Miesten ja naisten liigakaudet ovat ohittaneet puolimatkan krouvin. SSBL Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Nurminen kommentoi F-liigan tilannetta isossa kuvassa Pääkallolle.

Yksi tällä kaudella puhuttanut asia on liigan yleisömäärät. Tällä hetkellä miesten liigan keskiarvo on vähän yli 500, kun viime vuosikymmenen lopulla ennen koronapandemiaa keskiarvo oli yli 600.

– F-liigan yleisömääriin voi kovin harvoin olla tyytyväinen. Yleisöä ei varmasti koskaan ole liikaa meidän ottelutapahtumissa. Ei olla vielä päästy sille tasolle, missä oltiin ennen koronaa katsojakeskiarvojen kohdalta. Siinä mielessä ei voi olla kovin tyytyväinen, Nurminen kommentoi.

Nurminen harmittelee vähäisiä yleisömääriä eritoten seurojen kannalta, joille ottelutapahtumat ovat tärkeä keino tehdä rahaa. Nurmisen mukaan liigan toimistolla pohditaan isossa kuvassa miten yleisö saataisiin palaamaan lehtereille.

Mitä keinoja on pohdittu, että yleisömäärät nousisivat nykyisestä?

– Edellisvuoden syksynä piloitoitiin ulkoisen toimijan kautta F-liigan naisten sarjan finaaleihin markkinointistrategia. Tuettiin pareja sillä tavoin, että ulkoinen toimija sparrasi kotijoukkueita yhdessä vierasjoukkueen kanssa markkinoimaan ottelutapahtumia ja luomaan sosiaalisessa mediassa viestintäsisältöä ottelusarjoihin liittyen.

– Se sai hyvää palautetta seuroista, ja suurin osa joukkueista koki saavansa hyötyä. SaiPa oli yksi hyvä esimerkki naisten puolella, joka siitä erityisesti koki saavansa paljon irti.

Nurmisen mukaan samanlaista sparrausta on mietitty miesten puolella, mutta hän näkee olennaiseksi asiaksi sen, että asiasta ollaan samaa mieltä liigaseurojen kanssa. Nurminen tiedostaa myös perinteiset ongelmat viestinnässä ja markkinoinnissa. Hän nostaa esille kritiikin pelipäivien vaihtelusta ja ymmärtää kritiikin.

– Ottelutapahtumien tietoisuuden lisääminen on tärkeä juttu. Meillä on monilla paikkakunnilla seuroissa resurssivajetta kertoa kuluttajille, että milloin pelataan ja missä pelataan. Tässä meillä on paljon tekemistä. Myös F-liigan konttorilla.

Mikä on sitten realismia: onko se nykyinen noin 500-550 katsojaa per peli vai ennen koronaa nähdyt yli 600 katsojakeskiarvon kaudet?

– Uskon, ja vetoan tässä vähän myös F-liigan strategiaan, että meillä ottelutapahtumat vetävät keskimäärin yli sen 600 jatkossa. Kyllä me poikkeuksellisessa tilanteessa ollaan ja ei voi missään tapauksessa olla tyytyväinen siihen, että ollaan jääty 500-550 tietämille. Oli vahva usko, että tällä kaudella päädytään runkosarjan jälkeen sellaiseen tilanteeseen, että katsojakeskiarvo on sillä tasolla, missä oltiin ennen koronaa.

– Koronasta on kulunut kaksi kokonaista sarjakautta kauden jälkeen ja se ei saa olla tekosyynä liian pitkään. Kyllä meidän täytyy yhdessä uskoa siihen, että tuote on viihdyttävä paikan päältä seuraten, Nurminen linjaa.

Runkosarjan ottelumäärä

Ottelumäärät ovat puhuttaneet eritoten miesten liigassa, kun runkosarjassa pelataan tällä hetkellä 33 peliä. Sitä on kritisoitu siltä kantilta, että pelimäärä tuottaa tappiota sarjalle ja toisaalta määrää on paikoin pidetty liian isona amatöörisarjaan. Varsinkin moni kokeneempi pelaaja on kritisoinut pelimäärää vaikeaksi siviilihaasteiden vuoksi.

Pääsarjapäällikkö Joni Toivola kysyi seuroilta marraskuussa muun muassa ottelumääriin liittyen. Tarkkoja tietoja tuloksista ei ole julkaistu, mutta nimenomaan ottelumäärän suhteen on jo reagoitu, ja liigajoukkueet kokoontuvat asian tiimoilta tammikuun lopussa. Asia selviää liigan torstaina julkaisemasta tiedotteesta.

33 ottelun runkosarjaan siirtymiselle oli vankka kannatus liigaseuroissa ja lajiväen parissa, joten liigaa muutoksesta ei kannata syyttää. Nurminen sanookin, että tähän malliin siirryttäessä nähtiin, että jokaisesta pelistä olisi saatavissa plusmerkkistä tulosta. Pelimäärä on käytössä vasta toista kautta.

– Nyt kun yleisömäärät eivät ole kehittyneet niin voimakkaasti, kun olemme odottaneet, niin osalle joukkueista on tullut tunnetta, että ottelutapahtuma saattaa olla jopa taloudellinen rasite. Näinhän ei voi pidemmän päälle olla. Ilman hyvinvoivia liigaseuroja F-liiga ei voi kehittyä. Tässä pitää yrittää löytää hyvä ratkaisu, Nurminen sanoittaa nykytilanteen.

Jos ottelumäärä ei ole 33 peliä, niin liigan tiedotteessa kerrottiin kaksi uutta vaihtoehtoa. Toisessa pelataan kaksi täyttä kierrosta sekä ylempi ja alempi jatkosarja (27 peliä). Kolmannessa vaihtoehdossa joukkueet jaettiin alueellisiin neljän joukkueen lohkoihin, jolloin ottelumääräksi tulee 28.

Nurminen vakuuttaa, että miesten liigan joukkuemäärän vähentämisestä ei ole keskusteltu. Miesten liigassa joukkuemäärä laski samaan aikaan, kun uusi ottelumäärä otettiin käyttöön, joten 12 joukkueen sarja on myös tuoreehko uudistus.

Ruudun takaa vai edestä?

Nurminen on maininnut keskustelussa muutaman kerran Sanoman omistaman Ruudun, joka lähettää kaikki F-liigan ottelut suorina palvelussaan. Toisaalta on yleisesti tunnustettu, että Ruutu-sopimus on parempi kuin aiempi liigan lähetysstrategia, jossa pelejä tuli eri palveluista melko sekavasti. Samalla se on nähty näyteikkunana ja markkinointikanavana lajille.

Myös soraääniä on kuulunut. Liigaseurat saavat rahaa lähetyssopimuksesta, joka on pääasiallisesti lähetysten tuotantotukea. Naisten puolella kaikkien pelien näyttämistä on paikoin kritisoitu, ja myös miehissä. Osa liigapomoista on sitä mieltä, että juuri Ruudun lähetykset vievät katsojia kotipeleistä.

Nykyisessä mallissa näytetään kaikki pelit, ja on väläytelty muotoa, jossa näytettäisiin vain osa (joskin suuri osa) otteluista.

– Vakavampaa keskustelua ei ole vielä seurojen kanssa käyty. Sanoman kanssa meillä on mediasopimus, joten he hallinnoivat lähetysoikeuksia, vaikkeivat niitä omista. Asia ei ole F-liigan päätöksenteon alla, vaan pitäisi neuvotella Sanoman kanssa niin, että he näkisivät asiasta oman hyötynsä. Heille on tärkeää niin salibandyn kuin muidenkin lajien kannalta, että kaikki pelit näkyy Ruudussa.

Julkisestikin on esitetty väitteitä, että Ruutu-yhteistyö vie katsojia paikan päältä, mutta onko oikeasti tutkittu miten lähetykset vaikuttaa katsojamääriin taloudelliselta kantilta, ja yleisömäärien kannalta?

– Ei ole tutkittu, mutta siihen olisi erittäin mielenkiintoista pureutua vähän tarkemmin. Meillä on esimerkiksi tämä maanantaikonsepti mitä on nyt kokeiltu. Tiedän, että se jakaa vähän mielipiteitä, että osa kokee maanantain niin, että se ei ole totuttu pelipäivä F-liigassa ja varsinkin maanantaisin on ollut hankaluuksia saada yleisöä liikkeelle.

– Tutkimus näillä vaikutuksilla olisi kiinnostava. On varmasti totta, että ihmisten tavat kuluttaa vapaa-aikaa ovat muuttuneet. Suoratoistopalvelut ovat tulleet osaksi ihmisten arkea. Onko siinä sitten suoranaisia korrelaatioita, kun F-liigan lähetykset alkaa olla kohtuullisen hyvätasoisia useamman kameran tuotantoina. Seurat nauttivat sitä kautta lähetystuotantotukea Ruudun toimesta.

Nurminen nostaa esimerkiksi pesäpallon, jossa luvut ovat kasvaneet niin Ruudussa kuin katsomoissa. Pesäpallon asema on toisaalta aika erilainen kuin salibandyn, ja monet pesäpallojoukkueet ovat paikkakuntiensa ”ykkösjoukkueita” mitä useimmat salibandyjoukkueet eivät ole varsinkaan talvikaudella. Jää nähtäväksi tuleeko asiaan jotain muutosta, mutta kovin realistista se ei ole ennen seuraavaa lähetyssopimuksen neuvottelukierrosta.

—

Julkaisemme myöhempänä ajankohtana lisää Nurmisen ajatuksia.