvat tyytymään niihin olosuhteisiin mitä saavat käyttöönsä.

Nurmisen mukaan seuroissa tehdään pienillä resursseilla hyvää työtä. Hän näkee, että siinä mielessä seurat myös ansaitsisivat nykyistä enemmän.

—

Kimmo Nurmisen aiempi haastattelu koski yleisömääriä ja lähetyssopimuksia. Kolmas haastattelu julkaistaan sunnuntaina ja siinä aiheena on liigan kansainvälistyminen.