Viime viikolla uutisoitiin, että U23-maajoukkueelle on nimitetty kaksi uutta päävalmentajaa ja vetovastuun ottavat Toni Läntinen sekä Janne Kainulainen.

U23-maajoukkue on eräänlainen väliporras U19-maajoukkueen ja miesten aikuisten maajoukkueen välillä. Aikoinaan tätä maajoukkuetta kutsuttiin B-maajoukkueeksi. Muissa maissa näistä B-maajoukkueista käytetään erilaisia termejä, kuten ”kehitysmaajoukkue” tms.

Tämä väliportaan maajoukkue on olemassa niille, jotka eivät vielä taitojensa puolesta yllä aikuisten A-maajoukkueeseen, mutta ovat kasvaneet ulos nuorten maajoukkueesta. Tämä hyödyttää siis myös A-maajoukkueen toiminta. Toisaalta top4-maiden kakkosmaajoukkueet ovat hyviä vastustajia myös maailman rankingin sijojen 5-8 joukkueille.

Silti U23-maajoukkueen varsinaista hyötyä voi kyseenalaistaa, sillä pitkän juoksun hyöty näyttäytyy pienen’. U23-maajoukkue pelaa kohtuullisen vähän otteluita, mutta leireilee esimerkiksi A-maajoukkueen kanssa. Se on selkeä kuluerä Salibandyliitolle, joka ei viime vuosina ollut ihan parhaassa taloudellisessa vireessä. Maajoukkueen hyötyä voi katsoa siltäkin kannalta, että U23-maajoukkueella ei ole mitään virallista kansainvälistä kilpaa mihin osallistua.

Saako Suomi kilpailuetua tästä maajoukkueesta?

Viikon kysymyksenä on siis: Tarvitseeko Suomi U23-maajoukkueen?

Perustelethan vastaustasi!